Iiro ja Jukka Viinanen. Veli paras kaveri.
”Muistakaa pojat, että veljeä parempaa kaveria ette koskaan löydä”, sanoi Iiro ja Jukka Viinasen isä, kun pojat nuorukaisina tappelivat verissä päin siitä, kumman vuoro oli lämmittää sauna.
Vuosikymmeniä myöhemmin kumpikin veljistä voi vain nyökytellä isänsä viisaudelle. Vaikka veljekset työurillaan kulkivat itsenäisesti omia polkujaan – Iiro valtionvarainministerinä ja Pohjola-yhtiöiden pääjohtajana, Jukka Nesteen ja Orion Oyj:n toimitusjohtajana – on napanuora heidän välillään säilynyt katkeamattomana. Viimeiset 10 vuotta kaveruutta on sävyttänyt myös vakavampi juonne Iiron Parkinsonin taudin muodossa.
Parkinsonin taudin pääoireet – vapina, hitaus ja jäykkyys – ilmaantuvat yleensä vasta vuosia sen jälkeen kun dopamiinisolujen tuhoutuminen aivoissa on alkanut. Myös Iiro muistaa monia sairastumisesta kertovia merkkejä – pieneksi muuttuneen käsialan, selittämättömän väsymyksen ja univaikeudet – pitkältä ajalta ennen diagnoosia, mutta ymmärsi ne taudista johtuviksi vasta saatuaan sairaudelleen nimen.
Syy Iiron selittämättömiin oireisiin selvisi kummallekin veljelle miltei samanaikaisesti.
”Mennessäni Orionin työhaastatteluun olin valmistautunut hyvin ottamalla selvää erityisesti Parkinsonin tautiin liittyvistä asioista, ovathan parkinsonlääkkeet yrityksen päämyyntituotteita. Muistin Iiron muutama kuukausi aikaisemmin valitelleen kätensä toimimattomuutta eli myötäliikkeen puuttumista kävellessä. Kun samana iltana soitin Iirolle ja kerroin, että hänen oireensa saattaisivat johtua Parkinsonin taudista, vastasi Iiro saaneensa kuulla joitakin tunteja aikaisemmin lääkäriltä saman asian.”
Parkinsonin taudin oirekuvaan usein liittyvää masennusta ei Jukka veljensä kohdalla kuitenkaan allekirjoita.
”Vaikka Iiro ilmaisee kielteiset näkemyksensä salamannopeasti, ei masennus ole taudin edetessä saanut hänestä otetta. Ihailen hänen mielenvireyttään ja terävää tapaansa havainnoida maailmanmenoa. Tautiaan hän ei valittele, vaan keskittyy kaikkeen, mitä tällä hetkellä pystyy tekemään”, Jukka toteaa.
Julkisuuden henkilö Iiro on huomannut olevansa myös sairastuttuaan, ja kadulla vastaan tulevat juttelevat hänelle omista sairauskokemuksistaan. Iiro saa myös puhelinsoittoja, sähköpostia ja kirjeitä Parkinsonin tautiin liittyen.
”Jos puhuminen kanssani jonkun elämää helpottaa, niin teen sen mielelläni.”
Liikuntaa, joka on Parkinsonin tautiin sairastuneelle motoriikan ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta välttämätöntä, on Iiro voinut tähän asti jatkaa lempilajiensa, metsästyksen, hiihdon ja golfin parissa, aika usein Jukka-veli seuranaan.
Ei ole harvinaista, että Parkinsonin tautiin sairastuneen käsien vapinaa ja epävarmaa liikkumista pidetään humalana tai krapulana. Jukka pitääkin valistamistarvetta niin Parkinsonin taudin kuin monen muunkin vakavan neurologisen sairauden osalta tärkeänä, ettei sairastuneita kohdeltaisi huonosti tietämättömyyden takia.
Eläkkeelle jäätyään Iiro ja Jukka ovat kulkeneet arjessa kirjaimellisesti rinnakkain. Molemmat ovat muuttaneet Lahteen toistensa naapureiksi, ja Jukka myöntää, että yksi syy hänen Lahteen kotiutumiselleen oli veljen sairaus.
”Liikkeiden hidastumisen Iirossa huomaan, muuten hän on edelleen hyvässä kunnossa. Tauti kuitenkin etenee, ja minä haluan auttaa häntä tulevina vuosina missä voin.”
Iiro ja Jukka soittelevat toisilleen miltei päivittäin. Viime aikoina puhetta veljesten välillä onkin riittänyt Suomen taloustilanteen kehittymistä seuratessa. Yrittäjäperheen lapsina he jakavat ajatuksen siitä, että hyvää yhteiskuntaa rakennetaan vain työtä tekemällä.
