Maija-Liisa Sillanpää otti yhteyttä Liedon kunnan kotikuntoutukseen, kun hän huomasi miehensä Pekka Sillanpään toimintakyvyssä selkeän eron muuttotal-koiden keskellä. Pekka on sairastanut Parkinsonin tautia noin kaksi vuotta ja pärjännyt hyvin, mutta uudessa ko-dissa olikin vaikea toimia sujuvasti. Maija-Liisa epäröi, oliko liian aikaista kysyä apua, sillä Pekka on diagnoosin jälkeenkin pysynyt kaikin tavoin aktiivisena.
– Otitte yhteyttä juuri oikeaan aikaan, eli silloin, kun ensimmäiset haasteet ilmenevät joko liikkumisessa tai muussa toimintakyvyssä, Liedon kotikuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Jenni Wirtanen vakuuttelee. Liedon tarjoama kotikuntoutus ei ole vain fyysisiä harjoitteita kotona, vaan tavoitteena on auttaa ihmistä pärjäämään omassa arjessaan, päivittäisten askareiden parissa. Myös perheen rooli otetaan huomioon. Kotikuntoutustiimin muodostaa fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja lähihoitaja. Moniammatillisena tiiminä se pystyy arvioimaan asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ja selviytymisen arkiympäristöissä sekä neuvomaan hoitoon liittyvissä asioissa.
– Arvioin hoidolliset tarpeet ja kiinnitän huomiota esimerkiksi kodin turvallisuuteen. Tarvittaessa konsul-toin lääkäriä tai sairaanhoitajaa, tiimissä lähihoitajana työskentelevä Eeva Kirjonen sanoo.Kotikuntoutuksen asiakkaisiin Liedossa kuuluu 65-vuotta täyttäneet. Arviokäyntiin ei tarvita lääkärin lähetettä, vaan lähihenkilön tai asiakkaan huolenilmai-su riittää arviointikäynnin sopimiseen. Kuntouttavan arviointijakson käyntimääriä ei ole ennalta määritelty, sillä lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, jotka ovat yksilöllisiä. Arviointijakson aikana kartoitetaan asiakkaan nykyinen toimintakyky ja selvitetään, miten hän tällä hetkellä selviää arjessaan. Sen perusteella yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa laaditaan alustava suunnitelma siitä, mitkä osa-alueet vaativat tukemista. Tarvittaessa pidetään verkostopalaveri asiakkaan kotona, jossa keskustellaan asiakkaan tilanteesta ja arjen kuntoutumissuunnitelmasta yhdessä muiden asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Tavoitteena on, että kuntoutukselliset tarpeet huomioidaan myös muiden toimijoiden työn yhteydessä.
Arviointijakson päätteeksi pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen jatkokuntoutustarpeitaan sekä keskustellaan hänen toiveistaan ja tavoitteistaan jatkokuntoutukseen liittyen. Tarkoituksena on, että asiakas ei jää arviojakson jälkeen tyhjän päälle, vaan hänelle laaditaan jonkinlainen jatkosuunnitelma, on se sitten lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma tai arkikuntoutumissuunnitelma. Kuntouttavan arviointijakson jälkeen sovitaan suunnitelman mukaisesti jatkokontrolleista, joilla seurataan suunnitelman toimivuutta ja sitä, tukeeko se asiakkaan tavoitteita ja arkea toivotusti. Sillanpäät ovat saaneet toimintaterapeutilta tukea ja ohjausta arkeen ja arkea tukeviin apuvälineratkaisuihin sekä vapaa-ajan ratkaisuihin. Parkinsonin taudin vaikutukset toimintakykyyn ja liikkumiseen sekä muuhun hyvinvointiin on huomioitu kokonaisvaltaisesti. Sillanpäät suhtautuvat tosissaan itsehoidon tärkeyteen; Pekka liikkuu päivittäin, perheen aikuiset pojat käyvät säännöllisesti isänsä kanssa kuntosalilla, pienet lapsenlapset pitävät sosiaalista ja fyysistä aktiviteettia yllä ja ruokavaliotakin on parannettu.
– Arviointijakson aikana kartoitimme Pekan fyysistä toimintakykyä. Sen pohjalta olemme yhdessä laatineet hänelle sopivia harjoitteita, joilla ehkäistään Parkinsonille tyypillistä toispuoleisuutta, kumaraan painumista ja tasapainohaasteita. Pekka treenaa niin ahkerasti ja itseohjautuvasti, että tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lääkinnällistä kuntoutussuunnitelmaa ei vielä tarvittaisi. Pekka ei kuitenkaan jää tyhjän päälle, vaan tilannetta seurataan arkikuntoutumissuunnitelman ja kotikuntoutuksen kontrollikäyntien muodossa, Wirtanen selittää. Wirtanen ja Kirjonen peräänkuuluttavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Heidän mielestään kunnon ja terveyden ylläpitäminen on arvokasta sekä sairastuneelle että yhteiskunnalle. Panostus ennaltaehkäisyyn on vaikuttavampaa ja taloudellisempaa.
Kotikuntoutus
Tässä kotikuntoutuksella tarkoitetaan moniammatillista kuntoutusta, joka on eri asia kuin esim. fysioterapeutin tekemä yksittäinen kotikäynti. Kotikuntoutusta toteutetaan monella paikkakunnalla, mutta se voi tarkoittaa sisällöltään erilaisia toimintatapoja järjestäjästä riippuen. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kotipalvelua, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin, mutta kotipalvelu ja kotikuntoutus eivät välttämättä ole sama asia. Oman kuntasi tarjoamista kuntoutusmahdollisuuksista saat tiedon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Lähteet: Suomen Fysioterapeutit ja STM
Pekka ja Maija-Liisa Sillanpää
Artikkeli julkaistu hermolla-lehdessä 4/2019
