Kevyin jaloin kesään - 2/07

Ikääntyessä jalkaterien nivelsiteet ja jänteet venyvät, jalkapöydän kaaret madaltuvat ja jalkaterien pituus kasvaa. Näiden muutosten lisäksi niin dystoniaa kuin Parkinsonin tautiakin sairastaville jalkaterien ongelmia aiheuttavat kireät lihakset, nivelten liikerajoitukset, kulumat, kivut, lihasepätasapaino ja virheasennot.

Jalkahoitaja ja vyöhyketerapeutti Anne Vainio totesi Parkinsonin tautia sairastavien jalkoja Suvituulessa hoitaessaan, että osalla oli suuria vaikeuksia jalkojenhoidossa. Säännöllisesti järjestettyä jalkojenhoitoa ei kuitenkaan saanut kuntoutettavista yksikään.

Kovettumat ja halkeamat

Jalkapohjien ihoon kohdistuva paine ja puristus aiheuttavat kovettumien muodostumista erityisesti kantapäähän ja päkiään. Jalkapohjien kovettumat ja halkeamat ovatkin maailman yleisimpiä iho-ongelmia. Halkeamien syntyä edistävät myös voimakas kantaisku, seisomatyö, kova alusta, rasvapatjan rappeutuminen, ylipaino, epäsopivat kengät, jatkuva jalkojen pesu saippualla ja puutteellinen rasvaus.

Kovettumia voi pehmittää ja halkeilua ehkäistä rasvaamalla. Jalkapohjien iho on muuta ihoa paksumpaa, ja jalat tarvitsevat rasvaisen voiteen. Näitä voiteita kannattaa kysyä apteekista, sillä markkinoilla on paljon erilaisia rasvoja, joista kaikki eivät sovellu jalkojen hoitoon. Yöksi jalkoihin voi laittaa pumpulisukat rasvan imeytymistä tehostamaan.

Kantaiskujen vaimentajana voi käyttää pehmusteita, ja kantapäihin voi liimata erilaisia suojateippejä. Esim. Compeed-sarjasta löytyy kantapään erikoislaastari (myös suihkemuodossa), joka lievittää kipua, suojaa halkeilevaa ihoa ja nopeuttaa paranemista. Samassa sarjassa on myös erikoislaastareita rakon hoitoon sekä jalkavoide, joka auttaa ihoa paranemaan muutamassa päivässä ja vähentää myös ihon halkeilua.

Paksuuntuneet kynnet

Kynnen paksuuntumisen voi aiheuttaa varpaille tipahtanut esine, joka vaurioittaa kynnen juurta. Ikääntyessä paksuuntumista voi tapahtua kaikissa kynsissä.

Jalkahoitaja voi ohentaa paksuuntuneen kynnen hiomalla. Ohentamiseen saattaa riittää yksi hoitokerta, joskus hoitokertoja tarvitaan enemmän.

Kynsien rasvaaminen kerran viikossa tekee kynnet joustavimmiksi helpottaen viilaamista ja lyhentämistä. Huonokuntoiset kynsien elvyttämiseen soveltuva varpaankynsien hoitoneste löytyy Schollilta.

Sisäänkasvanut kynsi

Kun isovarpaiden kynnet leikataan pyöreäkulmaisiksi ja liian lyhyiksi, kynsi voi kasvaessaan painua kynsivalliin ja aiheuttaa tulehduksen. Myös ahtaat kengät ja Parkinsonin tautiin sairastuneilla varpaiden virheasento voivat aiheuttaa kynnen sisäänkasvamisen. Sisäänkasvaneen kynnen aiheuttamaa painetta voi vähentää käyttämällä varpaanerottajaa, ja kynnen reunan alle voi myös laittaa pumpulia. Jalkahoitaja hoitaa ongelmaa kynnenoikaisuhoidolla. Vaivaa voi ehkäistä valitsemalla hyvät kengät, jättämällä kynnet riittävän pitkiksi ja leikkaamalla ne kulmia pyöristämättä.

Varvasvälihautuma

Varpaiden ja jalkaterien liikkumattomuus voi aiheuttaa Parkinsonin tautia sairastavan varvasvälihautuman. Syynä voivat olla myös jalkojen hikoilu, liian pienet kengät ja sukat sekä varvasvälien kuivaamatta jättäminen. Varvasvälihautumaa voi hoitaa varpaiden väliin pujotetulla kosteutta imevällä lampaanvillasuikaleella, joka pitää varpaat erillään. Hautumista voi vähentää myös talkitsemalla varvasvälit hienojakoisella talkilla.

Jalkasilsa

Jalkasilsa on ihotulehdus, joka ilmenee yleensä pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan varvasvälissä. Silsa voi levitä myös varpaankynsiin. Kostea ja rikkoontunut varvasväli, samoin korkea ikä ja heikentynyt puolustusmekanismi, altistavat jalkasilsalle. Jalkasilsatartunnan voi saada yleisistä kosteista tiloista, mutta sieni elää myös kuvilla lattioilla. Kevyet, kosteisiin tiloihin soveltuvat jalkineet suojaavat tartunnoilta ja estävät myös itsellä olevan jalkasilsan leviämisen.

Jalkasilsaa hoidetaan ensisijaisesti emulsiovoiteilla, puuterilla ja liuoksilla, hyvää jalkahygieniaa unohtamatta. Jos ulkoinen hoito ei tehoa, silsaa voidaan hoitaa myös sisäisellä lääkityksellä, joka voi kuitenkin aiheuttaa sivuvaikutuksia (esim. maksan toiminnan häiriöitä).

Hyvät kengät tukevat jalkaa

Jalat pidentyvät ja leventyvät vuosien kuluessa ja tämä pitää ottaa huomioon myös kenkiä valitessa. Jalkaongelmia voi ehkäistä valitsemalla hyvät ja sopivankokoiset kengät ja sukat. Samoja kenkiä ei kannata käyttää koko päivää. Kenkien vaihtaminen virkistää jalkapohjan lihaksia, ehkäisee jalkojen hikoilua ja pidentää kenkien käyttöikää.

Jalkojen erityisongelmien vuoksi voi saada erityisjalkineet tukipohjallisineen kuntoutuksen apuvälineenä. Tarvearvion erityisjalkineiden tarpeesta voi tehdä jalkaterapeutti tai lääkäri, joka kirjoittaa myös maksusitoumuksen. Erityisjalkineita valmistavat apuvälinepajat ja myös jotkut erikostuneet suutarinliikkeet.

Jalkojen omahoito

Jalkojen päivittäiseen omahoitoon kuuluu pesu, kuivaaminen ja puhtaiden sukkien vaihto. Silloin tällöin jalkojaan helliä 10–15 min. jalkakylvyllä. Yleensä rasvaus kerran viikossa riittää, jos jalat eivät ole erityisen kuivat. Talvella jalkaterien iho kovettuu ja halkeilee normaalia enemmän ja silloin jokapäiväinen rasvaus on usein välttämätöntä.

Liike jatkuu vaikka jalat jarruttavat

Parkinsonin tautia sairastavan Eliisa Mansikkaniemi-Lehtisen jalkojen ongelma liittyy varpaiden alaspäin kipristelyyn.

“Kivuliaat aamukrampit aiheuttivat alussa paniikin. Tilanteen korjaamiseksi levodopa-annosta on vähennetty ja olen lisännyt ruokaani hieman enemmän suolaa.”

“Varpaiden kynnet erityisesti oikean jalan isovarpaan kynsi rikkoontuu helposti ja on altis bakteereille. Toisinaan joudun teippaamaan sen.”

Pelkkistä pelatessa Eliisa joutuu jarruttamaan varpaita kipristämällä, kun liike pyrkii vastustelusta huolimatta jatkumaan. Jalkoihin syntyy myös rakkuloita, kun pelitossut käyvät ahtaaksi. “Kun lääkitys ei toimi, kävelen polvet koukussa ja silloin rasitan vääriä lihaksia jaloissa: jalat jäykistyvät ja väsyvät. Jalan liikuttelu ja riiputus lantiosta auttaa.”

“Jalkojen ajoittainen turvotus tuntuu jalkineiden ahtautena varpaissa asti. Liian suuret kengät taas eivät pysy jalkoja jännittämättä jalassa.”

Eliisa valitsee jalkineensa nykyään huolella ja viihtyy parhaiten joustavissa matalakantaisissa kengissä.

Anne Vainio hoiti Turun jalkaklinikalla Eliisan jalat ja ohensi paksuuntunutta kynttä. Hän totesi Eliisan jalkojen olevan hyvässä kunnossa taudin aiheuttamista virheasennoista huolimatta.

Kotioloissa Eliisa hoitaa jalkojaan oikeaoppisesti kantapäitä hohkakivellä sopivin välein raspaamalla ja leikkaamalla varpaankyntensä kulmia pyöristämättä. Itseään hän piristää lakkaamalla kyntensä silloin tällöin kirkkaanpunaisella lakalla.

Lähteet:

Anne Vainion ja Elisa Mansikkaniemi-Lehtisen haastattelut

Irmeli Liukkonen, Riitta Saarikoski. Terveet jalat. Duodecim 2007.

ARJA PASILA