Mitä se sano? - Parkinsonin taudin vaikutukset kommunikointiin - 98
01.01.1998
PARKINSON-POSTIA 1998
Parkinsonin tautia sairastavan ääni voi muuttua hiljaisemmaksi ja voimattomammaksi kuin ennen. Puheesta voi tulla epäselvää. Joillakin juuri äänen ja puhumisen ongelmat ovat ensimmäinen oire Parkinsonin tautiin sairastumisesta. Varsinkin työelämässä mukana olevilla äänen ja puheen vaikeuksista saattaa tulla suuri ongelma, ja puhevaikeudet haittaavat myös muiden sosiaalisten suhteiden hoitoa.
Parkinsonin tauti vaikuttaa perusoireidensa, jäykkyyden, liikkeiden hidastumisen ja vapinan takia myös puhumiseen ja äänenkäyttöön. Ihmisen keho toimii kokonaisuutena, jolloin jonkin osan tavallisuudesta poikkeava toiminta vaikuttaa heti monen muunkin elimen toimintaan ja ennen kaikkea kehon toimintojen tasapainoon. Äänentuotto ja puhuminen ovat monimutkaisia prosesseja, joihin osallistuu useita kehon eri osa-alueita.
Hyvän äänentuoton perustan luovat hengityslihakset, joiden toiminnan tulee olla tasapainossa. Pallea on tärkein hengityslihaksemme, ja muita hengitykseen osallistuvia lihaksia ovat mm. vatsa- ja selkälihakset sekä kylkivälilihakset. Ne toimivat palkeen tavoin pumpaten ilmaa keuhkoista henkitorven kautta kurkunpäähän.
Kurkunpäässä ovat äänihuulet, joiden läpi pusertuessaan ilmasta muodostuu ääni. Kurkunpäästä tuleva ääni muodostuu sanoiksi kun artikuloimme sen suussa kitalaen, kielen, poskien ja huulten avulla.
Kaikkien näiden rakenteiden toiminnan muutos jäykkyyden, liikkeiden hidastumisen tai vapinan vuoksi vaikuttaa siihen, että ääni tai sanojen ääntäminen kuulostavat ja tuntuvat erilaisilta kuin ennen sairastumista.
Näiden muutosten takia voi käydä niin, että ääni ei enää kanna esim. kokoustilanteessa, jossa pitäisi puhua suurelle joukolle ihmisiä.
Ääni voi hiljentyä aina lauseiden loppua kohden ja äänen voimistaminen tuntuu mahdottomalta. Äänestä voi myös tulla monotonisempi, eli äänen korkeusvaihtelu vähenee ja äänestä tulee ilmeettömämpi. Ääni voi muuttua myös matalammaksi ja käheämmäksi ja se ikään kuin väsyy herkemmin.
Puheesta voi tulla katkonaista, voi tuntua siltä, että joutuu hengittämään tiheämmin kuin ennen, ja puheen rytmittäminen on vaikeaa. Puhe puuroutuu helposti ja puhumisesta tulee sopertelevaa.
Muutokset puheessa ja ilmeissä tulkitaan helposti väärin
Perheenjäsenistä ja tutuista saattaa tuntua, että Parkinsonin tautia sairastava on muuttunut myös luonteeltaan. Se voi johtua siitä, että myös sanattomaan viestintään voi taudin seurauksena tulla muutoksia.
Kasvojen ilmeliikkeet voivat vähetä (hypomimia, maski), mikä vaikuttaa siihen, että tunneilmauksia etsitään yhä enemmän äänestä.
Jos myös ääneen tulee muutoksia, esim. juuri äänen madaltumista ja korkeusvaihtelun vähentymistä, ne omalta osaltaan lisäävät kuulijan ajatusta siitä, että puhujan tunneilmaisuun on tullut muutoksia, vaikka muutokset ovat ennemminkin “teknisiä”, eli lihasten hallinnan vaikeuksista johtuvia ongelmia.
Mikäli jäykkyyttä ja hidasliikkeisyyttä on käsissä, se saattaa vaikuttaa eleiden käyttöön, joka myös muuttaa ihmisen viestintätapaa. Vilkkaasti käsillään elehtinyt henkilö voi tuntea itsensä melkein kielipuoleksi, kun kädet eivät enää pysty ilmaisemaan kuten ennen.
Puheterapeutilta saat yksilöllisen harjoitusohjelman
PUHE- JA ÄÄNIONGELMIEN ILMETESSÄ kannattaa ottaa yhteyttä puheterapeuttiin esim. oman lääkärin kautta. Koska jokaisen Parkinsonin tautia sairastavan oireet ovat yksilöllisiä, puheterapeutin vastaanotolla käymällä saat juuri sinua varten laaditun harjoitusohjelman, joka lieventää oireita ja helpottaa kommunikointia.
Omaa äänenkäyttöään ja ääntämistään voi harjoittaa myös kotioloissa. Harjoitukset eivät poista itse tautia, mutta helpottavat usein arkipäivän kommunikointitilanteista selviämistä. Harjoituksia tehdessä on hyvä muistaa säännöllisyys: harjoitukset tehoavat mitä säännöllisemmin harjoittelee, sitä paremman lihaskunnon saa, ja harjoittelua kannattaa myös jatkaa säännöllisesti. Harjoitukset tuottavat tulosta hitaasti, heti huomenna ei vielä ole havaittavissa muutoksia. Ja vaikka kävisit puheterapiassakin, on syytä harjoitella myös kotioloissa, ja jatkaa harjoittelua myös terapiajakson loputtua, varsinkin jos huomaa oireidensa etenevän nopeasti.
Harjoituksia
Äänenkäytön harjoituksissa on oleellista kiinnittää huomiota hengitystekniikkaan. Kotioloissa omaa hengitystään voi mukavasti tarkkailla esim. nukkumaan tai päivälevolle mennessä, sillä selinmakuulla on yleensä helppo hengittää ja pallean liikkeen tarkastelu on helppoa. Voit laittaa vaikkapa keskikokoisen kirjan palleasi päälle jolloin helposti näet, liikkuuko palleasi hengityksen tahtiin. Kirjan kevyt paino auttaa myös pallean paikallistamisessa, jos pallean liike tuntuu olevan hukassa.
Puhumisen tulisi aina tapahtua uloshengityksen aikana. Sisäänhengityksellä keskikehossa tapahtuu ikäänkuin lihomista, ja uloshengityksellä laihtumista.
Voit harjoitella niin, että istut hyvässä asennossa ja tarkkailet ensin pallean rytmistä liikettä hengityksen tahdissa. Voit esim. pitää kättäsi kevyesti pallean päällä, jotta tunnet sen liikkeen. Keskity sitten sisäänhengitykseen ja siihen, että uloshengityksen aikana esim. sihiset sh-sh-sh-sh -ääntöä niin kauan, että keuhkosi tyhjenevät. Tunnet liikkeen myös palleassasi pieninä nykäyksinä jokaisen sihinän jälkeen.
Tunnustele myös “lihominen” sihinän jälkeen kun keuhkot taas täyttyvät ilmalla.
Vähitellen, kun saat hengitysrytmistä kiinni, voit alkaa uloshengityksen aikana tuottaa myös sanoja ja lyhyitä lauseita.
Äänen monotonisuutta, korkeus- ja voimakkuusvaihtelujen suppeutta voi yrittää torjua esim. erilaisilla ”palosireeniäänillä”: äännä esim. a:ta niin, että liikut matalasta äänestä korkeaan ja takaisin. Luettele vaikkapa viikonpäivät niin, että koko ajan voimistat ääntäsi. Ja sama myös ääntä hiljentäen.
Jos huomaa, ettei esim. aamuisin tahdo päästä puhumisen osalta millään käyntiin, kannatta keho ”lämmitellä” puhumiseen, varsinkin jos tietää, että aamupäivällä on jokin tärkeä meno tai puhelu. Aamun voi aloittaa esim. siten, että ensin vain hengittelee vähän aikaa niin, että seuraa pallean oikeaa liikettä.
Sitten kurkunseudun lämmittämiseksi, “äänen lämmittelyksi” voi alkaa hymisemään eli aina uloshengityksellä tuottaa hyminää mukavalta, usein melko matalalta äänenkorkeudelta. Hymise aina vain niin lyhyt jakso, että se tuntuu mukavalta.
Kun kurkku on tällä tavoin herätelty, voi vaatimuksia vielä vähän lisätä ja ottaa mukaan ”turpajumppaa”, joka vetreyttää suun seudun lihaksia, ylläpitää niiden liikelaajuuksia ja näin auttaa helpottamaan artikulaatiota.
Turpajumppaa: tee kaikki liikkeet peilin edessä, niin voit tarkkailla suoritustasi!
8. Toistele tavuja ja sanoja liioittelevin suun liikkein, esim. pap-pap-pap-paa, mam-mam-mam-maa, babbab- bab-baa, tat-tat-tat-tat-taa,ja-je-ji-jo-ju, ra-re-ri-ro-ru. Tavun alkuun kannattaa miettiä niitä äänteitä, jotka juuri itselle tuntuvat vaikeilta. Samoin kannattaa harjoitella sanoja, jotka tuntuvat vaikeilta ääntää, esim. prinssi, traktori, porvari yms. Ja sitten voit yhä lisätä ilmaisun pituutta toistamalla erilaisia lauseita, esim. Tapio tippui katolta kesken konsertin.2. Pureskele jotain kuviteltua namipalaa suurin suun liikkein, suu auki. 3.Näytä kieltä -kieli pitkälle ulos 5 kertaa. 4. Liikuta kieltä suupielestä toiseen kuten heiluria. 5. Liikuta kieltä ylös ja alas, eli nenää ja leukaa kohti 1. Leveä hymy ja pusuja (huulten levitys ja suipistus). 6. Puhdista kielellä hampaat perusteellisesti ylä- ja alaleuasta.7. Tee kielellä poskiin pallukoita. Voit painaa kevyesti kädellä lisää vastusta kielelle.
Mitä hitaammin puhut, sitä paremmin muut saavat selvää
Jos puheesi on epäselvää, muista että puheen hidastaminen auttaa heti . Mitä hitaammin puhut, sitä paremmin muut saavat selvää. Jollet tiedä miltä puheesi kuullostaa, nauhoita sitä kotona. Lue vaikkapa sanomalehtiartikkeli nauhalle ensin normaalitavallasi ja sitten hieman hitaammin niin, että painotat joka sanan alkua. PUHU AINOASTAAN ULOSHENGITYKSELLÄ.
Harjoittele artikulointia eli selvää ääntämistä lukemalla ääneen niin, että liioittelet jokaisen sanan ääntämistä liioitelluin suun liikkein. Jos sinulla on vain vähän vaikeutta puheessa, esim. niin että vain tietyt äänteet tuottavat vaikeuksia, harjoittele nimenomaan niitä.
Kirjoita ylös sanoja, joissa, äänne esiintyy, ja toista niitä ääneen ensin hitaasti, sitten yhä nopeammin, mutta kuitenkin niin, että sanat säilyvät selvinä. Tee tätä myös peilin ääressä niin, että liioittelet suun liikkeitä ja näet oman suusi. Voit harjoitella myös esim. tuttujen lorujen avulla puheen selvyyttä. Esim. Appilan pappilan apupapin...Oli kerran Onnimanni, Onnimannista matikka...
SOILE RISTINEN
puheterapeutti
Liitetiedosto:
