Suun ja hampaiden hoito - 3/06

01.03.2006

PARKINSON-POSTIA 3/06

Suun ja hampaiden terveys on tärkeä osa yleisterveyttä ja yleistä hyvinvointia. Kaikki tulehdukset, myös hammastulehdukset, rasittavat elimistöä sekä voivat laukaista tai pahentaa yleissairauksia. Tämän vuoksi on tärkeää hoitaa hampaat ja ennalta ehkäistä hammastulehdusten synty. Suun omatoimiseen hoitoon kuuluvat monipuolinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat ja terveelliset elämäntavat sekä hyvä suuhygienia. Säännöllinen hammaslääkärissä käynti on tärkeää, koska tällöin havaitaan mahdolliset hampaiden ja suun terveydentilassa tapahtuneet muutokset. Hoidon lisäksi hammaslääkäri antaa oman tilanteen mukaiset kotihoito-ohjeet.

Ateriat

Terveellinen ruokavalio on hyvä myös hampaille. Ravinnon tulee sisältää runsaasti kasviksia, raasteita ja hedelmiä. Pureskeltava ruoka lisää syljen eritystä ja vahvistaa hampaiden tukikudosta. Suun bakteerit aiheuttavat sokerin ja hiilihydraattien nauttimisen jälkeen syljen happamoitumisen eli happohyökkäyksen puolen tunnin ajaksi. Tällöin hampaan pinnalta liukenee sylkeen mineraaleja. Syljen omat komponentit ja fluori saostavat liuenneet aineet takaisin hampaan pintaan. Jos happohyökkäys toistuu usein tai on jatkuvaa, syljen puolustusmekanismi ei kykene suojelemaan hampaita ja syntyy pysyvä vaurio hampaan pintaan eli hammas reikiintyy. Tämän vuoksi aterioiden välillä tulee pitää riittävät tauot, vain vettä voi juoda. Vesi onkin paras janojuoma.

Neljä tai viisi ateriaa vuorokaudessa on suositeltavaa. Makeita välipaloja tulee välttää. Tuoremehujen ja makeiden herkkujen nauttiminen kannattaa liittää ruokailun yhteyteen, jolloin suussa on muutenkin happohyökkäys. Happamien salaattikastikkeiden käyttöä tulisi rajoittaa, koska niiden happamuus syövyttää hammaskiillettä. Myös hampaiden harjaus on kielletty heti ruokailun jälkeen, koska hapan ympäristö ja mekaaninen hankaus yhdessä aiheuttavat hampaiden eroosiota eli kulumista. Ruokailun jälkeen lasillinen vettä huuhtelee suuta sekä juustopalanen tai ksylitolituote neutraloi tehokkaasti suun happamuutta.

Omatoiminen suun hoito

Huolellinen hampaiden puhdistus estää bakteeripeitettä eli plakkia kertymästä hampaan pinnalle. Mikäli plakkia jää hampaan pinnalle, se syljen vaikutuksesta kovettuu hammaskiveksi. Hampaiden reikiintymisen lisäksi bakteerit aiheuttavat ientulehdusta, joka hoitamattomana heikentää hampaan kiinnittymistä leukaluuhun.

Tärkein kotihoito on aamuin ja illoin tapahtuva hampaiden harjaus pehmeällä harjalla käyttäen fluori-hammastahnaa. Erityisesti hampaiden ienrajat tulee puhdistaa huolellisesti. Käden toimintavaikeuksien vuoksi monelle parkinsonpotilaalle sähköhammasharja on välttämätön.

Hammasvälit puhdistetaan hammaslangalla, kolmikulmaisilla hammastikuilla ja isommat hammasvälit hammasväliharjoilla. Sähköhammasharjassa oleva ”suihku” ei korvaa hammasvälien mekaanista puhdistusta.

Fluori ja ksylitoli

Fluori suojaa hampaita happohyökkäyksen aikana. Fluorihammastahnan käyttö kaksi kertaa päivässä yleensä riittää. Jos hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt, esimerkiksi syljenerityksen alenemisen seurauksena, on fluoritablettien käyttö suositeltavaa. Fluoritahnaa ja –tabletteja ei tule käyttää samanaikaisesti.

Fluoritabletti tulisi ottaa kuitenkin ennen ateriaa, jolloin fluoripitoisuus suussa olisi korkeimmillaan happohyökkäyksen aikana – toinen vaihtoehto on harjata hampaat fluoripitoisella tahnalla ennen ateriaa. Harjauksen jälkeen huuhdellaan suu vedellä vain kevyesti, jolloin tahnasta saadaan irti pitkäaikaisempi fluorin vaikutus.

Ksylitolipastillin tai -purukumin paras teho saavutetaan nimenomaan ruokailun jälkeen nautittuna. Ksylitoli pysäyttää happohyökkäyksen muutamassa minuutissa. Ksylitolituotteita voi käyttää myös aterioiden välillä ja välipalana.

Hammasproteesit

Proteesin käyttäjien tulee harjata proteesi hammasharjalla tai proteesin puhdistukseen tarkoitetulla proteesiharjalla päivittäin. Proteeseiden pinnalle ja osaproteeseiden kiinnityspinteisiin kiinnittyy samalla tavoin bakteeripeitettä kuin omien luonnollisten hampaiden pinnalle. Proteeseja ei kuitenkaan tule harjata tavallisella hammastahnalla, koska ne naarmuttavat proteesin sileää pintaa. Hammasproteesin desinfiointi kerran viikossa siihen tarkoitetulla puhdistusaineella tai poretabletilla on suositeltavaa. Proteeseja voi pitää yölläkin, jos suun limakalvot ovat terveet. Käyttämätön proteesi säilytetään kuivassa hygieniasyistä. Osaproteesi saattaa käydä istumattomaksi, jos se on pitkiä aikoja pois suusta.

Parkinsonpotilaalla lihastoiminnan muutokset voivat heikentää proteesin pysyvyyttä. Kuiva suu ja/tai istumattomat proteesit aiheuttavat helposti limakalvojen ärsyyntymistä. Proteesin käyttäjänkin tulee käydä säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksessa, jolloin tutkitaan proteesien kunto ja limakalvot.

Hammaslääkärin vastaanotolla

Säännöllinen hammaslääkärissä käynti on tärkeää. Hyvä suun ja hampaiden terveys sekä tulehdusten ennaltaehkäiseminen helpottaa myöhempää hammashoitoa. Hoito onnistuu yleensä hammaslääkärin vastaanotolla, vain harvoin tarvitaan erikoishoidon olosuhteita.

Aikaa varattaessa vastaanottoajan voi sopia sellaiseen ajankohtaan päivästä, jolloin toimintakyky on parhaimmillaan. Lyhyet hoitokäynnit ja puoli-istuva asento helpottavat hoitoa. Jos leuka väsyy helposti tai on jäykkä, suunavaaja eli nk. purublokki on oivallinen apu. Hammasrivistön mallinen, muovinen purublokki asetetaan hampaiden väliin ja potilas voi purra vapaasti. Käynti oman tutun hammaslääkärin tai suuhygienistin luona on suositeltavaa.

ARJA KULLAA

Arja Kullaa on suukirurgian erikoishammaslääkäri.

Parkinsonin taudin diagnoosin hän sai v. 2005.

Liitetiedosto: