Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Lääkityksen oikea-aikaisuus auttaa tasaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä parkinsonpotilailla

Satu Matikainen6.4.2022

Tehokkain Parkinsonin taudin oireita lievittävä lääke on aminohappo levodopa. Kyseisessä lääkityksessä oikea-aikaisuus on tärkeää tasaiset väliajat ja ruokailujen ajankohdat huomioiden.

Käytännössä jokainen parkinsonpotilas käyttää jossain vaiheessa sairauttaan levodopaa. Koska levodopan puoliintumisaika veressä on kohtalaisen lyhyt, sitä täytyy ottaa useamman kerran vuorokaudessa.

– Alkuvaiheessa annostelu on 3-4 kertaa vuorokaudessa, jaettuna tasaisesti valveillaolon ajalle. Usein siitä saadaan hyvä vaste, ja potilaan tila pysyy tasaisena useita vuosia. Jossain kohtaa levodopan teho alkaa kuitenkin hiipua. Sitä kutsutaan annosvasteen hiipumiseksi, TYKSin neurologi, professori Juha Rinne kertoo.

Levodopan käytön alkuvaiheessa potilas ei huomaa päivittäisessä toimintakyvyssä merkittävää vaihtelua päivän aikana. Annosvasteen hiipumisen myötä hän alkaa huomata ennen seuraavaa annosta, että hänen oireensa lisääntyvät. Tämä tarkoittaa, että levodopan vaikutus ei enää riitä seuraavaan ottokertaan asti. Tällöin potilaan toimintakyky alkaa heikentyä ennen seuraavaa lääkeannosta. Sama tapahtuu, jos lääkkeen antoajankohta myöhästyy.

– Tällaisessa vaiheessa tulee ottaa lääkettä useamman kerran vuorokaudessa. 5-6, tai jopa vielä useamman kerran vuorokaudessa, jaettuna tasaisesti valveillaolon ajalle, Rinne toteaa.

Vääräaikainen lääkitys aiheuttaa haittavaikutuksia

Lääkehoidossa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman tasainen dopamiinistimulaatio aivoissa. Tätä hyvän liikunnan ja toiminnanvaihetta kutsutaan ON-tilaksi. OFF-tilalla tarkoitetaan huonon liikunta- ja toimintakyvyn vaihetta, jolloin potilas on jäykkä ja kankea. Hänen on vaikeaa selviytyä arjen päivittäisistä askareista selvästi heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Yleensä OFF-tila on merkki liian matalasta aivojen dopamiinistimulaatiosta. Jos esimerkiksi potilaan hoito edellyttää useamman lääkkeenottokerran vuorokaudessa, voi yksittäisen lääkeannoksen ottamisen myöhästyminen saada aikaan hankalan OFF-tilan.

– Pitkäaikais- tai intervallihoidoissa on usein haastavaa se, että hoitolaitosten päivärutiineissa elää tietyt lääkkeenjakeluajat. Ei ole montaa sairautta, joissa lääkkeen annostelu yksilöllisesti tiettyyn aikaan päivästä on yhtä tärkeää samalla tavalla kuin Parkinsonin taudissa. Tämän huomiotta jättäminen voi johtaa potilaan toimintakyvyn heikkenemiseen hoitolaitoksissa, havainnollistaa Rinne.

Myös liian aikainen lääkkeenottoaika aiheuttaa haittavaikutuksia, koska silloin lääkkeen vaikutusta voi olla kehossa liikaa.

– Tällöin voi tulla hallitsemattomia, tahattomia liikkeitä. Niitä voi esiintyä raajoissa, vartalossa tai päässä. Näiden seikkojen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että lääkitys tulee ajallaan, Rinne painottaa.
Levodopa ei ole ainoa lääke, jota käytetään Parkinsonin taudin hoidossa. Rinne muistuttaa myös muiden lääkkeiden kanssa säännöllisyydestä.

– Osa lääkkeistä on sellaisia, että niitä otetaan kerran vuorokaudessa. Näiden vaikutus on vuorokauden ympäri. Niiden ottamisajankohta ei sinällään ole niin kriittinen kuin levodopalla, mutta siitä huolimatta niiden pitoisuus ei säily kuitenkaan täysin samanlaisena vuorokauden ympäri. Sen vuoksi ne tulisi ottaa aina suunnilleen samaan aikaan vuorokaudesta, kertoo Rinne.

Ruokailulla on merkitystä lääkkeen imeytymiseen

Levodopa on aminohappo. Tämän vuoksi paljon proteiinia sisältävät ruoat, kuten kala, liha ja kananmuna, kilpailevat sen kanssa. Käytännössä kyseiset ruoat vaikeuttavat lääkkeen pääsyä suolistosta verenkiertoon.

– Suositellaan, että lääke otettaisiin noin 45 minuuttia ennen ateriaa, tai 45 minuuttia aterian jälkeen. Näin varmistetaan lääkkeen nopea ja luotettava imeytyminen, jolloin myös sen vaikutus alkaa nopeammin, Rinne opastaa.

Usein aamiaispöydästä ei löydy niin paljon proteiinipitoista ravintoa, joten siksi Rinne näkee lounaan ja päivällisen merkityksen suurempana.

– Ne sisältävät usein valkuaispitoisia ruoka-aineita, jotka häiritsevät levodopan imeytymistä, Rinne täsmentää.

Infuusiot oikea-aikaisuuden apuna

Mikäli lääkkeen tiuhasta ottamisesta huolimatta ei saada hyvää vastetta, on olemassa vaihtoehtoja. Silloin levodopaa tai apomorfiinia annetaan infuusiona.

– Levodopainfuusio toimii mahalaukkuavanteen kautta. Letku kulkee ihon läpi ohutsuoleen. Pumppu syöttää pikkuhiljaa levodopageeliä, joka imeytyy ohutsuolesta. Näin saadaan tasainen pitoisuus ympäri vuorokauden, Rinne kuvailee.

Apomorfiini on toiminnaltaan samantyylinen, mutta siinä infuusio tapahtuu ihonalaiseen kudokseen suoliston sijaan.

Yhteensopivuus muiden lääkkeiden kanssa on tärkeää huomioida

Lääkitystä suunniteltaessa tulee aina ottaa huomioon, mitä muita lääkkeitä potilaalla on käytössä. Tietyillä lääkeaineilla voi olla ei-toivottu vaikutus potilaaseen yhdistyessään johonkin toiseen lääkkeeseen.

– On olemassa lääkkeitä, jotka saattaa voimistaa parkinsonlääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia. Tästä esimerkkinä on verenpaineen muutokset. Jos on verenpainelääkkeitä vaikuttamassa samanaikaisesti, vaikutus voi olla niin suurta, että potilasta alkaa huimata. Hän saattaa jopa pyörtyä, Rinne kertoo.

Myös mahdolliset mielialalääkkeet voivat olla ristiriidassa muun lääkityksen kanssa.

– Parkinsonin taudissa voi esiintyä mielialaoireita, kuten esimerkiksi masentuneisuutta. On tärkeää katsoa, että mahdollisesti käytettävät mielialalääkkeet sopivat yhteen parkinsonlääkkeiden kanssa, Rinne summaa.

Jaa

Asiasanat: