Kosketus saa sairauden unohtumaan - 5/2008
01.05.2008
Merja Uusivirralla todettiin Parkinsonin tauti 2002. Vuosi sen jälkeen hän alkoi käydä Anita Suvannon shiatsuheronnassa hakemassa apua lihasvaivoihin. Shiatsu auttoi lihasvaivoihin ja samalla siitä tuli Merjan henkireikä.
Diplomishiatsuhieroja Anita Suvanto muistaa, miten hoidon alussa Merja Uusivirran vasen käsi oli aivan turvoksissa ja jumissa. ”Tuntui kuin käden paikalla olisi ollut patja.”
Hoitosuhteen alussa työtä tehtiin kovasti, jotta lukkoon menneet lihakset ja kramppi saatiin laukeamaan. Samalla Merjan keho oppi reagoimaan hoitoon nopeammin ja shiatsusta löytyi apua lihasjäykkyyteen, nivelten toimivuuteen ja ääreisverenkiertoon.
”Shiatsu tukee toimintakykyäni lääkkeen tavoin, sillä erotuksella, että se ei aiheuta kiusallisia sivuoireita. Sen lisäksi se hellii mieltä”, Merja kertoo.
”Sen avulla ihminen oppii myös rentoutumaan. sillä hoidon aikana tapahtuva rentoutuminen jättää muistijäljen hermostoon ja samaa muistijälkeä seuraamalla elimistö pääsee myöhemmin samaan rentoutuneisuuden tilaan”, Anita jatkaa.
Kosketuksen vaikutus
Shiatsu pohjautuu kiinalaiseen lääketieteeseen. Sen tarkoituksena on rauhoittaa ja parantaa kehoa kosketuksen kautta. Hoitokerran aikana tehdään asiakkaalle kokonaisvaltainen vartalohieronta, jossa käydään koko keho läpi painelemalla kehon akupunktiopisteitä ja näin avataan energiatukoksia. Hieronnan ja painelun lisäksi hoidon aikana tehdään shiatsuvenytyksiä. ”Shiatsu vaikuttaa kehon nesteiden aineenvaihduntaan, ja esim. Merjan tapauksessa aineenvaihdunnan lisääntyminen näkyy myös välittäjäaineiden toiminnassa”, Anita jatkaa.
Shiatsuhieronta perustuu asiakkaan kehon kuunteluun. Kehon osien kuumuus, kylmyys, velttous ja jäntevyys osoittavat hoitajalle, mitkä alueet tarvitsevat hoitoa muita enemmän. Lattialla patjan päällä makaava asiakas kokee tasapainottavan hoidon rentouttavana, ja usein se saakin asiakkaan vaipumaan uneen.
”Erityisesti Parkinsonia sairastaville hyvää tekevät shiatsuhoidon hieronta, vartalon kierrot ja raajojen venytykset.”
Korvannut lääkehoitoa
Merja kokee shiatsun tukevan hyvin länsimaalaista lääketiedettä. ”Tämä eroaa mekaanisesta hoitamisesta siten, että tässä toinen ihminen on läsnä, ihminen ei ole yksin. Voima löytyy kosketuksesta. Hoitokerta kestää tunnin ja 15 minuuttia, jonka aikana saa jättää sairastamisen ja vaan olla. Joku toinen hoitaa ja itse voi vaan rentoutua. Hoidon jälkeinen tila on niitä harvinaisia hetkiä, jolloin kokee edes hetken olevansa normaali. Keho tuntuu olevan tasapainossa. Se on todella hyvä tunne” Merja on pärjännyt tähän asti hyvin toimintakykyä tukevan shiatsuhoidon ja Sifrol ja Eldepryl –lääkityksen avulla.
“Hoidon jälkeinen tila on niitä harvinaisia hetkiä, jolloin kokee edes hetken olevansa normaali. Keho on tasapainossa.”
”Erilaisten lääkkeiden vaikutukset ja määrät ovat vuosien varrella antaneet miettimisen aihetta. Sairaudenaiheuttama epänormaali olotila aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, johon ehkä haetaan lääkityksellä liiankin helposti apua.
Lääkärit määräävät kokemukseni mukaan herkästi esim. rauhoittavia lääkkeitä stressiin. Itse olen pyrkinyt välttämään lisälääkitystä ja pääsemään pelon yli käsittelemällä sitä. Tilat vaihtelevat, mutta niihin voi vaikuttaa.”
Mieli ja keho käsikkäin
Vaihtoehtoisille hoitomenetelmille on yhteistä se ajatus, että elimistö osaa itse hoitaa itseään. Elämänmeno, ympäristö, hektisyys ja stressi ovat kuitenkin muuttaneet kehoamme siinä määrin, että näin ei aina tapahdu. Shiatsu palauttaa kehon tasapainoiseen tilaan, jossa kehon omat järjestelmät toimivat.
”Rentoutunut keho alkaa toimia luonnollisesti. Eron huomaa heti kun osa kehosta on saanut hoitoa ja osa ei. On käsittämätöntä ymmärtää, kuinka ahdistunut ja pakahtunut keho oikeasti on. Sen huomaa vasta shiatsussa kun kehoa aletaan hoitaa alhaalta ylöspäin”, Merja toteaa.
Merja ja Anita allekirjoittavat molemmat sen, että mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. ”Itselläni kävi tänään niin, että suutuin oikein kunnolla ja heti alkoivat Parkinsonin oireet. Kun mielen saa taas itsehillinnällä haltuun, pääsee tuntemuksistakin eroon. Joku lähtee juoksulenkille, minä menen ikkunan eteen hetkeksi rauhoittumaan. Kun pääsin kiukusta eroon, laimenivat Parkinsonin tuntemuksetkin”, Merja jatkaa.
Tyytyväinen asiakas
Merja käy Anitan luona hoidoissa viikoittain. Kerran kuussa hoitona on shiatsu, ja muina kertoina hieronta. ”Jos taloudellinen tilanteeni olisi parempi, kävisin shiatsuhoidoissa enemmän. Ristiriitaista on se, että vaikka shiatsu on selvästi lääkärinikin mielestä auttanut minua Parkinsonin taudin hoidossa, sen kustannuksia ei hyväksytä tukitoimia haettaessa. Kela toteaa, ettei sen tehosta ole riittävää tutkimuksellista näyttöä. Maksan, monien muiden tapaan, hoidot omasta pussistani. Shiatsu ei ole kallis hoitomuoto verrattuna sen tuomiin hyötyihin, mutta jostain muusta on sitten tingittävä.”
Tukee länsimaalaistalääketiedettä
Ilomantsin terveyskeskuksen johtavan lääkärin Mervi Karttusen mukaan luontaishoitoihin suhtaudutaan nykyään myönteisemmin. ”Tutkimuksen mukaan ruotsalaisista yli puolet on käyttänyt luontaishoitoja. Luontaishoidot ovat kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Länsimaisessa ajattelussa ihmiset jaetaan terveisiin ja sairaisiin kun taas kiinalaisessa lääketieteessä oireiden ajatellaan olevan osa terveyttä. Terve keho tuottaa oireet, se on sen toimintamekanismi.”
Karttunen on toiminut 20 vuotta lääkärinä. Kaksi vuotta sitten hän aloitti luontaishoitajan koulutuksen. Mielenkiintoiseksi on osoittautunut se, miten joihinkin oireisiin löytyy selitys kiinalaisen lääketieteen puolelta mutta ei länsimaalaisesta lääketieteestä.
”Kiinalaisessa lääketieteessä ajatellaan, että kehoon iskee sairaus, kun kehossa on energian epätasapaino. Tämän tunnusmerkkejä ovat mm. psykosomaattiset oireet. Näihin oireisiin lääkäri ei pysty vaikuttamaan mutta luontaishoidoilla elimistö saadaan itse korjaamaan epätasapainon. Kun tila kehittyy länsimaalaisen lääketieteen tunnistamaksi krooniseksi sairaudeksi, vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä pystytään lievittämään enää taudin oireita.”
Karttusen mielestä luontaishoidot toimivatkin parhaiten sairauksien ehkäisyssä ja länsimaalaista lääketiedettä tukevina hoitoina sairauksien jo puhjettua.
Teksti ja kuvat Taru Lehtinen
Liitetiedosto:
