Turvallisen tulevaisuuden vuoksi KOTI SUVITUULESTA - 3/05
01.03.2005
PARKINSON-POSTIA 3/05
Ikäihmisten tuettuun asumiseen Joensuussa löytyy monia vaihtoehtoja. Sirkka Sinkolle sopii omistusasunto palvelutalossa.
Suvituulen palvelukeskus on punatiilinen kerrostalo muiden joukossa Joensuun Niinivaaralla. Oikeaan osoitteeseen ohjaa pieni kyltti palvelusiiven seinässä. Seinien sisäpuolelta löytyy päivätoimintaa, kuntosalia, saunaa, ateriapalvelua, ikäihmisten nettinurkka ja kotihoidon toimisto. 4-kerroksisessa siivessä sijaitsevat asunnot.
Kotihoidon työntekijä Lilli Takkunen kertoo suurimman osan asunnoista olevan yksityis-omistuksessa. Kuka tahansa yli 55-vuotias voi ostaa osakkeen, kunhan niitä joskus vapautuu. Kysyntää kyllä olisi. Omansa Sirkka Sinkko, 67, löysi kaksi vuotta sitten: ”Kun mieheni kuoli vuonna 2001, muutin mukavaan rivitaloasuntoon toiseen kaupunginosaan. Parissa vuodessa uusi kotini osoittautui liian syrjäiseksi ja juuri saamani Parkinsonin taudin diagnoosi vauhditti asunnonvaihtoa; hankin kerralla huoneiston palvelutalosta.“
Osa Suvituulen asunnoista on Joensuun kaupungin omistuksessa. Asukkaat niihin ohjautuvat sosiaalityöntekijöiden kautta. Myös Lilli Takkunen ja muut kotihoidon työntekijät saavat vastata asiakkaidensa tai heidän omaistensa kyselyihin tuetusta asumisesta, kun kotihoito ei tunnu enää riittävän. Tietoa tuetusta asumisesta antavat myös kotihoidon ohjaajat. Yhteystietoja yleensäkin saa sosiaali- ja terveyspalveluyksiköistä, puhelinluettelosta ja Joensuun kaupungin kotisivuilta.
Joensuun kotihoito- ja vanhustyöstä vastaava vanhustenhuollon johtaja Kati Poutanen kertoo Suvituulen lisäksi kaupungin tarjoavan palveluasumista Karsikon palvelukeskuksessa, Kiihtelysvaaran palvelutaloissa ja Sepänpihan palvelukeskuksessa. Yksityisiä palvelukoteja Joensuussa on seitsemän. Lisäksi Joensuun kaupungilla on kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä: Kotilahden ryhmäkoti Raitatuulia ja Koivupihan palveluasumisen yksikkö. Tehostetun palveluasumisen asiakkaista lähes kaikki ovat säännöllisen yöhoidon piirissä. Palvelukeskusten palveluita voivat käyttää myös ympäristössä asuvat.
Vielä Sirkka ei ole Suvituulen palveluita tarvinnut, ei sinne päinkään: ” Viisi vuotta sairastamani Parkinsonin tauti ei ole minua kovinkaan paljon rajoittanut, toki huonompia päiviä on väliin mahtunut. Tein ratkaisuni tulevaisuuden turvallisuuden takia. Lastenkaan ei tarvitse huolestua tai huolehtia, miten pärjään. Sitten kun askel lyhenee ja vointi huononee, niin talon palvelut ovat tarjolla.”
“Nyt käyn talon ulkopuolella; kadun toisella puolella on kauppa, posti, apteekki, pankki ja terveyskeskus sekä puolen kilometrin päässä keskussairaala. Olen viihtynyt tässä, olen vapaa liikkumaan ja kun painan oven kiinni, niin koti on valmiina odottamassa. “
Sirkka liikkuu ja ulkoilee paljon, on tehnyt niin jo ennen Parkinsonin tautia. Aamun rentouttavan kotijumpan jälkeen päivittäiset kävely- tai pyöräilylenkit puolesta tunnista tuntiin takaavat hyvän, rautaisen olon sekä vievät välillä asioille, kuntosalille tai uimaan. Tärkeä paikka on myös Joensuun seudun Parkinson-kerho: “Menin heti sairastuttuani, se oli hieno kokemus. Tunnelma oli jotain ainutlaatuista, niin monia samaa sairastavia, en ollutkaan enää yksin.“
Sirkan elämässä tärkeitä ihmisiä ovat ennen kaikkea lapset ja lapsenlapset sekä hyvä ystävä, joka pyytää paljon mukaansa matkoille ja erilaisiin käyntikohteisiin. Pahana matkakumppanina Parkinsonin tautiakaan Sirkka ei pidä: “Olen hyväksynyt tämän kohdalleni ja mielelläni olen kertonut sairaudestani, jos joku on kysynyt. Kun aikanaan kuolema tuli miehelleni, se oli jo paha paikka. Koin, ettei sen pahempaa voi olla. “
Jo ennen viime vuosia Sirkka sanoo olevansa kaikessa liemessä keitetty: “Elämänalku sotaorpona ei ollut helppoa, kaikennäköistä näin ympärilläni. Niin tuumasin, etten tuota ja tuota elämässäni tee; näin opin karsimaan karikkoja ja löytämään valoisamman puolen elämästäni. Asuin aika paljon isoäitini luona, hänen valoisa luonteensa jäi myös lapsen mieleen.“
Iso osa Sirkan nykyelämän rikkautta ovat kädentaidot: “Aina on kädet tai mieli jotain tekemässä, joko runoja rustaan omaksi ilokseni, teen käsitöitä tai askartelen. En osaa olla tekemättä mitään, tehdessäni jotain mieli lepää ja käsien tuotokset tuovat hyvän mielen “
Vino pino kirjaston kirjoja lämmin juoma lukemisen kyytipoikana saattelevat Sirkan parhaiten unten maille. Hyvin nukuttu yö on Sirkalle hyvän päivän edellytys. Täysillä ja toivorikkaana Sirkka elää päivän kerrallaan: “Joku aika sitten minulla todettiin silmänpohjarappeuma, joka vie silmän keskiosan näkökykyä. Kun sen kuulin, menin kauppaan ja ostin kaksituhatta metriä kalastajalankaa. Tästä tilanteesta jatkan virkkaamista.”
ELMA PYYKKÖ
Liitetiedosto:
