Tarkkuussuunnistus – fyysistä ja henkistä liikuntaa - 1/02
01.01.2002
PARKINSON-POSTIA 1/2002
Monet parkinsonpotilaat ovat harrastaneet kunto- tai kilpasuunnistusta, kunnes taudin edetessä maastossa liikkuminen on muuttunut liian vaativaksi. Suunnistusta ei tarvitse kuitenkaan kokonaan lopettaa, sillä lähinnä Englannissa kehitettiin 1980-luvulla Trail-O, pääasiallisesti liikuntarajoitteisille tarkoitettu tarkkuussuunnistus.
Tässä suunnistusmuodossa eivät ratkaise fyysiset ominaisuudet eikä nopeus, vaan taito valita oikea rastilippu 2-5 rastilipun ryhmästä. Tarkkuussuunnistus tarjoaa kevyttä liikuntaa ja vaativaa aivotyötä – erittäin sopivaa parkinsonpotilaille.
Tarail-O tuli Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Pohjois-Kymenlaaksoon lajin juurrutti kuusankoskelainen rehtori Seppo Tahvanainen kesällä 1997. Tällä hetkellä Pohjois- Kymenlaakso - Kuusankoski, Kouvola ja Anjalankoski – on maamme vilkkainta Trail-O -aluetta. Tahvanaisen aloitteesta Kuusankosken Palvelutalon asukastoimikunta ja Kuusankosken Urheiluseura järjestivät kesällä 1998 muutamia tarkkuussuunnistuksia, joihin olivat kutsuneet alueen vammaisjärjestöjä, joukossa Pohjois-Kymenlaakson Parkinson-kerho. Seuraavana vuonna osallistuin kuusankoskelaisten järjestämiin tarkkuussuunnistuksiin ja ihastuin lajiin.
Näin toimit tarkkuussuunnistuksessa
Trail-O:ssa lyhyehkö (1-2,5 km) suunnistusrata on suunniteltu teitä ja polkuja sisältävään maastoon, jossa reitin voi kiertää pyörätuolilla ainakin työntäjän avustuksella. Radalla on kymmenkunta paikoiteltavaa rastia, jotka sijaitsevat 10-50 metrin etäisyydellä reitille pystytetystä paalusta.
Paalulta näkyy 2-5 rastilippua, joista yksi on oikeassa kohdassa.
Suunnistajan suurimittakaavaisen (1:2500 tai 1:5000) karttaan on merkitty ne rastit, jotka on paikoiteltava rastiryppäistä. Kukin kartan rasti on täsmennetty vielä rastimääritteellä kuten normaalissa suunnistuksessa. Karttaan on merkitty numeroin tähystyspaalujen paikat. Paalulta katsottuna rastit nimetään aina vasemmalta lukien: A, B, C, D, E. Rastia paikoiteltaessa reitillä saa liikkua molempiin suuntiin, mutta reitiltä ei saa poiketa. Kun valinta on tehty, niin suunnistaja leimaa kortistaan kyseisen ruudun (A, B, C, D tai E) ja jatkaa seuraavalle paalulle. Radan kiertämiseen on varattu yleensä aikaa kahdesta kahteen ja puoleen tuntiin, joten kartan ja maaston vertaamisen voi tehdä perusteellisesti ja useasta suunnasta.
Kartta Koulurannan maastosta
Kiertäessäni kesällä 2000 Koulurannan kuntopolkua, totesin ympäröivän maaston erittäin sopivaksi tarkkuussuunnistuksen järjestämiseen. Ensi kesänä ajatuksista tulee totta. Vuoden 2001 syyskuun lopulla kävin Seppo Tahvanaisen kanssa kartoittamassa suurimman osan kuntopolun ympäristöstä.
Olin hanslankarina Tahvanaiselle, joka piirsi maastokohteet karttapohjalle (1:2000). Loput maastotyöstä tehdään ensi keväänä. Valmiin kartan mittakaavaksi tulee 1:2500. Kartat ovat lasertulosteita.
Kesäkuun 30. päivä järjestetään Koulurannassa ensimmäinen tarkkuussuunnistus.
Tarkoituksena on tarjota kesällä Koulurannassa retkeileville ryhmille mahdollisuus kokeilla tarkkuussuunnistusta. Maastosta löytyy runsaasti sopivia rastipisteitä, joten vuosittain voidaan paikoiteltavia rastipisteitä vaihtaa.
Teksti ja kuva:
SEPPO BÜTT
Liitetiedosto:
