Näkökulmia kuntotukseen: voiko kuntoutuksen vaikuttavuutta mitata 2/03
01.02.2003
Parkinson-postia 2/03
Suomessa kuntoutuspalvelujen järjestämiseen käytettiin vuonna 2000 runsaat 7 miljardia markkaa. Yhteiskunnassamme tapahtuvat muutokset heijastuvat myös kuntoutuspalvelujen tarpeeseen. Esimerkkinä siitä erilaisten kuntoutuspalvelujen kysynnän kasvu väestön ikääntyessä. Vaikka kuntoutuspalveluja on pyritty lisäämään, joutuvat päättäjät budjettia laatiessaan myös pohtimaan sitä, millaista kuntoutusta kannattaa tukea ja kenelle kuntoutuspalveluja suunnataan. Tarve saada tutkittua tietoa kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on siis selvästi lisääntynyt.
Kuntoutuspalvelun vaikuttavuudella tarkoitetaan arviota siitä, miten kuntoutukselle asetetut tavoitteet toteutuvat kyseisen palvelun avulla. Kuntoutujan tavoitteena voi olla esimerkiksi liikuntakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitäminen sekä mielialan koheneminen. Vaikuttavuuden arviointi ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä kuntoutuksen tavoitteet ovat yksilöllisiä. Myös kuntoutusmenetelmiä on paljon ja sitä, mikä menetelmistä on vaikuttanut kuntoutujan elämään, ei aina voida osoittaa selkeästi. Vaikuttavuutta voivat osoittaa monet kuntoutusta seuranneet hyödylliset asiat kuntoutujan elämässä. Sitä, mitkä parannukset ovat selkeästi kuntoutuksesta johtuvia, ei aina kuitenkaan pystytä määrittelemään, sillä muutoksia niin ihmisen elämässä kuin elinympäristössäkin tapahtuu jatkuvasti.
Vaikuttavuutta arvioitaessa käytössä pitää olla myös käytöskelpoisia arviointitapoja. Arviointia ei voi tehdä pelkästään esim. mittaamalla kuntoutujan fyysisen kunnon paranemista. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat paremminkin kuntoutujan omat tuntemukset ja arvio kuntoutusmenetelmien hyödyllisyydestä. Ja toisaalta vaikka liikuntakyky kuntoutuksen myötä kohenisikin, ei kuntoutuja välttämättä ole tyytyväinen kuntoutukseen, mikäli esim. mieliala ei kuntoutuksen aikana parane. Tilanteita pitäisikin tarkastella kokonaisvaltaisesti suhteessa kuntoutujan elämään ja arjessa selviytymiseen.
Kuntoutujan oma halu harjoitella ja oppia uusia toimintatapoja ovat olennaisia asioita, mutta kuntoutuksen lopputulokseen vaikuttaa myös kuntoutustoimenpiteen oikea ajoitus. Se, miten kuntoutuja kulloisessakin elämäntilanteessaan voi keskittyä kuntoutukseensa tai hänen halukkuutensa uuden tiedon vastaanottamiseen, vaikuttaa kuntoutuksen lopputulokseen. Kuntoutuksessa puhutaankin oikea-aikaisuudesta eli kuntoutuksen tulisi voida vastata kuntoutujan kulloiseenkin kuntoutustarpeeseen.
Neurologisen kuntoutuksen vaikuttavuus
Neurologisia sairauksia sairastavien tukena käytettyjen kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta ei ole olemassa vielä kovinkaan paljoa tutkimuksellista näyttöä. Eniten tutkimuksia on tehty aivoverenkiertohäiriö- ja MS-potilaiden kuntoutuksesta. Parkinsonin taudin osalta lisätutkimuksia kuntoutuksesta vaikuttavuudesta tarvitaan.
Neurologisten sairauksien osalta on selkeää näyttöä siitä, että riittävän varhain aloitettu kuntoutus vaikuttaa parhaiten. Kuntoutuksesta on eniten hyötyä kun se toteutetaan kuntoutujan ja eri alojen kuntoutustyöntekijöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä.
Etenevissä sairauksissa kuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa aloittamalla kuntoutus jo diagnoosivaiheessa, jolloin tavoitteena on oireiden ja toimintakyvyn muutosten ennaltaehkäisy. Sairauden edetessä tavoitteissa usein painotetaan enemmän toimintakyvyn ylläpitämistä mahdollisimman hyvänä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää myös omaisten jaksamiseen muuttuvissa tilanteissa.
Ikääntyneiden kuntoutuksessa on myös voitu osoittaa, että aktiivisella moniammatillisella kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Yksilöllisesti suunnitelluilla kuntoutusohjelmilla voidaan ehkäistä mm. vanhusten kaatuilua.
Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutuksessa käytetyt menetelmät
Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutuksessa vaikuttavuuden arvioinnille on tällä hetkellä tarvetta. Kuntoutuspalvelujen saatavuus eri puolilla Suomea vaihtelee, joten lisää tietoa kuntoutuksen hyödyistä olisi tärkeää saada. Parkinsonin tautia sairastavan kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia vaikeuttavat sairauden yksilöllinen eteneminen ja lääkehoidon vaikutukset toimintakykyyn. Kuntoutuksen tavoitteet ovat yksilöllisiä, joten tilanteita eri sairastavien kohdalla ei voi aina verrata. Vaikuttavuutta arvioitaessa on myös huomioitava, että sairauden edetessä hyöty kuntoutuksesta ei välttämättä näy toimintakyvyn paranemisena, vaan tavoitteeksi riittää toimintakyvyn hyvänä pysyminen.
Sairauden vaikutukset toimintakykyyn ovat moninaisia, joten parhaiten päivittäisistä toiminnoista suoriutumista tukee monen ammattihenkilön yhteistyö sairastavan ja hänen läheistensä kanssa. Kuntoutustoimenpiteiden varhainen aloittaminen on myös osoittautunut tärkeäksi, koska uusien asioiden omaksuminen, esimerkiksi apuvälineen käyttö helpottuu kun harjoittelu aloitetaan riittävän ajoissa.
Parkinsonin tautia sairastavan kuntoutuksessa käytetyistä menetelmistä eniten lienee tutkittu fysioterapian vaikutuksia. Yksittäisiä ulkomaisia tutkimuksia eri aloilta on paljon, mutta tutkimusjoukkojen pienuus hankaloittaa mahdollisuutta yleistää tuloksia kaikkia sairastavia koskeviksi. Tutkimuksissa on osoitettu, että fysioterapian keinoin voidaan vaikuttaa mm. kävelykykyyn, tasapainoon, liikkuvuuteen ja kestävyyskuntoon. Paras vaikutus on riittävän varhain aloitetulla ja säännöllisellä fysioterapialla. Fysioterapeutin arviointiin ja ohjaukseen olisikin päästävä jo diagnoosivaiheessa, koska oireiden ollessa vähäisiä on hyödyllistä mm. omaehtoisella liikunnalla parantaa kuntoa ennaltaehkäisevästi.
Tutkimuksia on tehty myös mm. puhe- ja toimintaterapian osalta. Puheterapiassa on todettu mm. että kasvolihasharjoituksilla voidaan vähentää kasvojen ilmeettömyyttä ja säännölliset ääntämisharjoitukset lisäävät äänihuulten liikkuvuutta. Näyttöä on myös siitä, että toimintaterapeutin ohjauksella voidaan tukea suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Tästä viitteitä antoi myös Parkinson-liiton Elämänhallinta-projekti, jossa pääpaino oli sairastavien elämäntilanteiden tukemisessa toimintaterapian keinoin.
Myös psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä tapahtuu sairastumisen myötä muutoksia, jotka on tärkeää huomioida kuntoutuksessa. Esimerkiksi masennus on melko yleinen oire sairastavilla. Monet sairastavat hyötyvät esimerkiksi psykologin ohjauksesta ja tuesta. Muutokset muistissa, hahmottamisessa ja tarkkaavaisuudessa olisi hyvä selvittää neuropsykologin arvioinnilla, koska muutokset näillä osa-alueilla vaikuttavat työkykyyn ja kuntoutuksessa käytettävien menetelmien valintaan.
Muiden sairastavien tuki ja rohkaisu on monelle sairastavalle tärkeää. Kuntoutuksessa ei siis sovi unohtaa esimerkiksi paikallisyhdistysten ja -kerhojen toimintaa. Monet sairastavat kertovat saaneensa yhdistyksissä ja kerhoissa myös arvokasta tietoa olemassa olevista kuntoutuspalveluista.
Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit
Parkinson-liiton järjestämässä kuntoutuksessa keskeisiä ovat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit. Kursseilla hyödyllisiksi asioiksi ovat nousseet mahdollisuus saada tietoa sairaudesta ja tukimuodoista sekä tilaisuus tavata muita sairastavia. Kuntoutujien omat kokemukset kurssin hyödyistä ovat tärkeitä ja kurssilaisilta kerätyn palautteen avulla toimintaa pyritään kehittämään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
Vaikuttavuuden arviointia kuntoutujan selviytymisestä kotioloissa kurssin jälkeen vielä kaivataan. Mielenkiintoista ja tarpeellista on myös kuulla kuntoutujien arvio siitä, minkä tyyppistä kursseista ja kurssisisällöistä on heille ollut eniten hyötyä..
Lopuksi…
Minkälaisia kokemuksia sinulla on kuntoutuksesta? Parkinson-liitossa meneillään olevaan kuntoutusmallin kehittämisprojektiin liittyen kaivataan kuntoutujien kommentteja siitä, minkälainen kuntoutus on hyödyttänyt heitä. Ota yhteyttä minuun joko puhelimitse tai sähköpostilla tai kirjoita vaikka kirje!
TANJA VIRTANEN
projektivastaava
Kuntoutusmallin kehittäminen
Parkinsonin taudin eri vaiheissa –projekti
tanja.virtanen@parkinson.fi
PL 905, 20101 TURKU
0400 856 003/(02) 2740 416
Liitetiedosto:
