Stimulaatiohoidosta lievitystä vapinaan - 1/00
01.01.2000
Parkinson-postia 1/2000
Stimulaatiohoitoja on tehty 90-luvun alusta, eniten Ranskassa, mutta myös muualla Keski-Euroopassa.
Kaiken kaikkiaan stimulaattoreita on maailmassa asennettu useita satoja. Suomessa stimulaatiohoitoa on käytetty yhtenä Parkinsonin taudin hoitomuotona vuodesta 1997 lähtien.
Olen asentanut laitteen noin kolmellekymmenelle Parkisonin tautia sairastavalle. Stimulaattoreita on OYS:n lisäksi asennettu myös HYKS:ssä. Parhaiten stimulaatiohoito sopii potilaille, joiden pääasiallisin oire on voimakas vapina”, kertoo neurokirurgi Esa Heikkinen OYS:sta.
Stimulaattorin elektrodi asennetaan potilaan aivoihin poraamalla kalloon pieni reikä päälaen tuntumaan paikallispuudutuksessa. Elektrodista kulkee johto ihon alla rinnan yläpuolelle (soliskuopan kohdalle) ihonalaiseen tahdistimeen eli stimulaattoriin. Asentaminen kestää kuvaustoimenpiteineen noin 2 - 2,5 tuntia.
Stimulaatiohoidon tarpeellisuuden arvioi hoitava neurologi, joka antaa tarvittaessa leikkauslähetteen.
Stimulaattorin asentamista voidaan harkita silloin, kun potilaalla on lääkkeistä huolimatta voimakasta vapinaa, lääkehoitoon liittyy vaikeita tahattomia liikkeitä ja potilaalla on voimakasta jäykkyyttä. Keskimäärin stimulaattorin haluavat ovat sairastaneet Parkinsonin tautia 5 - 10 vuotta.
Stimulaattori maksaa noin 40 000 - 50 000 mk eli kyseessä on melko kallis laite. Kun potilaalla on maksusitoumus, joka vaaditaan kaikilta OYS:iin stimulaatioasennukseen tulevilta, jää hänen maksettavakseen vain 135 markan hoitovuorokausimaksu. Potilas viipyy osastolla vähintään kolme päivää.
Keskimäärin potilaat, joille asennetaan stimulaattori, viipyvät sairaalassa 5 vuorokautta.
Leikkaukseen liittyy aina pieni, noin parin prosentin luokkaa oleva verenvuotoriski, jonka seurauksia ovat tilapäiset toispuoliset halvausoireet. Pysyviä halvauksia Oulussa tehdyt leikkaukset eivät ole aiheuttaneet.
Väliaikaisen koestimulaattorin toimintaa tarkkaillaan kaksi vuorokautta, ja jos vaikutukset näyttävät hyviltä, asennetaan pysyvä stimulaattori kolmantena päivänä.
Potilas saa mukaansa kestomagneetin, jolla hän halutessaan voi puolittaa virran tai pysäyttää stimulaattorin toiminnan kokonaan esimerkiksi yön ajaksi. Kokemukset osoittavat, että useimmat eivät kuitenkaan halua alentaa sähköärsykkeiden tasoa öisinkään. Laitteen patterin kestosta ei vielä kokemuksia, mutta keskimäärin niiden käyttöiäksi arvioidaan 3 - 5 vuotta. Patteri vaihdetaan aina sairaalassa tehtävässä leikkauksessa.
”Ensimmäisen käynnin jälkeen potilaat siirtyvät oman neurologinsa jatkohoitoon ja käyvät OYS:ssa vain tavittaessa. Kokemuksia stimulaattoreista on Suomessa vasta vähän, mutta tulokset vaikuttavat hyviltä.
Olen joutunut poistamaan stimulaattorin vain yhdeltä potilaalta paikallisen tulehduksen vuoksi.”
Laitteen pitopaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota: esim. autoileva ei voi pitää stimulaattoria sellaisessa paikassa, jossa esim. turvavyö puristaa laitetta, ja innokkaan vaeltajan täytyy huomioida etteivät repun hihnat paina stimulaattoria.
JUKKA TAURIAINEN
Liitetiedosto:
