Tutkimustietoa Parkinsonin taudista - 4/01
01.04.2001
PARKINSON-POSTIA 4/2001
Geenit Parkinsonin taudin taustalla?
Perimä on yhteydessä sekä varhain että myöhään alkavaan Parkinsonin tautiin. Varhain puhkeavaan tautimuotoon liittyy parkin-geeni ja myöhemmin puhkeavaan muotoon useita eri geenejä. Potilaan ikä sairauden puhjetessa sekä levodopalääkityksen vaikutukset voivat tutkimuksen mukaan auttaa selvittämään potilaan taudin geneettistä taustaa. Tutkijoiden mukaan Parkinsonin taudin taustalla on todennäköisesti perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus.
On mahdollista, että tietty perimä altistaa ympäristön vaikutuksille. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että tutkimuksessa selvitettiin geenien yhteyttä Parkinsonin tautiin perheissä, joissa on useita Parkinson-potilailta, eivätkä tulokset siten välttämätttä päde potilaisiin, joiden perheissä ei muilla esiinny parkinsonismia.
Tutkimuksessa oli mukana yli 170 perhettä, joissa oli kaikissa useita Parkinsonin tautia potevia perheenjäseniä. Yhteensä tutkimukseen osallistui lähes 900 ihmistä, joista vajaalla neljällä sadalla oli Parkinsonin tauti. Suunnilleen yhtä monella ei ollut parkinsonismia ja runsaalla sadalla potilaalla taudin esiintymistä ei voitu määrittää. Kaikkien tutkittavien perimää seulottiin verikokeella 344 perintötekijän osalta ja levodopan teho oireiden lievittäjänä selvitettiin Parkinsonin tautia sairastavien osalta.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of American Medical Association 2001;286:2239-2244)
Parkinsonin taudin etenemisessä eroja
Parkinsonin tauti etenee sitä nopeammin, mitä iäkkäämpi potilas on ollut taudin puhjetessa.
Etenkin henkisten toimintojen ja arkipäivän aktiviteettien aleneminen on merkittävästi nopeampaa iäkkäillä potilailla. Sairauteen liittyvät niin sanotut relapsit eli taudin pahenemisjaksot ovat myös jyrkempiä. Etupäässä asento- ja kävelyvaikeuksista kärsivillä potilailla heikkenemisvaiheet ovat jyrkempiä kuin vapinasta kärsivillä potilailla.
Amerikkalaistutkimuksessa kartoitettiin lähes 300 Parkinson-potilaan taudin kulkua yli kuuden vuoden ajan. Sairastuminen myöhäisellä iällä näytti selvästi merkitsevän taudin nopeaa etenemistä lähes kaikilla toiminnan alueilla. Käsiala oli ainoa muuttuja, joka ei tutkimusaikana välttämättä huonontunut. Naispotilaiden tila heikkeni selvästi hitaammin kuin miespotilaiden.
Tutkimuksessa olleet potilaat saivat kaikki sairauteensa lääkitystä. Tutkijat katsovat, että puutteistaan huolimatta tutkimus toi selvästi esiin, että sairauteen liittyvät eri oireet heikkenevät hyvin erilaisesti. He toteavat, että selvitys antaa kuitenkin tärkeätä perustietoa tuleville, sairauden lääkehoitoa koskeville tutkimuksille.
Uutispalvelu Duodecim
(Archives of Neurology 2001:58:1611–1615)
Paha ummetus edeltää Parkinsonin tautia
Paha ummetus saattaa amerikkalaistutkimuksen mukaan olla yksi Parkinsonin tautia edeltävistä elimistömuutoksista. Ummetuksen tiedetään olevan yksi Parkinsonin tautiin liittyvistä autonomisen hermoston häiriöistä ja myös lääkkeet voivat lisätä ulostamisongelmia.
Ummetuksen ei ole aiemmin kuitenkaan osoitettu edeltävän sairastumista. Parkinsonin tautiin yhdistetty ummetus on tavanomaista vaivaa huomattavasti hankalampi, sillä ulostaminen ei onnistu edes ulostuslääkkeiden avulla. Ummetus voi yhdessä muiden oireiden sekä perheen Parkinsonin tautihistorian kanssa ennustaa sairastumista.
Tutkimuksessa oli mukana 6800 Havaijilla asuvaa 51 – 75-vuotiasta miestä, jotka olivat japanilaista syntyperää. Heidän ulostamisvaikeuksiaan, ulostuslääkkeiden käyttöä, kahvinjuontia ja tupakointia selvitettiin kyselyllä. Lisäksi miehiltä kysyttiin lenkkeilystä ja kuitupitoisten ruokien syömisestä. Lähes sata sairastui Parkinsonin tautiin 24 vuoden seuranta-aikana. Miehet joilla ulostuskertoja, oli harvemmin kuin kerran päivässä, sairastuivat neljä kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla onnistuneita kertoja oli kaksi. Tuloksista ei voi päätellä liittyykö ummetus Parkinsonin taudin syntyyn vai onko taustalla jokin yhteinen ulkoinen tekijä.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2001; 57: 456 – 462)
Parkinsonin tautia sairastavia potilaita arvioidaan Suomessa olevan noin 8 000-9 000. Taudin esiintyvyys lisääntyy vanhuksilla. Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivojen tyvitumakkeista puuttuu dopamiinia, jonka esiasteella levodopalla voidaan lievittää tätä puutostilaa.
