Muistihäiriöt ja Parkinsonin tauti - 3/01
01.03.2001
PARKINSON-POSTIA 3/2001
Mikähän minulla on, kun ihmisten nimet eivät muistu mieleen kuten nuorempana? Pitäisiköhän hakeutua tutkimuksiin? Tämä monelle keski-ikäiselle ihmiselle tuttu tilanne yleistyy iän myötä. Kyselytutkimusten mukaan puolet yli 65-vuotiaista kertoo nimimuistinsa huonontuneen.
”Yksin nimimuistin heikkous ei ole merkki mistään sairaudesta, syytä huoleen ei silloin ole ”, kertoo yksityissektorilla neurologian erikoislääkärinä toimiva Kari Alhainen Joensuusta.
Jos muisti muuten ja muut älylliset toiminnot pelaavat eikä päivittäinen suoriutuminenkaan ole huonontunut, niin kyseessä on hyvänlaatuinen, ikään liittyvä muistin heikkeneminen.
Ikääntyvän muisti
Alhaisen mukaan ikääntyvän ihmisen muistiongelmat ovat tyypillisesti ajoittaisia.
”Ikäihmisen muisti on häiriöalttiimpi kuin nuoremman. Kun kyseinen ihminen on virkeä ja hyvin levännyt eikä muitakaan rasitustekijöitä, mielipahan aiheita tai masentuneisuutta ole, niin muisti toimii ihan normaalisti.”
Iäkkään ihmisen muisti ei olekaan heikko, se vain toimii hitaammin. “Asioita menee pitkäkestoiseen muistiin kuten aikaisemminkin, mutta mieleenpalauttaminen on hitaampaa ja työläämpää ”, Alhainen kertoo.
Toki vanhemmiten keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyky ei ole niin hyvä kuin nuorena, joten muistia ei pysty kuormittumaan yhtä paljon kuin nuorena: mitä enemmän on muistettavia asioita, sen todennäköisempää on, että jotain unohtuu.
Parkinsonin taudin vaikutukset muistiin
Alhainen kertoo muistioireita olevan Parkinsonin tautia sairastavilla monesti jo sairauden alkuvaiheista lähtien. Muistioireet ovat samankaltaisia kuin ikääntymiseen liittyvässä lievässä muistin heikkenemisessä.
”Keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyky on vähän heikentynyt ja siihen liittyen myös mieleenpainamiskyky jonkin verran. Pitkäkestoisesta muistista mieleenpalauttaminen on hitaampaa ja työläämpää.”
Alhainen sanoo Parkinsonin taudin alkuvaiheen muistihäiriön ilmeisesti liittyvän aivojen välittäjäainemuutoksiin. “Parkinsonin taudissa on kyse dopamiinin vajauksesta ja dopamiinillahan on hyvin keskeinen osuus ihmisen keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn säätelyssä.”
Parkinsonin tautia sairastavan muistamisen vaikeudet voivat johtua myös mielialaoireista ja suoranaisesta masennuksesta. Lähes puolet parkinsonpotilaista kärsii masennuksesta. Deprssion hoitoon käytettävistä lääkkeistä pääosa vaikuttaa aivojen serotoniinin välityksellä.
Alhainen sanoo Parkinsonin tautia sairastavien riskin sairastua dementiaan olevan suurempi kuin väestöllä keskimäärin: ”Eri tutkimusten mukaan 20-30 prosentilla Parkinsonin tautia sairastavista lievät kognitiiviset oireet etenevät varsinaiseksi dementiaksi. Dementoituminen liittyy kuitenkin jo pitkään kestäneeseen Parkinsonin tautiin.”
Milloin muistitutkimuksiin?
Alhaisen mukaan on olemassa selvät merkit siitä, milloin muistihäiriöiden syitä pitää selvittää tarkemmin: ”Jos muistin heikkenemistä ilmenee päivittäin, tai jos tavarat ja esineet ovat jatkuvasti kateissa, niin että omaisetkin kiinnittävät siihen huomiota.”
Alhainen kehottaa hakeutumaan tutkimuksiin varsinkin, jos muistin heikkeneminen hankaloittaa henkilökohtaisista päivittäistoiminnoista selviytymistä ja heikentää toimintakykyä joko työelämässä tai kotiaskareissa.
“Suomen kattavasta tutkimusverkostostosta huolimatta muistisairauksia diagnosoidaan edelleenkin turhan myöhään. Muistihäiriöön kannattaa tarttua ajoissa, monet tilat ovat täysin parannettavissa ja hoidettavissa ja myös dementiaksi eteneminen ehkäistävissä. Etenevien muistihäiriöiden, kuten Alzheimerin taudin, kulkua voidaan hidastaa. Mitä varhemmin Alzheimerin taudin hoito aloitetaan, sen parempi ja pitkäkestoisempi hoitotulos saavutetaan. Varhainen taudinmääritys antaa myös sairastavalle aikaa ottaa kantaa itseään koskeviin hoitopäätöksiin tai siihen, kuinka haluaa omaisuutensa aikanaan jaettavan jne.”
Muistin tutkiminen lähtee liikkeelle oman kunnan terveyskeskuksesta tai yksityislääkärin vastaanotolta.
Alhaisen mukaan valtaosa diagnooseista pystytään osaavissa käsissä tekemään terveyskeskuksissa.
”Mikäli keinot siellä eivät riitä muistihäiriön syyn selvittämiseen, potilas pitää lähettää lähimmän
keskussairaalan neurologian tai geriatrian poliklinikalle. Erityisiä muistipoliklinikoita on joidenkin keskussairaaloiden neurologian toimialueella sekä kaikissa yliopistosairaaloissa. ”
Tutkimuksissa katsotaan ensin läpi tietyt verikokeet, joilla poissuljetaan aineenvaihduntasairaudet, puutostilat tai tulehdukset. Sitten testataan muisti perusteellisesti käyttämällä tiettyjä seulontatestejä, joita tarvittaessa täydennetään tarkemmalla neuropsykologisella tutkimuksella. Mieli-alatekijöiden osuus muistin heikkouteen selvitetään myös ja tarvittaessa hoidetaan. Jos muistiongelma jatkuu edelleen, tutkimuksia tarkennetaan. Muistitutkimuksiin kuuluu myös aivojen kuvantaminen, ensisijaisesti magneettikuvauksella. Hoito on tietenkin syyn mukainen.
Muistihäiriöiden tieteellinen tutkimustyö
Dementoivista aivosairauksista tärkeimmät ovat Alzheimerin tauti ja aivojen veren-kiertohäiriöistä johtuva dementia. Alzheimerin taudin vaaratekijät ovat korkea ikä ja taudin esiintyminen lähisuvussa. Myös huonomuistiset, lievää kognitiivista heikentymää potevat kuuluvat riskiryhmään.
”Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI ) ennakoi ihmisen 12-15 prosentin vuotuista riskiä sairastua Alzheimerin tautiin tai dementiaan ylipäätään. Normaalisti yli 65-vuotiailla riski on 1-2 prosenttia vuodessa. Nykyisin Alzheimerin tautia edeltävä riskitila pystytään potilastyössä tunnistamaan viivästetyn muistin testaukseen perustuvaan muistitestiin.”
”Viime toukokuussa Yhdysvaltain Neurologi-akatemia julkaisi suositukset, joiden mukaan näitä henkilöitä tulee seurata 1/2-1 vuoden välein muistin suhteen, jotta havaittaisiin mahdollisimman varhain kehittymässä oleva dementia”, kertoo itsekin muistitutkimustyötä tekevä Alhainen.
Muistihäiriöt ja dementia -kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 30.8. Lääkäreille, sairaanhoitajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskenteleville suunnattua kirjaa myydään Suomalaisissa Kirjakaupoissa. Lääkäriseura Duodecimin julkaisemassa kirjassa on käsitelty kaikki muistihäiriösairaudet ja normaaliin ikääntymiseen liittyvät muistiongelmat sekä muistin kuntoutus. Kirjan ovat toimittaneet Timo Erkinjuntti, Juha Rinne,Kari Alhainen ja Hilkka Soininen.
Mitä uutta tutkimusrintamalla?
Alhainen kertoo tällä hetkellä lääkehoidon puolella eniten tutkittavan lievän kognitiivisen heikentymisen etenemistä varsinaiseksi dementiasairaudeksi. Muistin heikkenemistä pyritään lykkäämään kolmella uudella Alzheimer-lääkkeellä. Parhaillaan tutkitaan ja kohta saadaan myös tuloksia Alzheimer-lääkkeiden vaikutuksista aivoverenkiertoperäiseen dementiaan. Tutkimuksia tehdään myös Alzheimerin taudin rokotushoidosta, jossa rokotteesta toivotaan apua taudissa aivoihin syntyvää ylimääräistä valkuaista, amyloidia vastaan. Rokotteen toivotaan myös vähentävän jo syntyneiden muutosten määrää ja ehkäisevän uusien syntymistä. Hiirikokeissa on pystytty jo syntyneet muutokset poistamaan.
Muisti- ja dementiatutkimuksen terävimmän kärjen Alhainen sanoo löytyvän USA:sta. Pohjoismaat ja erityisesti Suomi ovat vahvasti mukana. Suomessa on hiljattain todettu Kuopiosta ja Joensuusta peräisin olevasta potilasaineistosta, että keski-iällä korkea verenpaine ja kolesteroli varsinkin yhdessä esiintyessään, ennakoivat riskiä sairastua myöhemmin Alzheimerin tautiin.
Elämäntavat näyttävät siis vaikuttavan aivojenkin terveyteen. Terveellinen ravinto ja sopiva liikunta voivat verenpaineen hoidon ja kolesterolin alentamisen ohella ehkäistä dementian syntymistä. Tuoreet tutkimustiedot puoltavat myös elämäntapojen merkitystä tehokkaan hermoverkon syntymisessä ja sen toiminnan säilymisessä. Niinpä keski-iän aktiivinen harrastustoiminta näyttää suojaavan aivoja.
Tutkimuksen mukaan haastaviin harrastuksiin tarttuvilla dementiaa esiintyi vähemmän kuin ihmisillä, jotka harrastivat passiivista läsnäoloa tai pintapuolista seurustelua. Henkisen toimintakykynsä säilymistä voi edistää esimerkiksi kirjoittamalla kirjeitä, lukemalla, ristisanatehtäviä ratkaisemalla tai nikkaroimalla. Myös liikunta on mitä parhainta aivohuoltoa!
ELMA PYYKKÖ
Liitetiedosto:
