Täydentäviä hoitoja dystoniaan: Lymfahieronta ja homeopatia - 4/97

Parkinson-postia 4/97

Dystonia on oireyhtymä, joka aiheuttaa lihaskouristuksia. Seurauksena ovat virheasennot ja kivut. Jos näihin oireisiin ei voida vaikuttaa botulinumtoksiinipistoksilla, jää hoito lääkkeiden, fysioterapian ja jumpan varaan.

Nämä eivät valitettavasti aina auta riittävästi. Mitä silloin voi tehdä? Yksi mahdollisuus ovat erilaiset vaihtoehtohoidot.

Noin 90 prosentilla dystoonikoista on apua botulinumtoksiinista. Tätä hermomyrkkyä kohtaan voi kuitenkin kehittyä immuniteettia myös heidän kohdallaan. Jos näin käy, tapahtuu tämä yleensä useampien vuosien kuluttua pistosten aloittamisesta. Pitääkö silloin nostaa kädet ylös ja luovuttaa, antaa oireiden hallita ja voimistua, vai voiko jostain muusta hoitokeinosta olla apua?

Mahdollisia vaihtoehtohoitoja, joihin epätoivoiselta tuntuvassa tilanteessa voi turvautua, esitellään tässä lehdessä runsaanlaisesti. Tutkitaanpa, millaista apua voi olla lymfahoidosta.

Lymfahieronta on todellista “pehmytterapiaa“

Hieronta-sanasta tulee monelle mieleen melko kovakourainenkin hoito. Sitä hieronnan ei tarvitse suinkaan aina olla. Dystoniaa sairastavan fysioterapiaa ei edes nimitetä hieronnaksi. Se on nk. tavallista hierontaa paljon lempeämpää lihasten käsittelyä. Tästä vielä paljon pidemmälle menee lymfahieronta.

Lymfahierontaa toki annetaan lihaksiin, mutta se ei oikeastaan edes ole hierontaa vaan pehmeää pumppaamista käsillä. Vodder-nimityksellä annettava lymfahoito vaikuttaa kolmella tavalla: se kuljettaa nesteitä kudoksista, aktivoi parasympaattista hermoston osaa, mikä vaikuttaa myönteisesti levon, unen ja voimien palautumiseen. Se nopeuttaa immumologista toimintaa, jolloin kudosnesteisiin tunkeutuneet sairautta aiheuttavat aineet ajautuvat nopeammin imusolmukkeisiin. Siellä elimistön suojasolut tekevät ne vaarattomiksi.

Lymfahoidon arvostus kasvaa lääkärikunnan keskuudessa. Sillä on saavutettu hyviä hoitotuloksia mm. turvotuksen, nyrjähdyksien, lihasrepeytymien, leikkausarpien, reumaattisten sairauksien ja syövän jälkitilan hoitona. Myös Kela hyväksyy osan lymfahoidosta korvattavaksi.

Lymfahoidon määrä ja pituus on tapauskohtainen. On huomattava, että on tiloja, jolloin tämän hoidon antaminen on kielletty.

Käytännön kokemuksia lymfahoidosta

Servikaalista dystoniaa sairastava Tuula Eskolaa eivät botulinumpistokset ole auttaneet. Sänkyyn hän ei kuitenkaan jäänyt makaamaan, vaan päätti kokeilla lymfahoitoa.

“Hoidolla oli selvät vaikutukset. Kivut lievittyivät, puutumisen tunteet vähenivät, kaulan paksuuntunut lihas pieneni huomattavasti, ihottuma hävisi sen tien samoin niveloireet, jopa silmäpussit pienenivät.”

Tuula on ollut lymfahoidossa tähän mennessä noin 50 kertaa: ”Hoitojen jälkeen on lämmin tunne ja aineenvaihdunta on selvästi vilkastunutta. Eli saa juoda ja käydä vessassa.“

Tuula on vuodesta -92 lähtien kokeillut kolmea eri hoitoa seuraavalla tavalla: kymmenen kertaa lymfaa, sitten kymmenen kertaa osteopatiaa . Hampaistaan hän on poistattanut amalgaamipaikat. Kesäisin Tuula ei tarvitse mitään hoitoja.

Tuula ottaa lymfahoitoa niska-hartiaseudulle. “Ero entiseen on päivänselvä. Pääni ei ennen hoidon alkua suostunut kääntymään niin alas, että olisin edes nähnyt varpaitani ja laihtunut en ole! Olen myös oppinut uudelleen syömään veitsellä ja haarukalla. Pienten tarkkuutta vaativien asioiden tekeminen oli ennen mahdotonta. Esimerkiksi kaupan kassalla en pystynyt itse ottamaan rahaa kukkarostani vaan kaupan myyjä auttoi. Pää ja kädet eivät suostuneet yhteistyöhön.“

Tuula kertoo, että hän ei pysty sanomaan, mikä hänen saamistaan hoidoista on auttanut eniten.

Lymfahoito, osteopatia, dystoniajumppa vai hammasremontti, mutta vaikutusta hän kehuu. Uskottava myös on, kun on nähnyt ja kuullut Tuulan tilanteen ennen ja jälkeen hoitojen aloittamisen.

Homeopatia dystonian hoidossa

Klassinen homeopatia on hoitomuoto, jolla pyritään vaikuttamaan ihmiseen kokonaisvaltaisesti.

Homeopaattisia hoitomuotoja on erilaisia. Homeopaattista valmistetta voidaan mm. ruiskuttaa ihon alle, mutta klassisessa homeopatiassa valmiste nautitaan suun kautta.

Suun kautta nautittavan valmisteen vaikutus perustuu nk. pontenssointiin: mitä lievempänä valmisten tehoaa, sitä paremmat ovat sen vaikutukset. Valmisteita tunnetaan yli 2000.

Homeopatia pyrkii tasapainottamaan sitä, mikä fyysisellä ja psyykkisellä alueella on epätasapainossa ja aiheuttaa oireita. Se ei koskaan pyri tukahduttamaan itse oireita, vaan päämääränä on saada kehon omat mekanismit toimimaan parantavasti ja siten poistamaan vaivat ja oireet sekä torjumaan sairauden aiheuttajat.

Homeopaattinen hoito on pitkäaikaista. Yhtä valmistetta voidaan kokeilla vuosi ja jos se ei auta, siirrytään toiseen valmisteeseen. Varsinkin kroonisissa sairauksissa tarvitaan kärsivällisyyttä hoidon eri vaiheissa.

Helsinkiläinen mieshenkilö, jolla servikaalinen dystonia on diagnosoitu useita vuosia sitten, on kokeillut klassista homeopatiaa parin vuoden ajan: “Kävin ensin perusteellisen keskustelun homeopaatin kanssa. Sain ensin yhtä valmistetta, jota otin noin vuoden verran. Sitten vaihdettiin toiseen, jota otan tällä hetkellä. Valitettavasti en ole huomannut mitään eroa dystonian oireissa.“

Kyseinen kerholaisemme kokeilee vielä muutaman kuukauden, mutta jos apua ei tunnut löytyvän, hän sanoo lopettavansa tämän hoidon.

Homeopatiassa suositellaan, että henkilö ei nauttisi jatkuvasti mitään muuta valmistetta, siis lääkkeitä.

Dystonian kohdalla hoidon kulmakivi voi olla botulinumtoksiinihoito. Botuliini on niin vahva myrkky, että se saattaa vaikuttaa homeopatiahoitoihin.

Tässä on kerrottu vain kahden henkilön kokemuksista lymfasta ja homeopatiasta. Aivan varmasti nämä hoidot voivat vaikuttaa monella muullakin tavalla, ja jos tuntee tarvetta kokeilla erilaisia hoitoja, mikään ei estä kokeilemasta. Terapiamuotoja on nykyisin niin paljon, että ihmisikä tuskin riittää kaikkiin vaihtoehtohoitoihin tutustumiseen.

IRMA ESKELINEN

Liitetiedosto: 

taydentaviahoitoja.pdf