HENKISESTÄ HYVINVOINNISTA MIELEKKYYTTÄ ELÄMÄÄN 1/06
01.01.2006
PARKINSON-POSTIA 1/06
Kun ihminen sanoo voivansa henkisesti hyvin, hänen kokee elämänsä olevan tasapainossa. Pienine säröine ja suruineenkin elämä on silloin arjessa toteutuva myönteinen kokemus. Asiat, joiden varaan henkinen hyvinvointi rakentuu, vaihtelevat ihmisen elämänkaaren aikana paljonkin. Työ, jossa ihminen voi kokea itsensä tarpeelliseksi, ja siihen liittyvät ihmissuhteet ovat monille henkisen hyvinvoinnin merkittävä osa.
Avuttomuuden tunteet ja epätietoisuus tulevasta saattavat heikentää sairastuneen henkistä hyvinvointiaan masennukseen asti, jos hän kokee työn lopettamisen lisäksi samanaikaisesti menetyksiä myös muilla elämänsä osa-alueilla. Sairastuneen kannattaa heti alkuvaiheessa hankkia riittävästi tietoa sairaudestaan, sen hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Tieto auttaa usein ymmärtämään oman sairauden erityispiirteitä ja helpottaa hoidon ja avun etsimistä.
Vakava sairaus saattaa heikentää aloitekykyä ja lisätä sosiaalista eristäytyneisyyttä, ja usein yksi syy henkiseen pahaan oloon onkin sosiaalisten verkostojen puute. Oman perheen tuki on monille tärkein ja pitkälle kantava voima, mutta keskustelukumppaneita kannattaa etsiä myös sosiaalisesta ryhmätoiminnasta osallistumalla esim. oman alueen kerhon tai yhdistyksen toimintaan. Jos ryhmätoiminta ei tunnu omalta lajilta, saa yhdistyksistä tietoja vertaistukihenkilöistä, joiden kanssa keskustelu auttaa usein kriisivaiheiden yli. Monelle riittävää ja toimivaa terapiaa on jo se, että voi puhua mieltään vaivaavista asioista toiselle ihmiselle tai tutulle omalääkärille.
Tietoja ja vertaistukea kannattaa etsiä myös netistä. Ainakin Parkinson-tietoutta sisältäviltä englanninkielisiltä nettisivuilta löytyy erilaisia vertaistukea tarjoavia keskustelupalstoja. Parkinson-liitto ei ylläpidä sairastuneiden keskustelusivuja. Puutteen korjaamiseksi Parkinsonin tautia sairastava Mervi Räihä perusti omat keskustelusivut: http://groups.msn.com/parkkispaikka. Turussa nuorten Parkinsonin tautia sairastavien ryhmä suunnittelee myös parhaillaan omia nettisivuja keskusteluhaluisille.
Usein henkinen hyvinvointi vahvistuu kaivatulla tavalla sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla, jotka auttavat monia ponnistamaan pitkälle uudessa elämäntilanteessa. Kursseilla omaksutut taidot vahvistavat myös omatoimisen kuntoutuksen toteuttamista kurssin jälkeen.
Vaikka luopuminen työstä onkin monille vaikeaa, parantaa eläkkeelle jääminen stressin vähentyessä myös henkisen hyvinvoinnin kokemusta. Monet kiinnostavat asiat, joihin ei työelämässä ehtinyt paneutua, saavat silloin uusia merkityksiä osana mielekkään elämänsisällön etsimistä.
Henkisen hyvinvoinnin lähteinä kannattaa muistaa hyvä uni ja ruoka, normaalit ja säännölliset arkirutiinit sekä harrastukset ja liikunta. Ilman etsimistä ja uuden oppimista ei hetkeksi kadotettu tasapaino kuitenkaan löydy, sillä henkisen hyvän olon saavuttaminen ei onnistu ilman ihmisen omaa halua. Kysymys on joskus myös asenteesta – siitä, suostuuko ihminen näkemään sen, mitä vielä on jäljellä, vai keskittyykö hän pelkästään menetystensä suremiseen.
Kun tavoitteet, joita ihminen itselleen asettaa uusia merkityksiä etsiessään, ovat kohtuullisia, onnistumisen tunne palkitsee odotettua useammin. Tavoitteiden merkityksellisyyden arvioinnissa on syytä luottaa omiin tunteisiin ja etsiä hyvinvoinnin lähteitä omasta arjesta. Tässä lehdessä sairastuneet kertovat siitä, miten he ovat saavuttaneet tasapainon sairastumisen aiheuttaman kriisin jälkeen. Polkuja hyvään oloon he ovat löytäneet harrastuksista, perheestä, ystävistä, keskusteluista, kuntoutuksesta, muiden auttamisesta, liikunnasta, kirjoittamisesta ja toimivasta hoitosuhteesta. Paljon on tarvittu myös sinnikkyyttä sekä uskoa siihen, että kaiken muuttuminen ei merkitse hyvän ja mielekkään elämän loppumista.
ARJA PASILA
Liitetiedosto:
