Näkökulmia kuntoutukseen: tukea lääkinnällisestä kuntoutuksesta - 3/03

Parkinson-postia 3/03

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin kuuluu:

• kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus

• kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus ja siihen liittyvät työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja työkokeilut

• fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia sekä muut toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet

• apuvälinepalvelut, apuvälineiden tarpeen määritys, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai lainaan, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto.

• sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa.

• kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, jotka sisältävät edellä mainittuja toimenpiteitä

• kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä palveluista tiedottamista

Lääkinnällistä kuntoutusta järjestää ja kustantaa ensisijaisesti kunnallinen terveydenhuolto. Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan asukkaat saavat tarvitsemansa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Palvelujen järjestämisvelvollisuus on yleinen eli siinä ei määritellä tarkemmin kenen tulee saada lääkinnällistä kuntoutusta. Kunta voi järjestää palvelut terveyskeskuksessa tai sairaalassa omana toimintanaan tai ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kansaneläkelaitoksen vastuulla on järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vaikeavammaisille henkilöille. Vaikea-vammaiseksi määritellään henkilö, jolla sairaudesta aiheutuva haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä päivittäisissä elämäntilanteissa ja joka on oikeutettu saamaan korkeinta hoito- tai vammaistukea. Kela järjestää vaikeavammaisille pitkäaikaisia tai vaativia kuntoutusjaksoja laitos- tai avohoidossa. Terveydenhuollolla on oma roolinsa tässäkin kuntoutusmuodossa, sillä Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus edellyttää terveydenhuollossa laadittua hoitavan tahon kuntoutussuunnitelmaa.

Kelalla on myös harkinnanvaraisia määrärahoja käytettävissä nk. muuhun lääkinnälliseen kuntoutukseen. Tähän kuuluvat mm. kuntoutus- ja sopeututumisvalmennuskurssit eri sairausryhmille, ammatillisesti syvennetyt kuntoutusjaksot sekä psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus tietyin kriteerein.

Myös vakuutus- ja työeläkelaitokset voivat korvata asiakkailleen lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja silloin kun kuntoutustarpeen on aiheuttanut esimerkiksi tapaturma, liikenneonnettomuus tai asiakkaan työkyky on uhattuna.

Lääkinnällisen kuntoutustarpeen havaitsemisessa kaikki terveydenhuollon eri tahot ovat avainasemassa. Kaikilla terveydenhuollon toimijoilla on velvollisuus ohjata asiakas tarvittavien palvelujen piiriin. Terveydenhuollon kustantamaan kuntoutukseen hakeudutaan hoitavan lääkärin kautta.

Tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet tulisi määritellä terveydenhuollossa (hoitava taho) tehtävässä kuntoutussuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Kuntoutussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikki sosiaalihuollon, työvoimaviranomaisten sekä Kelan ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut. Kuntoutus-suunnitelmaa pitää seurata ja arvioida määräajoin. Kuntoutujan kanssa sovitaan myös yhteydenpitotavoista. Tarvittaessa kuntoutujalle voidaan nimetä yhdyshenkilö, joka huolehtii tiedonkulusta ja kuntoutuksen etenemisestä.

Tilanteissa, joissa asiakas on tyytymätön kuntoutuksen järjestämistä koskeviin päätöksiin, ei terveydenhuollossa suoranaisesti ole mahdollisuutta nk. muutoksenhakuun. Käytännössä asiakas voi kuitenkin tehdä asiasta muistutuksen kunnan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (ylilääkäri) tai kantelun kuntoutuspäätöksestä terveydenhuoltoa valvovalle viranomaiselle. Siitä miten tilanteessa kannattaa edetä, voi kysyä neuvoa myös potilasasiamieheltä. Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvissä päätöksissä asiakkaalla on oikeus tehdä muutoshakemus 30 päivän kuluessa päätöksestä. Kirjallisen päätöksen mukana on aina tarkat ohjeet muutoksenhaun tekemiseen.

TANJA VIRTANEN

projektivstaava

tanja.virtanen@parkinson.fi

PL 905, 20101 TURKU

0400 856 003/(02) 2740 416

Lähteinä mm.

Kallanranta, Rissanen, Vilkkumaa 2001. Kuntoutus

Kuntoutusasiain neuvottelukunta 1992. Kuntoutus uudistuu

Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1051/1991)

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Liitetiedosto: 

Tukea_laakinnallisesta_kuntoutuksesta.pdf