Nielemishäiriöt Parkinsonin taudissa - 98
01.01.1998
PARKINSON-POSTIA 1998
Parkinsonin tautiin liittyvät nielemishäiriöt ovat yleensä lieviä eivätkä ole taudissa keskeinen ongelma. Niitä ei kuitenkaan saa väheksyä, sillä nielemishäiriöt voivat vaikeuttaa joskus ruokailua hyvinkin paljon.
Nielemishäiriöitä voidaan lievittää suun liiketoimintojen harjoituksilla ja kiinnittämällä huomiota ruoan oikeaan koostumukseen.
Kun pistät ruokaa haarukalla suuhusi, käynnistät samalla melko mutkikkaan sarjan lihasliikkeitä, joiden tuloksena ruokapala kulkeutuu kieleltä mahalaukkuun. Vain nielemisen aloittaminen on kiinni tahdostasi, loppu tapahtuu automaattisesti ilman, että sinun tarvitsee ajatella yksityiskohtia.
Syljen sekoituttua ruokapalaan kielen kärki nostaa sen vasten suulakea. Tuntoreseptorit stimuloivat ja lähettävät tiedon asiasta hermoja pitkin aivojen ydinjatkoksen alueella sijaitsevaan nielemiskeskukseen.
Tämä vuorostaan lähettää nielun lihaksille käskyn, joka ohjelmoi liikesarjan palan saattamiseksi alanieluun.
Tapahtuneen nielurefleksin seurauksena sulkeutuvat ruokapalalta myös pääsy nenään ja toisaalta henkitorveen. Refleksin avulla ruokapala puristuu ruokatorveen sen ylemmän sulkijalihaksen veltostuttua.
Nyt ylempi sulkijalihas sulkeutuu tiukasti ja ruokatorvessa käynnistyy matamisliike, joka kuljettaa ruokapalan mahalaukkuun alemman sulkijalihaksen vuorostaan veltostuttua. Nyt ylempi sulkijalihas sulkeutuu tiukasti ja ruokatorvessa käynnistyy matamisliike, joka kuljettaa ruokapalan mahalaukkuun alemman sulkijalihaksen vuorostaan veltostuttua. Nyt alempikin sulkijalihas sulkeutuu, eikä ruokapalalla ole enää paluuta.
Nielemistapahtuma on varsin nopea. Kaikki luettelemani tapahtumat nielussa kestävät vain sekunnin, ja mahalaukkuun ruoka ennättää 10 sekunnissa.
Nielemishäiriöitä esiintyy eräissä nielun ja ruokatorven sairauksissa. Silloin niihin tavallisesti liittyy muitakin oireita, kuten kipuja.
Parkinsonin tautiin liittyvät nielemishäiriöt yleensä lieviä
Neurologille tutuimpia ovat aivoverenkierron äkillisistä häiriöistä johtuvat nielemishäiriöt. Etenkin aivorunkoinfarkti (aivoverisuonitukoksen seuraus) aiheuttaa usein kuukausienkin kestävän nielemiskyvyn menetyksen, joka kuitenkin hiljalleen lähes aina itsestään paranee. Sitä odotellessa potilasta voidaan joutua syöttämään nenän kautta mahalaukkuun viedyn letkun avulla. Muita neurologisia sairauksia, joihin liittyy usein nielemishäiriö, ovat hermoratojen kovettumistauti ALS ja toinen harvinainen lihasheikkoussairaus, myastenia gravis.
Parkinsonin tautiin liittyvät nielemishäiriöt ovat yleensä lieviä eivätkä ole taudissa keskeinen ongelma.
Niitä ei pidä kuitenkaan väheksyä, koska sille, jonka kohdalle nielemishäiriö sattuu, haitta voi olla paha.
Vaikeimmat nielemishäiriötkin ilmenevät taudin edettyä pitkälle. Toisaalta röntgentutkimuksella on todettu nielemistoiminnassa oireettomia häiriöitä puolella potilaista jo taudin alkuvaiheessa.
Kielen ja nielun lihasliikkeet hidastuvat
Tavallisimmat viitteet nielemishäiriöistä ovat ruoan ”pyöriminen” suussa pitkään, ruokailun yhteydessä ilmenevät tukahtumiskohtaukset ja yskänpuuskat, joskus äänen muuttuminen.
Selittämättömät kuumepiikit voivat viitata aspiraatioon eli ruoan joutumiseen hengitysteihin.
Pahimmillaan voi tulla jopa aspiraatiokeuhkokuume.
Syljen kertyminen suuhun tai kuolaaminen ovat myös merkkejä nielemishäiriöstä. Syynä nielemishäiriöön on kielen ja nielun lihasliikkeiden hidastuminen, bradykinesia, sama vika kuin muissakin lihaksissa tässä sairaudessa. Se johtaa myös nielemisrefleksin hidastumiseen.
Parhaiten nielemistoimintaa voidaan selvittää varjoainetehosteisella röntgentutkimuksella, johon liitetään videofluoroskopia.
Lääkitys ei valitettavasti auta paljonkaan. Antikolinergeja on käytetty liiallisen syljenerityksen vähentämiseen, mutta nekin usein jopa pahentavat nielemishäiriöitä.
Puheterapeutin antamat harjoitukset ja ohjeet sen sijaan hyödyttävät potilasta selvästi, ja niistä kannattaa tiedustella lääkäriltä. Sopivammasta ruoan laadusta antaa ohjeet ravitsemusterapeutti.
Äärimmäisen harvoin joudutaan käyttämään nenän kautta mahalaukkuun pujotettua syöttöletkua parkinsonpotilaan nielemisvaikeuksien takia. Parempi on tehdä gastrostomia eli mahalaukkuavanne, joka voidaan nykyään tehdä tähystysleikkauksena. Se saattaa parantaa ratkaisevasti nielemishäiriön kanssa kamppailevan henkilön elämänlaatua.
KARI AHO
LKT, neurologian dosentti
Artikkelin kirjoittaja Kari Aho sairastaa Parkinsonin tautia
Liitetiedosto:
