Hyksissä on asennettu Suomen ensimmäinen suuntaava elektrodi edennyttä Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Uudenlaisen elektrodin ansiosta säätövaihtoehdot laajenevat, jolloin syväaivostimulaatiopotilaat selviävät pienemmällä lääkityksellä ja oireiden määrä vähenee.
Syväaivostimulaatiolla hoidetaan edenneen Parkinsonin taudin motorisia tilanvaihteluja, jäykkyyttä, vapinaoireita sekä tahattomia liikkeitä. Vuonna 2015 Hyksissä asennettiin 45 stimulaattoria ja Suomessa yhteensä noin 100.
”Syväaivostimulaatiohoitoa (DBS eli deep brain stimulation) tarjotaan Suomessa yhä liian vähän edennyttä Parkinsonin tautia sairastaville potilaille. Tutkimusten perusteella stimulaattoreita tulisi asentaa Suomessa vuositasolla noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Jos stimulaattoria ei asenneta ajoissa ja tauti etenee, stimulaatiohoidosta ei saada optimaalista hyötyä”, kertoo osastonylilääkäri Eero Pekkonen.
Hyksin kokemuksien mukaan yli 90 % parkinsonpotilaista, joille stimulaattori on asennettu, hyötyvät hoidosta. Stimulaatiohoito ei paranna, eikä estä taudin etenemistä, mutta sen avulla elämänlaatu paranee merkittävästi.
Stimulaatiohoitoa voidaan harkita silloin, kun parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta huolimatta potilaalla on vaikeita päivittäisiä motorisia tilanvaihteluja, vapinaa tai tahattomia liikkeitä. Yleensä stimulaatiohoitoa tarjotaan potilaalle silloin, kun Parkinsonin taudin oireet ovat kestäneet vähintään viisi vuotta.
Tällä pyritään varmistamaan, ettei operoida Parkinson-plus-potilaita, jotka pääsääntöisesti eivät hyödy stimulaatiohoidosta. HYKS on tällä hetkellä volyymiltaan Suomen suurin ja Pohjoismaiden kolmen suurimman yksikön joukossa, jotka asentavat stimulaattoreita.
”Yleensä stimulaatiohoitoon hakeutuneella potilaalla on ollut vaikeita motorisia tilanvaihteluita, joihin on liittynyt ns. off-vaihe, jolloin potilas ei kykene liikkumaan. Tahattomat liikkeet ja paha lepovapina, johon ei saada vastetta lääkehoidolla, ovat myös tavallisia hoitoon hakeutumisen syitä”, jatkaa Pekkonen.
Kaikista stimulaattoreista noin 70 % asennetaan edennyttä Parkinsonin tautia sairastaville potilaille.
Suuntaavalla elektrodilla aiempaa parempi hoitotulos
Uudella elektrodilla saadaan leveämpi terapeuttinen ikkuna verrattuna vanhaan elektrodiin. Vanhanmallinen stimulaattori aktivoi kaikki elektrodin ympärillä olevat alueet, kun taas uudella laitteella voidaan elektrodin vaikutusaluetta säätää noin 120 asteen kulmassa.
”Laitteesta saadaan enemmän hyötyä irti, kun potilaalle ei tule sivuvaikutuksia väärien alueiden stimuloinnista. Todennäköisesti potilas pärjää pienemmällä lääkityksellä ja Parkinsonin taudin oireet vähenevät aiempaa paremmin”, selittää Pekkonen.
Stimulaattori asennetaan neurokirurgisessa leikkauksessa, jonka jälkeen potilas viipyy sairaalassa noin viikon. Laitetta säädetään ensimmäisen kerran kaksi päivää leikkauksesta. Sen jälkeen säätöjä tehdään Hyksissä yhden, kolmen ja kuuden kuukauden päästä leikkauksesta osastolla. Säätö tehdään aamuisin potilaan ollessa ilman lääkitystä, jotta stimulaattorista saadaan paras mahdollinen vaste. Potilas kotiutuu yleensä samana päivänä. Maksimaalinen vaste stimulaatiohoidolle saavutetaan yleensä puolen vuoden kuluttua operaatiosta.
Stimulaattorin asentaminen edellyttää, että parkinsonpotilas reagoi selkeästi levodopa-lääkehoitoon, hänellä ei ole dementiaa eikä merkittävää solukatoa tai muutoksia tyvitumakkeissa.
”Leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden vaara on sitä pienempi, mitä kokeneempi neurokirurgi suorittaa toimenpiteen”, kertoo neurokirurgi Riku Kivisaari.
Jos kaikki menee hyvin stimulaattorin asennuksessa, stimulaattorin käyttöön ei liity mitään ylimääräisiä tuntemuksia. Potilas voi säätää tarvittaessa stimulaattoria omalla säätölaitteellaan, joka on johdoton kännykän kokoinen laite.
HYKS on tällä hetkellä volyymiltaan Suomen suurin ja Pohjoismaiden kolmen suurimman yksikön joukossa, jotka asentavat stimulaattoreita.
Lähde: HUS-kuntayhtymän tiedote
Julkaistu 13.2.2017
