Kiireettömyys, uudet toimintatavat ja apuvälineet ruokailua helpottamaan - 1/98
01.01.1998
Parkinson-postia 1/98
Parkinsonin tautia sairastavan syömistä voivat hankaloittaa vapina, hitaus, lihasten pakkoliikkeet ja liiketoimintojen toispuoleisuus. Nieleminen voi olla vaikeaa, ja tilanvaihteluista johtuen sairastunut saattaa hetkeksi kadottaa kykynsä syödä. Myös Parkinson-lääkkeet aiheuttavat joskus pahoinvointia ja heikentävät ruokahalua, varsinkin lääkehoidon alkuvaiheessa.
Syömiseen kannattaakin varata runsaasti aikaa ja miettiä, miten ruokailutilanteisiin liittyviä ongelmia voisi lievittää esim. apuvälineillä tai uusia toimintatapoja opettelemalla.
”Päälle voi etsiä tukea korkeaselkäisestä tuolista tai korjata pään asentoa tukityynyjen avulla. Kannattaa myös tarkkailla kyynärpäiden asentoa, ja etsiä niille mahdollisimman hyvä tuki pöydästä. Pöydänjalkoja voi korottaa erillisillä lisäkappaleilla, jolloin etäisyys suun ja ruoka-annoksen välillä lyhenee. Samaa tarkoitusta palvelee myös irrallinen koroke pöydällä”, kertoo Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa työskentelevä toimintaterapeutti Mary-Ann Kaukinen.
Mary-Ann Kaukisen mielestä ennen syömisen apuvälineiden hankkimista kannattaa aina miettiä, miten ongelman voisi ratkaista pelkästään asentojen muutoksilla.
”Ihmiset eivät tunne syömisen apuvälineitä ja usein he keksivätkin ihan luontaisesti ruokailutilanteitaan helpottavia uusia asentoja ja niksejä.
Painavat aterimet lievittävät vapinaa
Vapinaa lievittävät ranteisiin kiinnitettävät painomansetit, painavat aterimet ja raskaspohjaiset mukit.
Vapisevissa käsissä pysyvät hyvin myös kaksikorvainen kuppi ja nokkamuki.
Korkeareunainen lautanen tai erillinen lautasen reunaan kiinnitettävä reunus estävät ruoan läikkymisen reunan yli. Jos vapina haittaa erityisen paljon, voi kokeilla ruoan laittamista annospulloon.
Lautasen pöydältä putoamisen estää liukueste tai lautasen pohjaan kiinnitettävä tarra.
Pilli ja muoviletku helpottavat juomista. On myös olemassa yksisuuntaisella venttiilillä varustettuja pillejä, jotka estävät juomaa valumasta takaisin lasiin. Jos juoman nieleminen on vaikeaa, voi nesteeseen lisätä sakeuttamisaineita.
Kun ongelmana on hitaus, voi ruoka jäähtyä, ennen kuin ruokailija on päässyt edes kunnolla alkuun.
Lasten lämpölautasella ruoka pysyy lämpimänä pitempään, ja mikroaaltouuni on hyvä apu ruoan pikalämmitykseen. Lautaselle voi myös ottaa pieniä annoksia kerrallaan sitä mukaa kun syöminen etenee.
Riittävästi aikaa uusien toimintamallien opetteluun
Rauhallinen ympäristö, riittävästi aikaa ja syömiseen keskittyminen edistävät ruokailutilanteen onnistumista.
Joskus silmät kiinni syöminen rauhoittaa tilanteen.
”Kymmenpäiväisen kuntoutuskurssin kuluessa käytän aikaa yhteensä neljä tuntia, tunnin kerrallaan, asiakkaan ruokailuun liittyvien toimintamallien korjaamiseen ja uusien opettamiseen”, kertoo Mary-Ann Kaukinen, jonka asiakkaita ovat pääasiassa MS:ää sairastavat.
”Uusi asia pitää kerrata muutaman kerran ennen kuin siitä tulee luonteva toimintamalli arkielämään.
Olen huomannut, että laitoskuntoutukseen tuleva ei pärjää täällä aluksi yhtä hyvin kuin kotonaan, sillä vieraassa paikassa ei tutussa kotiympäristössä toimivia malleja osatakaan soveltaa.”
”Ruokailin apuvälinearvioinnin voi tehdä toimintaterapeutti tai fysioterapeutti. Yleensä me teemme sen täällä kuntoutusjakson aikana. Soitamme aika usein myös asiakkaan toivomuksesta hänen kotikuntansa terveyskeskukseen ja annamme apuvälinesuositukset.”
Lähetettä apuvälineiden tarvearvioon voi pyytää esim. omalta terveyskeskuslääkäriltään.
Ruokailun apuvälineet kuuluvat ns. pienapuvälineisiin, ja asiakas joutuu yleensä korvaamaan ne itse. Joku keskussairaala saattaa korvata asiakkaalleen jopa pienapuvälineet. Terveyskeskukset korvaavat ruokailun pienapuvälineet yleensä silloin, kun kokonaissuunnitelma on tehty yhdessä toimintaterapeutin kanssa ja kuntoutuksessa asia on perusteltu riittävän selkeästi haitan näkökulmasta. Korvattavuudesta kannattaa aina neuvotella hoitavan tahon kanssa.
Huomattavasti normaaleja aterimia kalliimpia
Erikoisaterimet ovat huomattavasti tavallisia lusikoita ja haarukoita kalliimpia. Tämä johtuu osittain siitä, että maahantuojia on paljon. Suomalaisia ruokailuapuvälineiden valmistajia ei markkinoilla näy.
Aterimia saa apuvälineliikkeistä mihin malliin taivutettuna tahansa. Jokainen voi tilata juuri omaan käteen sopivan. Muotoiltavat aterimet maksavat esim. Proteesisäätiön liikkeessä 176 mk. Toisesta reunastaan korotetun lautasen saa 99 markalla ja lautasen reunuksen 38 markalla. 79 markkaa maksaa lusikka tai haarukka, jonka pesä on taivutettavissa ja liukuestealunen 39 markkaa. Hyviä apuvälineitä heikkokätisille ovat kierrekorkin avaaja, hinta 14,75 mk, ja 48 markkaa maksava kierrekannen avaajahattu 48 mk.
Proteesisäätiöllä on toimipisteitä ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa.
Lisätietoja ruokailun apuvälineistä tai ruokailutilanteita helpottavista asioista voit myös kysyä Parkinsonliitosta toimintaterapeutti Aulikki Oksaselta, puh. (02) 2740 425.
Ja muista!
Varmistaa, että ruokailuvälineet ovat riittävän lähellä. Etsi kunnon asento. Jos et pysty nielemään kunnolla, syö puolikiinteitä ruokia. Haukottelu ennen ateriointia voi rentouttaa nielun lihaksia, samoin tilkka kylmää vettä suupalojen välillä. Joillakin voimakkaan makuiset ruoat auttavat nielua toimimaan. Juo ruokailun aikana riittävästi, se helpottaa nielemistä. Ole kärsivällinen ja varaa riittävästi aikaa. Äläkä ruokailuun liittyvien ongelmien keskelläkään unohda syömisen nautintoa.
ARJA PASILA
