Uutta tutkimustietoa - 4/03
01.04.2003
Parkinson-postia 4/03
Tärinä pitää vanhuksen pystyssä?
Vanhusten kaatumisia voi olla mahdollista ehkäistä tärisevillä pohjallisilla, todetaan tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa. Lancet-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 27 henkilöä, jotka laitettiin seisomaan silmät kiinni tutkimusta varten valmistetuille alustoille, jotka tärisivät epäsäännöllisesti. Osallistujien heiluntaa, korjausliikkeitä ja tasapainoa mitattiin tärinän kanssa sekä ilman. Tutkijat havaitsivat tärinän parantavan etenkin iäkkäiden tasapainoa, sillä heidän huojuntansa väheni kaikilla kahdeksalla mittarilla mitattuna. Nuoremmilla vaikutus oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri, mikä selittyy luultavasti nuorten luonnostaan paremmalla tasapainolla. Tutkijat näkevät tuloksissaan oivan keinon parantaa vanhusten huonontunutta tasapainoa ja ehkäistä kaatumisia hennosti tärisevien pohjallisten avulla.
Tutkimuksessa oli 15 keskimäärin 23-vuotiasta sekä 12 keskimäärin 73-vuotiasta vapaaehtoista bostonilaismiestä ja -naista. Tärinätaso säädettiin yksilöllisesti niin, että tärinä oli voimakkuudeltaan 10 prosenttia hennompaa kuin minkä tutkittava kertoi havaitsevansa.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2003;362:1123-24)
Iän myötä ihmisen elimistössä tapahtuu monia muutoksia, jotka huonontavat tasapainoa. Mm. motorinen nopeus hidastuu ja aistit heikkenevät. Myös monet sairaudet, lääkkeet ja heikentynyt lihaskunto voivat lisätä kaatuiluvaaraa. Suojarefleksien hidastumisen vuoksi vanhusten kaatumiset ovat seurauksiltaan vakavia, sillä he kaatuvat usein suoraan lonkkaansa vasten sen sijaan, että ottaisivat osan voimasta vastaan esimerkiksi kädellään.
Sairaudet kaatavat vanhuksen
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan krooniset sairaudet ovat merkittävämpi vanhusten kaatumisten riskitekijä kuin heidän käyttämänsä lääkkeet. BMJ-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin yli 4000:lta 60-79-vuotiaalta naiselta, miten sairaudet ja lääkkeet vaikuttivat heidän vaaraansa kaatua. Kuluneen vuoden aikana noin 17 prosenttia naisista oli kaatunut. Tutkijat havaitsivat, että mitä useammasta sairaudesta vanhukset kärsivät, sitä suurempi kaatumisvaara heillä oli. Erityisesti niveltulehduksesta, sydän- ja verisuonisairauksista, masennuksesta ja keuhkoahtaumataudista kärsivillä oli suuri vaara kaatua. Lääkkeistä ainoastaan uni- ja ahdistuslääkkeiden sekä masennuslääkkeiden todettiin suurentavan naisten kaatumisvaaraa. Havainto on mielenkiintoinen, sillä pitkään on uskottu, että juuri lääkkeet vaikuttavat ikäihmisten kaatumisriskiin. Tutkimuksen mukaan krooniset sairaudet aiheuttavat kuitenkin 30 prosenttia tämänikäisten naisten kaatumisista ja lääkkeet ainoastaan 5 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2003;327:712-717)
Väestön ikääntyessä tulee vanhusten kaatumistapaturmista myös Suomessa yhä suureneva kansanterveydellinen ongelma. Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan kotona asuvista yli 64-vuotiaista noin joka kolmas ja laitoksissa asuvista yli puolet kaatuu vuosittain.
Aivojen sähköärsytyksestä pitkäaikainen helpotus vapinaan
Aivojen talamuksen sähköinen ärsyttäminen vähentää tehokkaasti vapinaa ja menetelmä näyttää sopivan myös pitkäaikaiseen käyttöön. Tämä käy ilmi monikansallisesta tutkimuksesta, joka julkaistiin arvostetussa neurologian, neurokirurgian ja psykiatrian erikoislehdessä. Tutkimuksessa seurattiin kuuden vuoden ajan 19:ää ns. essentiaalisesta vapinasta kärsivää henkilöä, joiden aivoihin oli asennettu kirurgisesti johdin, jolla talamusta voidaan stimuloida sähköisesti. Menetelmä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa toimivaksi, mutta nyt tehty tutkimus on vasta toinen, jossa on selvitetty sen pitkäaikaisvaikutuksia.
Valtaosalla potilaista vapina oli pysynyt hyvin kurissa kuuden vuoden aikana ja tämä heijastui myös heidän elämänlaatuunsa. Tehokkainta aivoärsytys oli raajojen vapinan estämisessä. Melkein kaikille tutkittavista oli kuitenkin tullut erilaisia komplikaatioita, mutta ne olivat pääosin lieviä. Tutkijat pitävätkin menetelmää turvallisempana ja tehokkaampana vaihtoehtona perinteisemmälle vapinan leikkaushoidolle eli talamotomialle, jossa talamuksesta tuhotaan pieni alue. Stimulaatiohoito on kuitenkin talamotomiaa huomattavasti monimutkaisempi ja kalliimpi toimenpide. Lisäksi stimulaatiolaitteen saaneet joutuvat toistuvasti säädättämään laitettaan lääkärillä. Näin ollen menetelmää suositellaan lähinnä niille, joiden vapinaoireet eivät helpotu lääkityksellä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 2003;74:1387-1391)
Tärkeimmät vapinasairaudet ovat Parkinsonin tauti ja essentiaalinen vapina. Essentiaalinen vapina ilmenee liikkeen aikana ja vain harvoin myös levossa. Selvintä se on kannatusasennossa, kuten eteen ojennetuissa käsissä. Vapinaa voi olla myös päässä, minkä lisäksi vapinapotilaan ääni voi olla vapiseva. Psyykkinen jännitys voi lisätä essentiaalista vapinaa, mutta vapina voi pahentua myös monissa käden tarkkuutta vaativissa tehtävissä kuten nimikirjoitusta kirjoitettaessa.
Kaavamainen käytös varhainen frontotemporaalisen dementian oire
Kaavamainen käytös on varhainen dementiaoire frontotemporaalista dementiaa sairastavilla eikä se näytä liittyvän dementian vaikeusasteeseen. Brittitutkimuksen mukaan eroja on kuitenkin frontotemporaalisen dementian alatyppien välillä, sillä edellä mainittu havainto päti vain aivojen otsalohkoon paikantuvaan dementiaan, mutta ei ns. semanttiseen dementiaan, joka paikantuu ohimolohkoon. Semanttinen dementia oli tässä suhteessa lähempänä Alzheimerin tautia, jota sairastavilla kaavamainen käytös liittyi vasta vakavampaan dementoitumiseen. Tutkimus varmisti myös aikaisempia havaintoja, joiden mukaan kaavamainen ja ritualistinen käytös on yleisempää frontotemporaalista dementiaa kuin Alzheimerin tautia sairastavilla.
Tutkimukseen osallistui 28 Alzheimerin tautia sairastavaa sekä 18 otsalohkoon paikantuvaa ja 13 ohimolohkoon paikantuvaa frontotemporaalista dementiaa sairastavaa henkilöä. Tutkijat kehittivät tutkimusta varten kysymysryppään, jolla kaavamaista käytöstä mitattiin laajemman neuropsykiatrisen NPI-testin yhteydessä. Lisäksi potilaille tehtiin useita eri dementiatestejä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 2003;74:1398-1402)
Dementiaa sairastavien kaavamainen käytös voi ilmetä esimerkiksi rituaalinomaisena kelloon vilkuiluna, toistuvana tietyn ruoan syömisenä, pakonomaisena keräily- tai siivousvimmana ja tiukkoina arkirutiineina. Myös jonkin lausahduksen tai tiettyjen sanojen toistelu tai matkiminen ovat tyypillisiä piirteitä.
Vanhusten alkoholismi jää usein huomiotta
Väestön ikääntymisen myötä myös alkoholiongelmaisten vanhusten määrä tulee luultavasti kasvamaan. BMJ-lehdessä julkaistun katsauksen kirjoittajat pelkäävätkin, että edessä on hiljainen epidemia, joka ehtii pahentua ennen kuin ongelmaan ehditään kunnolla reagoida. Alkoholismi on nytkin suhteellisen yleistä vanhuksilla, mutta se jää helposti lääkäreiltä ja omaisilta huomaamatta etenkin, jos vanhus on kroonisesti sairas tai kärsii mielenterveysvaivoista. Hoitohenkilökunta saattaa myöskin olla puuttumatta vanhuksen alkoholiongelman, vaikka nuoremman potilaan kohdalla he eivät edes epäröisi. Ratkaisuksi kirjoittajat tarjoavat mm. vieroitushoitojen ja alkoholismiseulontojen räätälöimistä vanhuksia varten.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2003;327:664.667)
Alkoholin suurkulutus voi olla vanhukselle vakava terveysriski mm. suuremman kaatuilu- ja masennusvaaran vuoksi. Lisäksi kehon ikääntyessä tuttu alkoholimäärä saattaa nostaa veren alkoholipitoisuutta enemmän kuin nuorempana.
Virukset muistihäiriöiden syynä?
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tiettyjen virusten aiheuttamat tulehdukset ovat yhteydessä vanhusten tiedollisten taitojen heikkenemiseen. Timo Strandbergin johtama tutkimusryhmä mittasi noin 400:lta sydänsairaalta suomalaisvanhukselta tiettyjä veren vasta-aineita. Tutkittaville tehtiin myös minimental-testi, joka mittaa älyllisiä toimintoja kuten muistia, sekä tiedollisia taitoja arvioiva CDR-testi. Tutkijat havaitsivat, että niillä vanhuksilla, joiden tiedolliset taidot olivat normaalia heikommat tutkimuksen alussa tai heikkenivät vuoden seuranta-aikana, oli veressään enemmän vasta-aineita eräitä herpesviruksia ja sytomegalovirusta vastaan. Kyseiset virukset ovat yleisiä taudinaiheuttajia ja ovat syypäänä muun muassa yskänrokkoon ja mononukleoosiin eli ”pusutautiin”. Samankaltaista yhteyttä ei havaittu tutkittujen bakteerin kohdalla. Tutkijat toteavat, että tulokset täytyy vielä varmistaa laajassa väestötutkimuksessa.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2003;34:2126)
Muistihäiriö on useimpien dementoivien sairauksien ensioire. On arvioitu, että noin joka kolmas muistitestissä huonosti menestyvä sairastaa jotain dementoivaa sairautta. Sekä muistihäiriöiden että dementian esiintyvyys on Suomessa lisääntynyt väestön ikärakenteen vanhetessa. Vuonna 2010 Suomessa arvioidaan olevan jo lähes 130 000 dementiapotilasta.
Ravinnon rasva tai kolesteroli eivät yhteydessä aivohalvauksiin
Ravinnosta saatavien rasvojen määrällä tai laadulla ei ole vaikutusta miesten aivohalvausriskiin, kuten ei myöskään kolesterolilla. BMJ-lehdessä julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myöskään punaisen lihan, pähkinöiden, kanamunan tai rasvaisten maitotuotteiden syönnin ei todettu vaikuttavan suuntaan tai toiseen. Havainto on mielenkiintoinen, sillä rasvat ja kolesteroli ovat merkittäviä sepelvaltimotaudin vaaraa lisääviä tekijöitä.
Tutkimuksessa oli mukana 43 732 miestä, jotka olivat iältään 40-75-vuotiaita. Tutkimus kesti 14 vuotta ja tuona aikana 725 miestä sai aivohalvauksen. Näistä 455 oli aivoinfarkteja, 125 aiheutui verenvuodosta ja 145 tuntemattomasta syystä. Tutkittavien terveystietoja kyseltiin postitse kahden vuoden välein ja ruokailutottumuksia neljän vuoden välein. Ruokavaliosta arvioitiin kokonaisrasva- ja eläinrasvapitoisuus sekä yksittäistyydyttymättömien, monityydyttymättömien sekä trans-rasvojen määrät. Tutkimukseen ei otettu mukaan sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta sairastavia.
Tutkijat pohtivat, että ravinnon rasvat eivät merkittävästi vaikuttaisi aivoinfarktien kokonaismäärään siksi, että kaikki aivoinfarktit eivät johdu valtimonkovettumistaudista, johon rasvojen tiedetään vaikuttavan.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2003;327:777)
Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverenkierron häiriö. Infarktit eli verisuonen tukkeutumiset, jotka johtavat kudoksen kuolioon, aiheuttavat noin 70 prosenttia aivohalvauksista. Aivohalvaus voi aiheuttajasta ja vakavuudesta riippuen aiheuttaa mm. raajahalvauksia ja näkökenttäpuutoksia sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöitä.
Hyvä kunto suojaa naisia jopa enemmän kuin miehiä
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan hyväkuntoiset naiset elävät muita pidempään. Circulation-lehdessä julkaistu tutkimus on laajin tähän asti tehty tutkimus, jossa on selvitetty terveiden naisten fyysisen kunnon ja kuolleisuuden yhteyttä. Tutkimukseen osallistuneille yli 5700:lle naiselle tehtiin tutkimuksen alussa kuntotesti sekä lääkärintarkastus. Kahdeksan vuoden seuranta-aikana 180 heistä menehtyi. Tutkijat havaitsivat, että kuntotestissä hyvin menestyneillä naisilla oli ainakin puolta pienempi kuolleisuusvaara kuin testissä huonoimmin menestyneillä senkin jälkeen, kun muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät otettiin huomioon. Jokaista liikunnan kuormitustason kuvaamiseen käytettävän MET-yksikön lisäystä kohti naisten kuolleisuusriski aleni 17 prosenttia. Aikaisemmassa miehille tehdyssä tutkimuksessa kuolleisuusvaara pieneni vastaavasti 12 prosenttia jokaista MET-yksikköä kohti. Näyttääkin siis siltä, että hyvä kunto suojaa naisia jopa enemmän kuin miehiä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2003;108:1554-1559)
Liitetiedosto:
