Ovatko hermokasvutekijät tulevaisuuden Parkinson-lääkkeitä? - 5/2008
01.05.2008
Hermokasvutekijät ovat ryhmä valkuaisaineita, joita on eristetty koe-eläinten aivoista. Ne säätelevät hermosolujen kehitystä, toimintaa ja ilmeisesti myös elinikää. Toistaiseksi on pystytty eristämään kolme tällaista eri kasvutekijää. Nämä kolme tunnetaan lyhenteillä GDNF (gliasoluperäinen hermokasvutekijä), MANF (mesenkefaalinen astrosyyttiperäinen hermokasvutekijä) ja CDNF (konservoitunut dopamiinisolujen hermokasvutekijä). On todennäköistä, että tulevaisuudessa löydetään uusia vastaavia kasvutekijöitä. Kaikkien kolmen tunnetun hermokasvutekijän on osoitettu mm. suojaavan dopaminergisia hermosoluja erilaisissa Parkinsonin taudin koe-eläinmalleissa.
Yleisesti ottaen nämä koe-eläinmallit ennustavat hyvin eri Parkinson-lääkkeiden tehoa myös potilailla. Eräs suurimpia ongelmia on, että nämä valkuaisaineet tuhoutuvat, jos niitä annetaan suun kautta, esim. tabletti- tai kapselimuodossa. Myöskään suonen sisäisenä ruiskeena annettuna niistä ei ole hyötyä. Näitä hermokasvutekijöitä on tästä syystä annettu ruiskeena suoraan aivoihin, striatumin tumakkeisiin, alueelle, jossa dopamiinipitoisuus on laskenut Parkinsonin taudissa.
Hermokasvutekijöistä vain GDNF:ää on tutkittu parkinsonpotilailla. Ensimmäiset kliiniset potilaskokeet vaikuttivat lupaavilta ja näyttivät parantavan potilaiden tilaa merkittävästi. Nämä potilastutkimukset jouduttiin valitettavasti keskeyttämään haittavaikutusten takia. Tarvitaanko Parkinsonin taudin hoidossa uusia lääkkeitä? Vaikka Parkinsonin taudin hoidossa on käytettävissä erittäin tehokkaita lääkkeitä (levodopavalmisteet, dopamiinin ta¬voin vaikuttavat lääkkeet – dopamiiniagonistit – ja selegiliini), lievittävät ne vain taudin motorisia oireita, mutta eivät pysäytä Parkinsonin taudin etenemistä. Näiden lääkkeiden teho ei aina ole riittävä taudin edetessä, ja potilailla ilmenee mm. tilanvaihteluita. Tästä syystä tutkitaan jatkuvasti mahdollisia uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Hermokasvutekijät ovat yksi tällainen uusi aineryhmä, joka on erittäin kiintoisa niiden dopaminergisten hermosolujen suojaavan vaikutuksen takia
Kliinisiä kokemuksia
Potilastutkimuksia on siis toistaiseksi tehty niukasti. Yhdessä tutkimuksessa GDNF:ää annosteltiin selkäydinnesteeseen parkinsonpotilaille kuukausittain. Tässä tutkimuksessa ei todettu potilaiden kliinisesti hyötyneen lääkityksestä. On mahdollista, että GDNF-lääke ei ollut tunkeutunut niihin aivotumakkeisiin, joissa esiintyi dopamiinin puutosta. Tämän takia, kuten koe-eläintutkimuksissakin, päädyttiin annostelemaan GDNF-aine suoraan striatumin aivotumakkeisiin. Pienimuotoisessa avoimessa tutkimuksessa viidellä potilaalla, joille GDNF annettiin jatkuvana infuusiona, todettiin potilaiden oireiden merkittävää paranemista kuuden kuukauden hoidon aikana.
Tämän seurauksena tehtiin kontrolloitu tutkimus, jossa puolet potilaista sai GDNF:ää tai suolaliuosta (plasebo-ryhmä) striatumin tumakkeisiin kuuden kuukauden ajan. Tutkimukseen osallistui 32 potilasta, joilla esiintyi tilanvaihtelua. Päinvastoin kuin vastaavassa avoimessa tutkimuksessa, kontrolloidussa tutkimuksessa ei GDNF-ryhmässä todettu merkittävää kliinistä paranemista verrattuna kontrolliryhmään. Varsinaisia sivuvaikutuksia ei juurikaan esiintynyt, mutta lääkkeen annostelussa suoraan aivotumakkeisiin liittyi monella potilaalla teknisiä ongelmia.
”Suomalainen hermokasvutekijä”
Meitä suomalaisia kiinnostaa tieto, että professori Mart Saarman tutkimusryhmä on eristänyt uuden hermokasvutekijän, CDNF:n. Jatkotutkimukset on tehty Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa farmakologian ja toksikologian osastolla, yhteistyössä professori Raimo Tuomisen työryhmän kanssa.
Mitä tästä eteenpäin
Avoimissa potilastutkimuksissa saadaan usein lupaavia tuloksia, joita ei kuitenkaan voida todentaa kontrolloiduissa, hyvin suoritetuissa tutkimuksissa. Hermokasvutekijät ovat kuitenkin uusi, mielenkiintoinen ryhmä biologisesti hyvin aktiivisia aineita, joilla on elimistössä oma tärkeä tehtävänsä. Täten jatkotutkimukset ovat paikallaan. Kaiken kaikkiaan tiedämme toistaiseksi aivan liian vähän näiden aineiden ominaisuuksista. Tulemme varmasti myös löytämään ja eristämään useita uusia kasvutekijöitä. Emme myöskään tiedä, mihin aivotumakkeeseen näitä pitäisi annostella parhaan tehon saamiseksi, emmekä varmuudella tiedä annostakaan Parkinsonin taudin tehotutkimuksissa. Hermokasvutekijöistä oletetaan olevan hyötyä Parkinsonin taudin suunnitelluissa kantasolututkimuksissa tai solusiirrännäistutkimuksissa. Täten vuosien jatkotutkimukset ovat tarpeen tämän aineryhmän salaisuuksien selvittelyssä.
Raimo K. Tuominen, LKT, professori
Helsingin yliopisto
Ariel Gordin, LKT, professori (h.c.)
Parkinson-liiton asiantuntijalääkäri
Mart Saarman tutkimusryhmän löytämä hermokasvutekijä on osoittanut suojaavan rotan keskiaivojen dopamiinihermosoluja kokeellisessa Parkinsonin taudin mallissa.
Liitetiedosto:
