Uusia lääkkeitä sattumalta - 2/01
01.02.2001
PARKINSON-POSTIA 2/2001
Nykyaikainen lääketutkimus on systemaattista työtä, jossa tärkeää osaa näyttelevät tietokoneet.
Molekyylit seulotaan tietokoneohjelmilla, ja valitut molekyylit muokataan näyttöruudulla. Esimerkiksi molekyylistä voidaan irrottaa tai siihen voidaan liittää sivuketju ja kokeilla, miten muunnettu molekyyli sopii tiettyyn reseptoriin eli solussa sijaitsevaan rakenneosaan, joka tunnistaa ja sitoo kyseisen molekyylin. Reseptori siis tavallaan ”hyväksyy” molekyylin ja sen vaikutukset. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että hyvä lääke sopii reseptoriinsa kuin avain lukkoon. Reseptori ei ota vastaan muita molekyylejä eikä kyseisellä molekyylillä päästä vaikuttamaan muihin reseptoreihin.
Mullistavia lääkekeksintöjä on tehty myös sattumalta. Tunnetuin esimerkki lienee penisilliinin löytyminen. Vuonna 1928 englantilaisen lääkärin Alexander Flemingin bakteeriviljelmiin oli ilmestynyt homesienipesäkkeitä. Tutkiessaan pesäkkeitä mikroskoopilla hän huomasi, että bakteerit niiden ympäriltä olivat kuolleet. Jatkotutkimuksissa selvisi, että homesieni Penicillium notatum eritti bakteereja tuhoavaa ainetta, jolle annettiin nimeksi penisilliini.
Tämän vuoden helmikuun 19. päivänä ilmestyneessä Time-lehden numerossa kerrotaan brittiläisestä sijaisnäyttelijästä eli stuntmanista nimeltään Tim Lawrence, joka oli kuusi vuotta sitten, vain 34- votiaana, sairastunut Parkinsonin tautiin. Hän joutui luonnollisesti luopumaan työstään ja monista hyvää lihaskuntoa ja liikkeiden koordinaatiokykyä vaativista harrastuksistaan. Ainoa liikuntamuoto, jossa ei tuijotettu hänen tahattomia liikkeitään oli tanssiminen disco-klubeissa, joiden vilkkuvaloissa kaikki muutkin vääntelehtivät omituisesti.
Kolme vuotta sitten Tim Lawrencelle tarjottiin klubilla ekstaasi-nimistä huumetta. Hän kokeili sitä ja huomasi ihmeekseen jäykkyyden kadonneen. Myös tahattomat liikkeet pysyivät poissa aina seuraavaan aamuun. Saadakseen varmuuden, että vaikutus todella johtui ekstaasista, Tim otti sitä toistamiseen yhtä hyvin tuloksin. Pitkään aikaan hän ei uskaltanut kertoa kokeilustaan, sillä Britanniassa kuten meilläkin extacy on laiton huume. Eräs BBC:n toimittaja sai kuitenkin vihiä asiasta ja filmasi Timiä tekemässä uskomattomia akrobaattitemppuja. Kaksi tutkijaa näki nauhan. He innostuivat asiasta ja nyt Englannissa käynnistetään tutkimukset, joiden avulla pyritään kehittämään Parkinsonin tautiin lääke, jolla olisi extacyn hyvät ominaisuudet, mutta ei sen haittavaikutuksia kuten muistin huononemista, aivosolutuhoja ja masennusta.
Extacy on amfetamiinin kaltainen aine, jonka vaikutusmekanismia ei täysin tunneta. Tiedetään, että se lisää dopamiinin vapautumista aivosoluista. Extacyn vaikutuksesta myös aivojen serotoniinipitoisuudet nousevat, mikä antanee aihetta tutkia levodopan ja ns. mielialalääkkeiden yhteisvaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.
Ilta-Sanomissa 24.2. ilmestyneen artikkelin mukaan suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat epäillen extacyyn, koska se on kielletty huumausaine. Pelätään myös, että extacyn dopamiinia vapauttava vaikutus on liian voimakas, ja että se tyhjentää aivojen dopamiinisolut ja tyrehdyttää niiden toiminnan.
ARI VALPAS
Liitetiedosto:
