LÄÄKKEEKSI LIIKETTÄ Tarkkuussuunnistus: laji jossa et voi eksyä - 3/02

Mikä kivikon kivistä on pohjoisin? Minkä rastilipun kohdalla on kuoppa? Entä kumpi rastilipuista on polun mutkan kohdalla? Kolmesta rastilipusta pitäisi joku nyt valita…Tällaisin miettein kuljin kesäkuun lopulla Koulurannan lähimetsässä kartta ja kompassi kädessä kun kokeilin ensimmäistä kertaa lajia nimeltä tarkkuussuunnistus eli Trial-O.

Tarkkuussuunnistus on 80-luvulla kehitetty liikuntalaji, jossa ratkaisevat kyvyt rastipaikkojen määrittelemisessä, eivät liikkujan fyysiset ominaisuudet. Laji on alun perin kehitetty liikuntarajoitteisille suunnistuksen vammaisurheilumuodoksi, mutta nykyisin tarkkuussuunnistustapahtumat on suunnattu kaikille luonnossa liikkumisesta nauttiville.

Tarkkuussuunnistuksessa kierretään metsässä 1-3 km:n rata, joka on suunniteltu niin helppokulkuiseksi, että sen voi kulkea myös pyörätuolin tai muun liikkumisen apuvälineen avulla. Reitin varrella on merkattuja tähystyspaikkoja, joilta suunnistaja näkee 2-4 rastilippua sijoitettuna maastoon, näköetäisyydelle radasta. Vertaamalla karttaan piirrettyä rasti-paikkaa maastossa oleviin 2-4 rastilippuun suunnistajan tulee tähystyspaikalta valita, mikä rastilipuista on oikealla paikalla. Suunnistaja merkitsee valintansa leimaamalla rastilippua vastaavan kirjaimen kilpailukortissaan.

Rastipaikkoja määriteltäessä kilpailuradalta ei saa poiketa lähemmäs rasteja metsän puolelle. Suunnistajan tulee siis raudalta käsin havainnoida maaston yksityiskohtia, etäisyyksiä sekä ilmansuuntia ja päätellä näiden avulla mikä rastilipuista on maastossa karttaan merkatulla rastipaikalla. Liput voivat olla melko lähekkäin toisiaan, mutta tähystyspakasta katsottuna on otettava huomioon, että lippujen välillä on etäisyyttä myös syvyyssuunnassa.

Lajissa ei kilpailla siitä kuka kiertää radan kaikkein nopeimmin, vaan kuka on paikantanut eniten rasteja oikein. Mikäli maasto on mäkistä tai muuten hankalaa kulkea, voi suunnistaja käyttää avustajaa kulkemiseen tai esimerkiksi pyörätuolin työntämiseen. Avustajaa voi käyttää kaikkeen muuhun paitsi varsinaiseen tehtävän ratkaisuun, ja joillakin kilpailijoilla onkin avustaja mukana esimerkiksi leimaamista varten.

Välineistä

Tarkkuussuunnistajan tärkein väline on kartta. Yleensä käytetään suunnistuskarttoja, jotka ovat mittakaavassa 1:5000 – 1:10000. Aloittelijoiden sarjassa rastipaikat voi yleensä päätellä pelkän kartan avulla, mutta vaativimpien sarjojen rastien paikantamisessa kompassin käytöstä on usein apua.

Haastetta jokaiselle

Suunnistusradoista voidaan tehdä hyvin eri tasoisia, jolloin haastetta löytyy varmasti jokaiselle. Aloittelijoiden radat ja C- radat ovat hyvin helppoja ja niiden avulla voi opetella kartanlukua ja karttamerkkejä. B- radalla kartanlukutaitoa vaaditaan enemmän ja rastiliput ovat jo haasteellisemmissa paikoissa. Kokeneet harrastajat suunnistavat vaativimmilla A- tai E-radoilla, joissa osa rasteista voi olla nk. aikarasteja, jolloin oikea rastilippu pitää määritellä mahdollisimman nopeasti.

Lajissa myös kilpaillaan aktiivisesti. Vuonna 1997 on Suomessa järjestetty ensimmäiset viralliset tarkkuussuunnistuskilpailut kansallisten suunnistuskilpailujen yhteydessä. Syyskuussa Suomessa järjestetään tarkkuussuunnistuksen Pohjoismainen maaottelu. Tällä hetkellä Suomessa tarkkuussuunnistuksen harrastajia löytyy eniten Kymenlaaksosta sekä Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilta.

Tarkkuussuunnistusrata nyt myös Koulurannassa!

Kesän kynnyksellä valmistuneen radan myötä tarkkuussuunnistusta voi nyt käydä kokeilemassa myös Koulurannassa. Suunnistusrata kulkee Koulurannan kuntopolkua pitkin, jonka pituus on noin 1 km. Kahden suunnistusaktiivin, Seppo Bütin ja Seppo Tahvanaisen laatima rata otettiin käyttöön juhlallisesti 30.6. järjestettyjen kilpailujen merkeissä. Kilpailuissa oli mahdollista suunnistaa joko C- tai E-radalla. Yhteensä suunnistajia lähti radoille 11. Parkinson-liiton jäsenet olivat kaikki mukana kokeilemassa lajia ensimmäistä kertaa ja kilpailivat kaikki C-sarjassa. C-sarjan voiton vei lähes täydellä pistemäärällä Antero Ovaskainen Kainuun Parkinson-yhdistyksestä. E-sarjan voittajaksi suunnisti Tero Tahvanainen Kuusankoskelta, joka kuuluu myös tarkkuussuunnistuksen Suomen EM-kilpailujoukkueeseen.

Kilpailujen jälkeen jälkipuinti kävi vilkkaana kun kilpailijat vertasivat suorituksiaan – kaikilla jokin virhearviointi oli jäänyt harmittamaan, mutta myös onnistumisen elämyksiä oli koettu. Kilpailijat totesivatkin radan sopivan haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Mukana olleet Parkinson-liiton jäsenet kokeilivat lajia ensimmäistä kertaa ja olivat kaikki sitä mieltä, että laji sopii oikein hyvin myös Parkinsonin tautia, Huntingtonin tautia tai dystoniaa sairastaville. Muutama C-sarjan kilpailija totesikin että aikoo jatkaa harrastusta ja selvittää harrastusmahdollisuuksia myös kotipaikkakunnan läheisyydessä.

C-sarjan rata on nykyään Koulurannassa kaikkien kävijöiden käytössä. Koulurannasta voi ostaa tarvittavan kartan (1:2500) ja sitten vaan kartanlukua harjoittelemaan reitille, joka lähtee aivan Koulurannan pihasta. Tässä suunnistuksessa kenenkään ei tarvitse pelätä eksymistä!

Lisätietoja lajista:

mm. Suomen Suunnistusliitto,

Suomen Parkinson-liitto/ liikuntavastaava Tanja Virtanen

tai Seppo Bütt Pohjois-Kymenlaakson Parkinson-kerho

ja paikalliset suunnistusseurat

TEKSTI:

TANJA VIRTANEN

liikuntavastaava

tanja.virtanen@parkinson.fi

Liitetiedosto: 

Tarkuussuunnistus.pdf