Katse kenkiin – 4/2008
01.04.2008
Erilaiset dystoniat vaikuttavat lähes aina pään keskiasentoon. Tasapainoa tukevat ja rennon askeltamisen mahdollistavat kengät ovatkin monen dystoniaa sairastavan hyvinvointia tukevan pukeutumisen perusta.
Servikaaliseen dystoniaan sairastumisen myötä Joensuun seudun Dystonia-kerhon puheenjohtaja-yhteyshenkilö Marjo Sallinen on alkanut suosia kenkiä ostaessaan tukevampia malleja: ”Ehdottomasti. Riittävän kokoiset, mutta hyvin istuvat kengät auttavat tasapainon hallinnassa. Käyttömukavuuttakin jalkineissa saa olla, mieluiten nauhattomat, ettei tarvitse tasapainoilla etukumarassa.”
Kerhokaveri Tarja Valtosen vaatimukset ovat vielä kovemmat: ”Sairastan jaloista alkanutta yleistynyttä dystoniaa. Kun jalkapöytä, nilkka ja varpaat kääntyvät päivän aikana eri asentoihin ja kippuraan, kengän lestissä tulee olla riittävästi syvyyttä. Kenkiä en löydäkään ale-koreista, vaan joudun maksamaan niistä kalleimmat hinnat.”
Dystonian vaikuttaessa Tarjan käsienkin toimintaan nauhakenkiä mieluisammat ovat vetoketju- tai tarrakiinnitteiset. Uutuustuotteeseen, spiraalinauhaan, Tarja ei ole vielä tutustunut. Spiraalinauhaa ei tarvitse solmia, nauhan kiristäminen riittää. Näitä nauhoja saa osoitteesta www.esteetontamatkailua.fi.
Osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevan, hoitotyötä tekevän Tarjan työjalkineissa korostuu mukavuus: ”Keskussairaalan apuvälineyksiköstä neurologin lähetteellä maksutta saamani tukipohjalliset eivät auta dystoniseen kiertoon, mutta lepuuttavat jalkaa. Tosin irtopohjallisen pidon mahdollistavia työkenkämalleja on rajoitettu valikoima.”
Koreasti kengillä
Saman kerhon toinen yhteyshenkilö, servikaalista dystoniaa sairastava fysioterapeutti Aulikki Räty löysi ratkaisun juhlakenkäpulmaansa sukulaistytön lopetettua kilpatanssiharrastuksensa: ”Ammattilaisille tehdyt korkokengät tuntuvat tukevilta dystoniaa sairastavankin jalassa. Hyvä, jalkaholvia myötäilevä lesti ja varpaiden tila on olennaista, että paino jakautuu tasaisesti koko jalkaterälle eikä korkokaan ole turhan korkea. Myös laukaalainen Leila Ylönen kehuu ammattilaisten tanssikenkiä, varsinkin tanssimielessä: ”Pohjamateriaali mahdollistaa liukuvan askelluksen, jolloin lihakset eivät jännity.” Jo vuosien ajan monipuolisella liikunnalla dystoniaoireiluaan kurissa pitänyt Leila kokee tanssin erinomaiseksi dystonialiikunnaksi.
Huiviklassikot ja laukkuvalinnat
Pään, niskan ja kaulan suojaaminen kylmältä ja vedolta vähentää lihasjännitystä. Jo klassikoksi on muodostunut servikaalista dystoniaa sairastavien kaulahuivin käyttö niin ulkona kuin sisälläkin. Aulikin vinkin mukaan hattujen ja myssyjen ohella voi käyttää pään yli vedettävää, kommandopipo-tyylistä päähinettä. Nykymuodin mukainen, lyhythihnainen, kainalon alla keikkuva käsilaukku on monelle dystoniaa sairastavalle kauhistus: olkapää kohoaa eivätkä kädet voi heilua niskaa rentouttavasti.
Jollekin sopii yli olan menevä pitkähihnainen, kevyt laukku. Marjon käsilaukut ovat pienentyneet ja keventyneet, mutta naantalilaisen Anneli Salosen suurentuneet: ”Isosta, kassimallisesta käsilaukusta tavarat löytyvät käsituntumalla, eikä dystoniaoireita lisäävää silmäkäsiyhteistyötä tarvita. Sellaista laukkua on myös hyvä heilutella kävellessään, se rentouttaa niskaa.” Matkoilla Marjolle ja Annelille vetolaukku on itsestäänselvyys.
Ostosrauhaa
Ruuhka-aikoina kenkä-, vaate- ja asusteostoksilla Tarjaa ja Marjoa ei näe. Marjolla on muitakin keinoja vähentää ostoksillaolostressiä: ”Psyykkaan itseäni kiertelemällä kaupoissa etukäteen, ostospäiväksi en järjestä muuta menoa, otan mielelläni ystävän mukaan makutuomariksi, mutta myös stressin vähentämiseksi. Ostoksille lähden ‘hyvänä päivänä’, jolloin oireilu on mahdollisimman vähäistä. Esimerkiksi silmälasiliikkeessä kerron heti, miksi pääni vapisee, se rentouttaa oloani.” Moni dystoniaa sairastava käyttää hyväkseen silmälasien kotisovitusta sekä vaate- ja kenkäostosten palautus- tai vaihto-oikeutta.
Tyylistä ei tingitä
Huoliteltu pukeutuminen on ollut Marjolle aina tärkeää, siisti ulkoasu oli olennainen osa kampaajan myyntityötä. Sairastuttuaan ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäätyään hyvä pukeutuminen on alkanut merkitä hänelle entistä enemmän: ”Huoliteltu ulkonäkö kohentaa sairauden horjuttamaa itsevarmuutta. Toisaalta, nyt kun olen jo enemmän sinut sairauden kanssa, voin karaista itseäni menemällä huolettomasti vaikkapa sienireissulta suoraan suureenkin kauppaan rikkinäisin kumikengin ja muutama havunneulanen vaatteissa.” Marjo suosittelee mitä tahansa sairautta potevia huolehtimaan kokonaisvaltaisesti ulkonäöstään, se antaa omalla tavallaan voimavaroja arkeen.
Teksti: Elma Pyykkö
Liitetiedosto:
