Lewyn kappale -tauti

Luotu: Kirsti Martikainen, neurologian erikoislääkäri, vuonna 2009

ICD-10 luokitus: F02.8*G31.8

Muut sairaudesta käytetyt nimitykset ja lyhenteet

DLB, Lewyn kappale dementia

Sairauden piirteet

Lewyn kappale -taudin oireita ovat henkilön kokemat hallusinaatiot, yleensä toistuvat näköharhat, Parkinsonin taudin kaltaiset oireet, kuten jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriö ja lepovapina sekä kognitiivisen tilan vaihtelu päivästä toiseen. Keskeistä taudille on etenevä kognitiivinen heikentyminen, joka haittaa normaalia sosiaalista toimintakykyä. Huomattavaa jatkuvaa muistin heikentymistä ei välttämättä esiinny taudin alkuvaiheessa, mutta sitä ilmenee taudin edetessä. Tarkkaavaisuus ja vireystaso vaihtelevat. Oireina voivat olla selittämättömät kaatumiset, pyörtymiset, ohimenevät tajuttomuuskohtaukset sekä lukemisen, laskemisen, hahmotuskyvyn ja kätevyyden heikentyminen.

Lewyn kappale -taudissa ilmenee dementiaa jo varhain kun taas Parkinsonin taudissa dementia ilmenee vasta myöhemmin.

Mistä oireyhtymä aiheutuu

Taudin syy on tuntematon. Joissakin suvuissa esiintyy sekä Parkinsonin tautia että Lewyn kappale -tautia.

Yleisyys

Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen tavallisimpia dementian tyyppejä. Sen arvioidaan edustavan noin 15 %:lla dementiatapauksista, yli 75-vuotiailla jopa 20 %. Tarkkaa esiintyvyyttä ei tunneta.

Diagnostiikka

Lewyn kappale -taudin kliininen kuva on hyvin vaihteleva, mikä vaikeuttaa diagnoosin tekoa. Alkuvaiheessa tautia pidetään usein joko Alzheimerin tautina tai Parkinsonin tautina. Tyypillisiä piirteitä ovat tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelu, älyllisen toimintakyvyn heikentyminen ja vaihtelu, toistuvat yksityiskohtaiset näköhallusinaatiot sekä Parkinsonin taudille tyypilliset liikehäiriöt: liikkeiden hitaus, jäykkyys ja kävelyvaikeudet. Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä taudissa neuropatologisessa tutkimuksessa havaittavien solunsisäisten muodostumien, Lewyn kappaleiden mukaan, joita tässä taudissa esiintyy Parkinsonin taudista poiketen myös laajasti aivokuoren hermosoluissa. Taudin diagnoosi perustuu potilaan kliinisiin oireisiin ja aivojen patologiseen tutkimukseen. Aivojen isotooppikuvauksessa voidaan havaita dopamiinipuutokseen viittaavat löydökset tyvitumakkeissa.

Hoito

Sairaus on etenevä eikä parantavaa hoitoa ole. Lewyn kappale -taudin oireita voidaan helpottaa lääkkeillä ja lääkkeettömästi. Hoidossa on kiinnitettävä huomiota fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikuntakyvyn säilyttämiseen: apua voi saada liikuntaa lisäämällä, lounaan jälkeen ajoitetuilla päiväunilla, verenpainetta nostavilla keinoilla (suolan lisääminen ruokaan). Tärkeätä on myös keskustelu potilaan kanssa ja mahdollisten harhojen luonteen selvittäminen hänelle.

Parkinson-tyyppisten oireita voidaan hoitaa pienillä annoksilla Parkinsonin taudin hoitoon käytettävillä lääkkeillä. Lääkitys ei auta kuitenkaan yhtä hyvin kuin varsinaisessa Parkinsonin taudin hoidossa. Tautiin liittyvien muistihäiriöiden hoidossa käytetään Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Kaksoissokkotutkimuksessa on osoitettu, että rivastigmiini on tehokas Lewyn kappale -taudin oireiden hoidossa. Se ei kuitenkaan ole Kelan korvauksen piirissä Lewyn kappale -taudin diagnoosilla. Asetylkoliiniesteraasin estäjien on osoitettu lievittävän potilaiden sekä kognitiivisia että käyttäytymiseen liittyviä oireita. Edelleen tiedetään, että potilaat ovat herkkiä käytösoireita hoidettaessa käytetyille psykoosilääkkeille.

Ennuste

Lewyn kappale -tauti alkaa usein 60–65-vuotiaana, mutta se voi ilmetä jo 50-vuotiaana tai vasta 80. ikävuoden jälkeen. Sairauden kesto on 2 - 12 vuotta.

Suomessa

Suomessa arvioidaan olevan tuhansia Lewyn kappale -tautia sairastavaa. Lieväasteista dementiaa sairastavia on osallistunut Suomen Parkinson-liiton järjestämille Parkinson plus -sopeutumisvalmennuskursseille ja pitkään Parkinsonin tautia sairastavien kursseille.

Kirjallisuutta ja linkkejä