Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Harkinnanvarainen yksilökuntoutus

Emmi Nuppula1.12.2019

Harkinnanvaraisessa yksilökuntoutuksessa moniammatillinen työryhmä laatii yhdessä kuntoutujan kanssa tälle yksilölliset kuntoutustavoitteet ja henkilökohtaisen ohjelman. Noin puolet kuntoutuksen sisällöstä on yksilöllistä ohjelmaa, kuten lääkärin, hoitajan tai fysioterapeutin aikoja. Toinen puoli voi olla esim. liikuntaryhmiä tai keskusteluryhmiä. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen voi hakeutua kuka tahansa, jolle kuntoutus on tarpeen toiminta- tai työkyvyn kannalta.

– Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi arjen toimin-tojen parantumiseen, tiedon saamiseen eri apuvälineistä tai kohdennettuun tiedonsaantiin omasta sairaudesta, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen kuntoutussuunnittelija Anne Huuskonen kuvailee. Kuntoutuksen tarve ja hyödyt pitää kuitenkin olla perusteltavissa. Ennen hakemista tehdään tarpeenarviointi, mikä edellyttää keskustelemista lääkärin ja mahdollisesti muiden terveydenhuollon työntekijöiden kanssa.

– Suositukseksi riittää esimerkiksi terveyskeskuslääkärin suositus, Huuskonen selittää. Perusteet kirjataan hakemukseen, joka kannattaa täyttää huolella. Huuskosen mukaan kannattaa tuoda esille kaikki haitat, joihin kuntoutuksesta voisi olla apua, myös ns. näkymättömät haitat kuten uupumus. Arjen toimintakyvyn kuvaaminen on tärkeää.

– Kannattaa miettiä, mikä toiminto ei suju enää samalla tavalla kuin aiemmin. Ongelma voi olla esimerkiksi nielemisvaikeus, joka puolestaan aiheuttaa aliravitsemusta. Sellaisen ratkaisemisessa moniammatillisuus tulee tarpeeseen, Huuskonen kuvailee. Kela tekee päätöksen hakemuksen perusteella.

– Päätöksestä voi valittaa, mutta yleensä valitusprosessi on niin pitkä, että kannattaa mieluummin odottaa ja hakea uudelleen, Huuskonen vinkkaa. Harkinnanvarainen yksilökuntoutus kestää 16 vuorokautta ja se toteutetaan kahdessa tai useammassa osassa. Ennen ensimmäistä jaksoa on ennakkoyhteydenotto, jossa käydään läpi kuntoutujan tarpeita. Jaksojen välissä on välitehtäviä, tarpeen vaatiessa yhteydenotto puhelimitse tai kotikäynti. Noin 2–3 kuukautta viimeisen jakson päättymisestä on vielä seurantayhteydenotto.

Hakeminen kannattaa

Parkinsonin tautia sairastava Riitta Närhi pääsi harkin-nanvaraiseen kuntoutukseen loukattuaan olkapäänsä. Kuntoutuspaikaksi hän valitsi Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen, jossa hänellä oli viimeinen jakso lokakuussa.

– Kuntoutuksessa olen saanut fysioterapiaa ja fascia-käsittelyä ja olen tehnyt itsenäisesti harjoitteita ohjeiden mukaan. Niistä on ollut hyötyä.Fysioterapeutin lisäksi Närhi tapasi mm. kipusai-raanhoitajan, puheterapeutin, toimintaterapeutin ja sosiaalityöntekijän.Närhiä ei haittaa, että ryhmämuotoisessa ohjelmassa on mukana eri sairauksia sairastavia henkilöitä.

– Ryhmä otti minut hyvin vastaan. Kyllä vertaistu-kea saa soveltaen myös niiltä, joilla on eri diagnoosi.Hänellä on selvä viesti muille.

– Hakekaa ihmiset kuntoutukseen! Liittyy se avun tarve apuvälineisiin tai henkilökohtaisen huollon vaikeuksiin, niin kuntoutuksessa saa tietoa. Hakemi-nenkaan ei ole vaikeaa, jos on selvät tavoitteet ja tietää mitä tahtoo.

Näin haet:

  • pohdi, millaisia haasteita tai toimintakyvyn rajoitteita sairautesi aiheuttaa
  • ota kokemasi haasteet ja kuntoutus puheeksi lääkärisi kanssa ja pyydä häntä kirjoittamaan lähete/suositus kuntoutukseen
  • täytä Kelan hakemus (Ku 132) ja liitä mukaan lääkäriltäsi saama B-lausunto
  • odota yhteydenottoa Kelasta joko päätöstä tai lisätietoja varten

Artikkeli julkaistu hermolla-lehdessä  4/2019

Jaa