Lääkkeet eivät yksinään syynä Parkinsonin taudin aistiharhoihin
Parkinsonin tautiin liittyvät näköharhat eivät ehkä olekaan pelkästään lääkityksen aiheuttamia vaan ovat osa taudinkuvaa. Näköharhat ovat yleisimpiä Parkinsonin tautia sairastavan potilaan psykoottisia oireita. Psykoottisten oireiden vaaran tiedetään olevan suurempi iäkkäillä Parkinson-potilailla, suurta levodopa-annosta saavilla ja aikaisemmin psykiatrisista oireista kärsineillä. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin myös taudin vakavuuden, dementian, masennuksen ja näön tarkkuuden heikkenemisen lisäävän aistiharhojen todennäköisyyttä. Nämä tekijät saattavat olla levodopaa merkittävämpiä. Alustavien tulosten mukaan myös näköjärjestelmän poikkeavuus voi olla yhteydessä hallusinaatioihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes sataa potilasta, joista yli neljänneksellä oli ollut hallusinaatioita. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä levodopan käytön tai muun lääkityksen ja aistiharhojen välillä, mutta tutkijat epäilevät lääkkeiden pahentavan oireita. Muiden psykiatristen sairauksien kuin masennuksen ei myöskään todettu lisäävän oireiden todennäköisyyttä. Tulokset on julkaistu neurologian lehdessä. Samassa numerossa julkaistu englantilaisten haastattelututkimus tukee pitkälti amerikkalaisten havaintoja.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry 2001; 70:727 -738)
Kahvi saattaa ehkäistä Parkinsonin tautia
Kahvi saattaa auttaa ehkäisemään Parkinsonin taudin kehittymistä, mikäli Yhdysvalloissa tehdyillä hiirikokeilla saadut tulokset pätevät myös ihmisiin. Tutkijaryhmä altisti kofeiinille hiiriä, jotka oli sairastutettu Parkinsonin tautia jäljittelevään tilaan. Kun hiirille annettiin kofeiinia sama määrä, jonka ihminen saa muutamasta kahvikupillisesta, hiirten aivojen dobamiinitaso palautui lähes normaaliksi. Parkinsonin taudissa aivojen dopamiinipitoisuus laskee ja dopamiinikorvaushoito on nykyisin yleinen Parkinsonin taudin hoidossa. Hoidon ongelma on, että sairauden kehitys jatkuu lääkinnästä huolimatta.
Hiirikokeissa kofeiini vaikutti hermoston adenosiini A2A-reseptoreihin, jotka sijaitsevat Parkinsonin taudin vaurioittamien hermosolujen läheisyydessä. Jo aiemmin on tiedetty, että kahvin juonti vaikuttaa Parkinsonin taudin kehittymiseen, mutta yhteyden syyt eivät ole olleet tiedossa. Tuoreen hiirikokeen tulokset rohkaisevat tutkijoiden mukaan ajattelemaan, että kofeiini vaikuttaa nimenomaan hermosolutasolla siten, että se estää Parkinsonin taudin aiheuttamia kemiallisia muutoksia aivoissa. Kemiallisten muutosten syntymekanismin tunteminen auttaa kehittämään hoitoa, joka hidastaa taudin kehittymistä.
Uutispalvelu Duodecim
( Journal of Neuroscience 2001; 21: RCI 143 1-6)
Kahdessa laajassa amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa runsas kofeiinin saanti oli yhteydessä merkittävästi pienempään riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Tuolloin tutkijat varoittivat tulosten perusteella päättelemästä, että kahvi sinänsä ehkäisisi Parkinsonin tautia. Parkinsonin tauti lisää huomattavasti yli 65-vuotiaiden sairastavuutta ja terveyspalveluiden käyttöä.
Hermosolusiirrosta ei apua Parkinsonin tautia sairastaville?
Ihmisalkioista eristettyjen hermosolujen siirtäminen aivoihin näyttäisi olevan vähemmän lupaava Parkinsonin taudin hoitotapa kuin tähän asti on uskottu. Amerikkalaistutkimuksessa hermosolusiirteet säilyivät potilaiden aivoissa toimintakykyisinä, mutta tämä ei parantanut heidän tilaansa merkittävästi. Parannusta havaittiin ainoastaan varhain aamulla lääkkeettömän yön jälkeen. Potilaiden tila ei poikennut merkittävästi siitä, mitä se olisi levodopa-lääkehoidon avulla ollut parhaimmillaan. Kuudenneksella todettiin toimintakykyä rajoittavia pakkoliikkeitä leikkausta seuraavana toisena vuotena, vaikka toimenpide olisi ensin vähentänyt oireita. Lisäksi leikkaus auttoi ainoastaan alle 60-vuotiaita Parkinsonin tautia sairastavia. Tutkimuksen tekotapa on myös kiistanalainen, sillä osalle potilaista tehtiin valeleikkaus. Heidän kalloonsa porattiin reikiä ilman, että niihin siirrettiin hermosoluja. Tulokset on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.
Tutkimuksessa 40 potilaasta puolet satunnaistettiin leikkaukseen, jossa heidän aivojensa tyvitumakkeisiin siirrettiin sikiön aivojen domamiinihermosoluja. Muille tehtiin sham- eli valeleikkaus. Ilman lumekontrollointia tulokset eivät olisi olleet luotettavia. Hermosolujen ottamista ihmisalkioista, jotka ovat jääneet käyttämättä hedelmöityshoidossa, on pidetty eettisesti arveluttavana. Parkinsonin tautia sairastaa pelkästään Yhdysvalloissa arviolta miljoona ihmistä.
Sairauden hoitaminen hermosolusiirrolla vaatisi huikean määrän ihmisalkioita, vaikka vain pientä osaa potilaista hoidettaisiin tällä menetelmällä.
Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2001; 344: 710 - 719)
Liitetiedosto:
