Oletko peliriippuvainen? - 2/03

PARKINSON-POSTIA 2/03

Peliriippuvuus näyttäisi koskevan myös osaa Parkinsonin tautia sairastavia. Dopamiini, joka vaikuttaa päätöksentekoon ja mielihyvään, näyttää osaltaan vaikuttavan myös riippuvuuksien syntyyn.

Oulun seudun ns. nuorten Parkinsonin tautia sairastavien ja omaisten ryhmän vuosittaisen tapaamisen pääaiheena oli tällä kertaa peliriippuvuus. Aihe, josta luennoi Oulun A-klinikan sosiaalityöntekijä Kirsti Haapapuro, kiinnosti pariakymmentä osallistujaa.

Kokemusperäisesti peliriippuvuus näyttäisi koskevan myös osaa Parkinsonin tautia sairastavista. Dopamiini näyttää osaltaan vaikuttavan riippuvuuksien syntyyn. Kun dopamiinitaso on alhainen, mielihyvän kokemukset heikentyvät. Pelaamisen synnyttämä jännitys puolestaan näyttää stimuloivan hetkellisesti myös aivojen dopamiinitoimintaa.

Melkein kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia riippuvuuksia - hyviä tai pahoja. Yksi on läheisriippuvainen, toinen tupakkariippuvainen. Päästäkseen yhdestä riippuvuudesta ihminen kehittää itselleen uuden. Riippuvuuksille saattavat altistaa elämän kriisit, jos pitää asioita sisällään, eikä keksi muita tapoja purkaa kriisejään.

Riippuvuus syntyy helposti ihmiselle merkittävään asiaan, jonka avulla hän pyrkii saavuttamaan mielihyvää. Tunnusomaista riippuvaiselle ihmiselle on hänen hillitön ja vaikeasti kontrolloitava halunsa toteuttaa asia, josta hän on tullut riippuvaiseksi. Vähitellen riippuvuudesta tulee voimakkain käyttäytymistä määräävä tekijä. Tapa kehittää riippuvuuksia on ihmisellä osaksi perimässä, osaksi opittu tapa.

Suurimmalle osalle ihmisistä rahapelien pelaaminen on harmiton ajankulu, joka tarjoaa mukavan tavan rentoutua, kokea hyvänolon tunnetta ja jännitystä. Ihmiset, joille on kehittynyt muita riippuvuuksia, altistuvat myös keskimääräistä enemmän peliriippuvuudelle. Peliongelman kehittyminen on kuitenkin yksilöllistä.

Liikapelaajan tunnusmerkkejä ovat mm. jatkuva kiinnostus rahapeleihin ja pelaamiseen, pelaaminen suurilla rahasummilla ja aiottua pitempään sekä tarve pelata yhä enemmän.

Ihminen on levoton ja ärtynyt, jos ei voi pelata. Hän menettää jatkuvasti rahaa ja jatkaa pelaamista saadakseen rahat takaisin. Peliriippuvainen pelaa, vaikka se haittaisi ihmissuhteita tai työtä, ja hän hakee jatkuvasti mahdollisuuksia pelata ajatuksenaan: Tällä kertaa sen täytyy onnistua, jos jatkan voin saada vielä suuremman voiton, jos jatkan voin voittaa sen, minkä olen hävinnyt.

Pelaaminen on peliriippuvaisen mielessä aamulla ensimmäisenä ja hän miettii, mistä saa rahat sen päivän pelaamiseen. Koko päiväohjelmansa hän suunnittelee pelaamisen ympärille. Usein ihminen ei itse huomaa liikapelaamistaan, vaan esim. omainen tai läheinen. Peliongelmaisella saattaa olla samanlaisia oireita kuin krapulaisella: pelin loputtua hän on usein vielä paniikissa, eikä uskalla mennä kotiin, kun on hävinnyt kaikki rahat.

Moni pitkäaikaissairas hakee pelaamisesta päivän ”tervettä hetkeä” , jonka kuluessa sairaudet, aika, oireet ja koko ympäristö unohtuvat.

Hän saattaa myös ajatelle, että saa omaan sairauteensa parempaa hoitoa voittamallaan rahalla. Suomessa on peliriippuvaisia n. 3000-4000. Kun ihminen käyttää jatkuvasti yli 17 euroa viikoittain pelaamiseen, voidaan puhua ongelmapelaapelaamisesta (J. Niemelä).

Hoitoa peliriippuvuuteen kuten muihinkin riippuvuuksiin on olemassa. Tietoa riippuvuuksista ja hoitoa on tarjolla mm. A-klinikoilla. Netissä on paljonkin tietoa ja siellä voi käydä testaamassa omaa riippuvuusastettaan.

Peliriippuvuutta voi hoitaa mm. A-klinikoilla ja netistä löytyy keskustelu-palsta ja vertaistukimahdollisuuksia

Netissä on myös keskustelupalsta ja näin vertaistukimahdollisuutta sekä mm. riippuvuuslinja (www.päihdelinkit.fi). Pelipaikoissa on nykyään usein A-klinikan yhteystiedot. Isoissa kaupungeissa saattaa toimia myös GA-ryhmä (games anonym). Muita paikkoja, joista saa apua ovat palveleva puhelin, diakoniatoimisto, mielenterveystoimisto ja oma terveyskeskus.

Tilanne tutkitaan alussa hoitajan kanssa yhdessä. Selvitetään, paljonko peliriippuvaisella on velkaa ja minne. Rahan käytöstä pidetään päiväkirjaa ja asetetaan sen käytölle katto esim. vain tietty viikkoraha. Pelipaikkaan riippuvainen voi hakea itselleen myös pelikiellon.

Peliriippuvaisen kannattaa kehittää itselleen hyviä riippuvuuksia: liikunta ja käsillä tekeminen

Yksi keino on kehittää itselleen ns. hyviä riippuvuuksia kuten liikunta ja muut harrastukset. Ennen kaikkea käsillä tekeminen on todettu hyväksi, kun näkee työnsä tulokset - ts. löytää pahan tilalle jotain hyvää. Kun itse alkaa miettiä ja tiedostaa asiaa ja myös puhua siitä ääneen on hoidon suhteen hyvällä tiellä.

Tietyt lääkkeet, jotka poistavat hyvänolon tunnetta auttavat akuutissa tilanteessa, sen sijaan rauhoittavat lääkkeet vain ylläpitävät riippuvuutta. Lääkityksen käytöstä kannattaa kuitenkin aina keskustella omankin lääkärin kanssa.

Joskus voi olla paikallaan katkaisu-hoitona esim. kolmen viikon laitoshoitojakso. Myös akupunktuuria käytetään A-klinikoilla hoitomuotona. Alan kirjallisuuteen kannattaa tutustua (mm. Antti Heikkilä: Riippuvuus valheitten verkko).

Parkinsonin tautia sairastava Ville haki päiväänsä jännitystä pelaamalla ja unohti parkinsonoireet kokonaan viisi tuntia kestäneen pelaamisen aikana

Parkinsonin tautia muutaman vuoden sairastaneen Villen peliriippuvuus alkoi samoihin aikoihin kun hän aloitti levodopa-lääkityksen. Ennen sitä pelaaminen ei ollut hänelle ongelma. Ville huomasi noin kolmen kuukauden pelaamisen jälkeen, että hänen ajatuksensa pyörivät liikaa pelaamisen ympärillä.

Villen oli erittäin vaikea kulkea peli-automaatin ohi pelaamatta. Pelaamisesta hän sai voimakkaan hyvän olon tunteen ja ikään kuin haki päivän tervettä hetkeä pelaamisesta. jännitystä, eikä muistanut sairauttaan. Myöskään parkinsonoireita ei Villellä pelaamisen aikana Pelaamisesta hän sai päiväänsä ollut. Sillä, hävisikö hän vai voitti, ei ollut merkitystä. Pelaaminen itsessään oli pääasia. Ville huomasi myös nukkuvansa levottomammin, kun taskuissa oli kolikoita jäljellä. Kun peli loppui, tulivat parkinsonoireet voimakkaina ja loppupäivä oli pilalla myös henkisen krapulan takia.

Ville hakeutui katkaisuhoitoon saadakseen pelikierteensä poikki. Tällä hetkellä tilanne on paranemaan päin.

Villeltä kului 2-100 euroa päivässä pelaamiseen ja nimenomaan Tuplapotti-peliin.

Ville oli ”pakko” saada peliputki poikki ja hän hakeutui Pieksämäen lähellä olevaan hoitopaikkaan 3 viikon jaksolle, joka katkaisi pelikierteen. Hän sai tiedon paikasta psykiatrin kautta ja sosiaalitoimistosta lähetteen. Lisäksi hän kävi A-klinikalla ja siirsi omalta tililtä rahat pois, jottei voi tuhlata niitä pelaamiseen. Tällä hetkellä Ville ei pelaa jatkuvasti ja tilanne on koko ajan paranemaan päin.

JUKKA TAURIAINEN

Ville ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään. 

Liitetiedosto: 

oletko_peliriippuvainen.pdf