Taideterapia auttaa läpikäymään vaikeita kokemuksia - 3/95

Parkinson-postia 3/95

Taideterapiassa kuvaa käytetään viestintävälineenä sanojen lisäksi. Kuva auttaa näkemään itsessä tiedostamattoman ja pelottavan, sellaisenkin, mitä ihminen ei itse hyväksy. Kuvaa voitaisiin kutsua sielun röntgenkuvaksi.

"Taideterapia sopii kaiken ikäisille ja erityisesti niille, joiden on vaikea löytää sanoja tunteiden
ilmaisemiseen", sanoo taideterapeutti Tarja Viljakainen.

"Jos tunteet ensin ilmaistaan kuvan avulla, pystytään niille löytämään myös sanallinen ilmaisu ja
merkitykset."

Taideterapiaa voidaan käyttää psyykkisissä häiriöissä, rajatiloissa ja psykosomaattisissa häiriöissä. Tavoitteena on auttaa potilasta eheytymään psyykkisesti ja vapautumaan pahanolon tunteesta.

Kauniin kuvan tekemistä vai psykoterapiaa

Onko taideterapia sitten enemmän taiteen luomista vai terapiaa? Yleensä taideterapeutit ovat sitä mieltä, ettei taideterapiassa ole kyse vain kauniiden taideteosten luomisesta, vaan taideterapia on henkilökohtainen luomisprosessi, joka noudattaa sisäisiä tarpeita ja vaatimuksia.

Taideterapiaa voidaan jaotella esim. seuraavasti:

1. Toiminnallisessa taideterapiassa taiteen merkitys ja pyrkimys esteettisiin päämääriin on
korostunut. Tällöin tyydytään pelkästään kuvan tekemiseen, joka voi lievittää potilaan oireita
tilapäisesti.

2. Tukea antavassa taideterapiassa ovat luovuutta kehittävät terapeuttiset päämäärät esteettisiä
tärkeämpiä.

3. Analyyttisessa psykoterapiassa kehittävässä taideterapiassa tavoitteena on saada potilas
oivaltamaan ja omaksumaan uutta tietoa persoonallisuudestaan. Potilas tuo psykoterapiaistuntoon aikaisemmin tekemiään kuvia tai tuottaa niitä istunnon aikana. Kuvia
työstetään unien tavoin. Potilas kertoo kuviin liittyvät mielleyhtymänsä, joiden avulla pyritään
selvittämään ja tulkitsemaan niiden tiedostamaton sisältö.

Taideteoksen tekeminen on tapa olla. Se voi olla keino määritellä ja hahmottaa oman minän rajoja.

Taidetoiminta sellaisenaan tähtää ulkoisen tuotteen valmistamiseen, kun taas taideterapiassa
keskitytään yksilön sisäiseen kehitykseen.

Tavoitteena ei tarvitse olla silmän miellyttäminen, sillä kaunis ja ruma merkitsevät jokaiselle
vähän eri asioita. Kuvallisuus ei myöskään ole mikään psykoterapian irrallinen lisuke vaan
psykoterapeuttinen menetelmä.

Työskentelytavat tilanteiden ja tarpeiden mukaan

Taideterapian käyttöalueet ovat monet. Sitä voidaan antaa sekä henkilökohtaisesti että ryhmässä.

Taideterapiaa ei käytetä vain psykiatrisissa sairaaloissa akuutisti sairaiden parissa vaan sitä on
kokeiltu erilaisten lievempien lasten ja aikuisten tunne-elämän häiriöiden korjaamiseen, samoin
oppimisvaikeuksista ja kielellisistä ongelmista kärsivien lasten parissa.

Tarja on toteuttanut taideterapiaa monenlaisten ryhmien ja ihmisten kanssa. Hänelle on tuttua
työskentely kehitysvammaisten, vanhusten, mielisairaiden ja vaikeasti vammautuneiden kanssa.

"Yhdistelen työssäni toiminnallista, tukea antavaa ja analyyttistä taideterapiaa tilanteiden ja
tarpeiden mukaan. Yleensä käytän toiminnallista taideterapiaa ryhmissä. Se helpottaa aina
hetkellisesti. Mitä pienempi ryhmä on, sitä enemmän on aikaa työskennellä ja soveltaa eri muotoja toisiinsa. Lasten kanssa työskennellessäni pyrin enemmän tukea antavaan taideterapiaan", hän sanoo.

Tarja käyttää kuvallisen ilmaisun lisäksi terapian apuna usein myös musiikkia ja satuja.

"Tapanani on vaihtaa kanavaa ja työskentelytapaa tilanteiden mukaan. Jos näyttää siltä, että
kuvallinen puoli on heikko, yritän löytää musiikin tai kirjallisuuden puolelta elämyksiä antavia
virikkeitä. Usein musiikki auttaa avautumaan. Ja kaikkein tärkeintä on yhteyden saaminen
ihmiseen", Tarja sanoo.

Tärkeää löytää ilmaisumuoto vaikeillekin asioille

"Pahan kokeminen ei sinänsä tee ihmistä mieleltään sairaaksi. Vaarallista on sen sijaan se, että
pahat kokemukset ja tunteet jäävät ihmisen sisälle eivätkä löydä purkautumistietä", sanoo Tarja.

"Jos ihminen voi tavalla tai toisella ilmaista järkyttäviäkin kokemuksia, se merkitsee haavan
vähittäistä paranemista."

Kuvat ovat usein moniselitteisiä. Ne ovat tunteiden ja kokemusten symboleita, joilla ei aluksi
näytä olevan mitään yhteyttä kokemukseen. Kuvista keskusteleminen johtaa yleensä aina
oivaluksiin. Tärkeintä on, että tekijä itse löytää kuville omat merkityksensä.

"Varmasti myös minulta jää terapiajakson aikana näkemättä monia asioita, mutta itse kuva
vastaa aina lukemattomien sanojen määrää. Sen takia se onkin niin tehokasta", sanoo Tarja.

Surutyön tukemista ja uusien tavoitteiden löytämistä elämään

Erään näkemyksen mukaan kärsimys tai sairaus toimivat ihmisen luovuuden kanavien avaajana.

"Voimakas suru laukaiseekin usein ihmisessä jotain uutta, joka auttaa ilmentämään sitä luovuuden lahjaa, jonka on saanut. Taideterapiassa tärkeintä ei ole kuitenkaan taideteoksen tekeminen vaan ihmisen tutkiminen sisältäpäin. Mitä tahansa kuvia terapoitava piirtääkin, hänen pitäisi piirtää juuri se, miltä hänestä tuntuu", sanoo Tarja.

"Joka kerta on ihana kokemus, kun ihminen alkaa toipua, ja kuvat löytävät vähitellen yhteyden
kokemuksiin. Potilas alkaa luottaa minuun. Sitten seuraa työskentelyvaihe, jonka aikana lähestytään surua tai kipeää kokemusta. Surun pohjan saavuttamisen jälkeen alkaa toipumisvaihe, ja riippuu vähän ihmisen kehityksestä, iästä ja kokemuksesta, kuinka kauan se vie ja kuinka pitkälle voi päästä toipumisessa."

"Koko elämä on vähän kuin ruusupensas", sanoo Tarja, "kun sitä leikataan se jalostuu ja tulee
vaan hyvämuotoisemmaksi. Uusia terveitä versoja kasvaa aina, vaikka vähän kipeää tekisikin."

Terapiajaksot ovat yleensä pitkiä. Yhden tai kahden piirroksen perusteella ei voi arvioida ihmisen
ongelmia ja kuvien merkitystä. Yleensä terapia kestää 1-3 vuotta.

"Toisinaan on pakko rahojen puutteessa tyytyä hyvinkin lyhyeen jaksoon. Esim. joku akuutissa
itsemurhavaarassa oleva voi saada terveyskeskuksesta lähetteen vastaanotolleni kolmen kuukauden terapiajaksolle", kertoo Tarja.

Taideterapeuttien koulutus

Useimmilla taideterapeuteilla on taiteellinen tausta. Osa tulee kuitenkin muilta hoitotyön aloilta,
kuten opetusalalta, sairaanhoidosta, sosiaalityöstä tai psykiatriasta. Suomessa Taideteollinen
Korkeakoulu Helsingissä kouluttaa kuvataideterapeutteja.

Tarja Viljakaisen taideterapeuttina toimimisen taustalla ovat monipuoliset taiteen, taideterapian
ja erityispedagogiikan opinnot. Omia taidenäyttelyitä on takana 9. WSOY on julkaissut viisi Tarja
kirjoittamaa ja kuvittamaa kuvakirjaa. Tällä hetkellä Tarja on vapaa taidemaalari.

ARJA PASILA

Liitetiedosto: 

Taideterapia.pdf