Uni ja terveys - 2/07

01.02.2007

Parkinson-postia 2/07

Unen ja koetun terveydentilan yhteys on tullut selvästi esiin useissa tutkimuksissa. Unenlaatu on yhteydessä paitsi terveyden kokemukseen myös erilaisiin sairauksiin.

Yhteys toimii molempiin suuntiin. Niinkin lievä sairaus kuin nuha vaikuttaa helposti uneen: on vaikea nukkua, kun nenä on tukossa. Jos kyseessä on flunssa, ongelma yleensä ratkeaa viikossa, mutta kroonisesta nuhasta kärsivä saattaa kärsiä myös jatkuvasta väsymyksestä. Väsymys ei silloin välttämättä johdu lääkityksestä, vaan usein myös nuhan tehokkaan hoidon puutteesta aiheutuvasta jatkuvasti huonosta unesta.

Hyvin tavallinen katkonaista unta aiheuttava ongelma yöllä on tihentynyt virtsaamistarve. Jos WC:hen on noustava useita kertoja yössä myös muiden perheenjäsenten uni saattaa häiriintyä. Uniongelmia aiheuttavat usein myös kivut. Jo nukahtaminen saattaa olla vaikeaa kivutonta asentoa etsiessä.

Erilaiset huolet ja murheet heijastuvat hyvin herkästi uneen: nukahtaminen on vaikeaa, joskus herätään aamulla liian varhain jännittämään seuraavan päivän ongelmia. Tutkimusten mukaan naiset murehtivat useimmiten ihmissuhdeongelmiaan ja perheasioita, miehillä työhön liittyvät asiat ovat useammin unihäiriön taustalla.

Unihäiriö voi olla myös seurausta itsehoidosta, jolla stressiä yritetään lievittää. Moni yrittää vähentää stressiä ja parantaa mielialaa alkoholilla, usein murheeseen myös syödään. Alkoholin oikea annostelu on tunnetusti vaikeaa: pieni määrä voi helpottaa uneen pääsemistä, suurempi määrä tekee unen levottomaksi ja aamuyöstä nähdään runsaasti unia, usein jopa painajaisia. Myös mieliala kääntyy alkoholipitoisuuden laskiessa helposti masennuksen puolelle.

Lääkkeilläkin saattaa olla haitallinen vaikutus uneen: joku aiheuttaa unettomuutta, toinen voi pahentaa jo itsestään unihäiriötä aiheuttavaa levottomat jalat -oiretta ja jotkut lääkkeet aiheuttavat painajaisunia. Unilääkkeetkin voivat heikentää unta eikä niitä suositellakaan kuin tilapäiseen käyttöön. Erityisen huonosti ne sopivat uniapneaan taipuvaisille henkilöille, joilla ne pahentavat tai aiheuttavat hengityskatkoja.

Tavallisin uniongelma lienee unenpuute, joko liian vähäinen tai heikkolaatuinen uni. Unenpuutteesta selvimmin huomattava oire on väsymys. Väsymys saattaa ilmetä myös ärtyisyytenä, keskittymisvaikeutena ja levottomuutena – tämä ilmiö on lapsilla hyvin tuttu asia, ADHD-oireyhtymässä unihäiriö on yleinen oire. Paitsi piristävä lääkitys myös unihäiriön hoito auttaa: joidenkin ADHD-tapauksiksi epäiltyjen kohdalla tunnistamaton uniapnean hoito risojen poistolla saattaa parantaa koko perheen elämänlaatua ja ratkaista kouluongelmat.

Samoja väsymyksestä johtuvia keskittymis- ja levottomuusoireita voi esiintyä myös aikuisella, mutta niiden yhteyttä liian lyhyeen uneen ei useinkaan tiedosteta. Tutkimukset viittaavat siihen, että lievä univaje on aikuisväestössä hyvin yleistä. Tosiasiassa vain pienelle osalle työikäisistä kuusi tuntia unta vuorokaudessa riittää. Kuinka moni työssäkäyvistä sitten ehtii nykyään nukkua tarvitsemansa 7–8 tuntia, puhumattakaan niistä, joiden todellinen unentarve sattuu olemaan 9–10 tuntia?

Työajat ovat muuttuneet yhä enemmän ympärivuorokautiseen suuntaan: ei riitä, että lääkäri, poliisi ja pelastuslaitos päivystävät, vaan lähes ympärivuorokautista palvelua vaaditaan myös ravintoloilta ja kaupoilta. Jos pääsee nukkumaan aamuyöstä, unen pituus lyhenee jo puhtaasti elimistön vuorokausirytmistä johtuen, mutta ulkoiset häiriötekijät, kuten ympäristön melu ja auringonvalo, vaikeuttavat päiväaikaan nukkumista, vaikka siihen olisikin aikaa.

Liike-elämässä tavoitellaan pidennetyillä aukioloajoilla lisää tuottoa. Työntekijän väsymys saattaa kuitenkin verottaa tehokkuutta. Yövuoroissa tulee enemmän virheitä kuin päivävuoroissa Väsyneenä ihminen ei ole luovimmillaan, eikä uusia hyviä ideoita synny työaikoja pidentämällä. Vuorotyö nakertaa myös terveyttä: vaarana ovat mahahaava ja sydänoireet etenkin, jos yöllinen ruokailu on epäterveellistä.

Unenpuute voi vaivata myös työtöntä ja eläkeläistä. Aikaa olisi nukkua, mutta ei nukuta. Riittävä fyysinen rasitus voi puuttua, samoin selkeä päivärytmi. Harrastelu saattaa venyä myöhäisyöhön myös kotona TV-ohjelmia ja videoita katsellessa tai internetin sivuja selaillessa.

Päivänokoset saattavat tyydyttää varsinkin vanhemman henkilön unentarpeen, eikä unta riitä enää yöksi. Tilanteesta voi tulla ongelma, kun muut perheenjäsenet tarvitsevat yöunensa. Koko perheen vuorokausirytmi pitäisikin saada yhtenäiseksi.

Henkinen tasapaino heijastuu myös ruokailutottumuksiin, ja syömishäiriöt ovat nykyään hyvin yleisiä. Ylipaino aiheuttaa unihäiriötä, ja mikäli nenän tai nielun alue on rakenteellisesti ahdas, saattaa kehittyä hoitoa vaativa uniapnea. Sen oireita ovat kuorsaus, hengityskatkot ja päiväaikainen väsymys. Uniapnea puolestaan altistaa verenpaineen nousulle ja rytmihäiriöille lisäten näin sydän- ja verisuonitautiriskiä. Alkoholi pahentaa kuorsausta ja lisää myös rytmihäiriöriskiä.

Jos sairaus aiheuttaa unihäiriötä, niin aiheuttaako unihäiriö myös sairautta?

Unenpuute voi aiheuttaa lihomista: kylläisyyshormonin eritys häiriintyy, väsymys tulkitaan näläksi ja nukkumisen sijasta oloa yritetään parantaa syömällä, erityisesti kasvaa makeanhimo. Ylipaino ja unenpuute ovat läheisessä yhteydessä paitsi toisiinsa myös stressiin, joka saattaa olla aiheuttamassa molempia. Jos tähän lisätään vielä mukaan liiallinen alkoholinkäyttö, ovat siinä elintasoyhteiskuntamme merkittävimmät elämäntapariskit.

Voisimmeko parantaa terveyttämme nukkumalla enemmän ja paremmin? Mikäli kärsii sairausoireista, jotka häiritsevät yöllä, kannattaa niistä puhua lääkärin vastaanotolla, jotta saisi ongelmaansa muutakin helpotusta kuin unilääkereseptin.

Unen hyvää tekeviä vaikutuksia kannattaa tavoitella. Aluksi voi tehdä arvion siitä, miten paljon nykyään nukkuu ja riittääkö se. Jos huomaa nukkuvansa vapaa-aikoina aina 1–2 tuntia pidempään kuin tavallisesti, nukkuu todennäköisesti arkena liian vähän.

Jos unenpuute ei johdu nukkumisvaikeuksista, päiväjärjestys pitäisikin suunnitella niin, että nukkumiselle jää riittävästi aikaa. Samat työt tulevat virkeänä tehdyksi luultavasti nopeammin ja tehokkaammin. Jos yöuni jää lyhyeksi jatkuvan unihäiriön takia, sen syytä kannattaa pohtia vaikka yhdessä asiantuntijan kanssa.

Liikunnan lisääminen parantaa unta, helpottaa painonhallintaa ja vähentää stressiä. Kun pyrkii unenlaadun parantamiseen liikkumalla, kannattaa valita itselle mieluisa ja rentouttava laji ja ajoittaa harrastus alkuiltaan: rankka urheilu juuri ennen nukkumaanmenoa saattaa vireyttää liikaa. Muutkin stressiä vähentävät harrastukset ja rentoutustavat parantavat unta. Murheet neuvotaan kirjoittamaan päiväkirjaan ja miettimään niihin ratkaisuja vasta seuraavana päivänä pirteänä. Yöunensa laadukkuutta voi jokainen parantaa myös noudattamalla vanhaa hyvää neuvoa: ”Älä anna auringon laskea vihasi ylle”.

KIRSTI MARTIKAINEN

LT, neurologian erikoislääkäri

unilääketieteen erityispätevyys

Suomen Parkinson-säätiö ja –liitto

Liitetiedosto: