Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Taina Piittisjärvi vetää vesijumppaa uima-altaalla

Allasjumppa sopii monelle

Ella Pienimäki1.1.2019

”Allasjumpan hyötyjä on, että vedessä liikkuminen tai harjoitteleminen on helpompaa veden kannatellessa kuin kuivalla maalla, esimerkiksi tasapainon ylläpidon ja liikkeiden tekemisen kannalta. Vedessä liikkuminen harjoituttaa myös tasapainoa ja vartalon hallintaa”, kuvailee Parkinsonliiton fysioterapeutti Pia Vierimaa.

Vesi mahdollistaa hyvin monipuolisen harjoittelun, vaihtelemalla esimerkiksi veden syvyyttä, nopeutta ja käyttämällä erilaisia välineitä. Allasjumppa on nivelystävällistä ja turvallista. Vedessä liikkeet pystyy tekemään laajempina ja monipuolisempina veden nosteen vuoksi. Lämmin vesi rentouttaa psyykkisesti ja fyysisesti ja vähentää siten myös lihasjännityksestä johtuvia kipua. Venyttely vedessä on tehokasta. Allasjumpalla on monelle myös suuri sosiaalinen merkitys. Yhdessä liikkumisen lisäksi jutustelut saunassa ja pukuhuoneessa ovat tärkeitä vertaistuen paikkoja.

”Vedessä toteutettua harjoittelua käytetään yhä enenevässä määrin fysioterapiassa sekä kuntoilu- ja terveysliikuntamuotona vauvoista vaareihin”, Pia kertoo. Veden ominaisuudet vastustavat liikkeitä ja vähentävät merkittävästi niveliin kohdistuvaa rasitusta. Vesi on siis pehmeä harjoitteluympäristö erityisesti henkilöille, joille maalla tapahtuva harjoittelu on rajoittunutta tai kivuliasta. Vedessä vallitsee maan vetovoimalle vastakkainen voima eli ylöspäin suuntautuva noste.

Allasjumppa/vesiliikunta sopii liikehäiriösairauksia sairastaville yleensä hyvin, koska siinä suuret lihasryhmät työskentelevät aerobisesti ja vedessä liikkuminen tukee kehon symmetriaa. Jos on jonkinlaisia huonoja kokemuksia vedestä, ei se välttämättä ole sopiva liikuntamuoto. Allasjumpan sopivuus liikuntamuotona selviää kokeilemalla. Kaikessa harjoittelussa keskeistä on vartalon syvien lihasten aktivointi. Vedessä joutuu harjoitteita tehdessä keskivartalon syviä lihaksia aktivoimaan tehokkaammin, sillä jo pelkkä vedessä paikallaan pysyminen vaatii keskivartalon aktivointia.

”Servikaalisessa dystoniassa vesi keventää ja pehmentää liikkeitä ja kun vesi tulee yli hartialinjan, ei esimerkiksi yläraajoilla liikkeiden tekeminen ole niin kuormittavaa niska-hartiaseudulle kuin kuivalla maalla harjoittelu”, Pia täsmentää. Lämmin vesi myös rentouttaa ja sitä kautta saattaa lievittää mahdollisia dystonian aiheuttamia kipuja.

Aila ja Veli uima-altaassa

Liikuntaa parkinsonpotilaan tarpeisiin

Veli ja Aila Seikkula (kuvassa ylhäällä) käyvät Suvituulitalossa Turun seudun Parkinson-kerhon järjestämässä allasjumpassa.
”Olemme aloittaneet neljännen kauden allasjumppaa”, Aila kertoo. Veli kuvailee sitä tehokkaaksi liikuntamuodoksi ja kokee sen hyväksi, koska siinä ei ole äkkinäisiä liikkeitä. Fysioterapeutti oli ehdottanut Velille käyntiä allasjumpassa. Ailaa on myös kehotettu vesiliikuntaan, mutta varsinaisesti omaan vesiliikuntaan ei jää enää aikaa, koska hän Velin avustajana on vesivoimistelussa mukana kaksi kertaa viikossa. Veli kuvailee, että vesiliikunnalla on hänen liikkuvuuteensa suuri vaikutus ja että sen kautta paikat notkistuvat. Ailan mukaan Velin kävely on aina parempaa allasjumpasta lähtiessä.

Allasjumppa on tärkeä liikuntamuoto. He käyvät toisenkin kerran viikossa vesivoimistelussa, mutta se ei vastaa samaa kuin Suvituulen allasjumppa, joka kohdistuu erittäin hyvin Parkinsonia sairastaville. ”Tämä allasjumppa täällä keskittyy parkinsonpotilaan tarpeisiin”, Aila kertoo. Soveltava liikuntakin on hyvää vaikka se onkin yleisempää. Venyttelyn korostaminen liikunnan yhteydessä on hyvä asia ja yleisestikin kannustus liikkumiseen on tärkeää.

KUVA: Emmi Nuppula

Julkaistu Hermolla 4/2019 -lehdessä.

Jaa