Suomen Parkinson-liiton sääntömääräinen syysliittokokous pidettiin Erityisosaamiskeskus Suvituulessa 12.11.2016. Kokouksen asialistalla olivat varapuheenjohtajan sekä neljän liittohallituksen varsinaisen jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinnat.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Markku Tuomola ja sihteeriksi Parkinson-liiton järjestösuunnittelija Milla Roos.

Kokouksessa käytettiin paljon puheenvuoroja ja liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi oli ehdokkaita 11, mikä on enemmän kuin aikoihin. Yhteisten asioiden hoitaminen näyttääkin nyt kiinnostavan jäsenistöä poikkeuksellisen paljon.

Liiton puheenjohtajana jatkaa professori Markku Partinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin 36 äänen enemmistöllä liittohallituksen jäsen Tuija Vuorinen Vaasasta. Tuija Vuorisen tilalle liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi nousi hänen varajäsenensä Jari Hartikainen Helsingistä.

Suomen Parkinson-liiton liittohallitus v. 2017–2018: Edessä vas. Riikka Isaksson, Tuija Vuorinen, Anneli Vuoristo-Salonen, takana vas. Paavo Kauhanen, Esko Myllylä, Juha Rinne, Markku Partinen, Jaakko Ylinen ja Teuvo Viinikangas. Kuvasta puuttuu liittohallituksen jäsen Jari Hartikainen.

Parkinson-liiton liittohallituksen jäsenet vuonna 2017 ovat: Paavo Kauhanen, Kuopion Parkinson-yhdistys (varalla Aaro Väyrynen, Pohjois-Suomen Parkinson-yhdistys), Juha Rinne (Turun seudun Parkinson-yhdistys, varalla Valtteri Kaasinen, Turun seudun Parkinson-yhdistys), Anneli Vuoristo-Salonen, Uudenmaan Parkinson-yhdistys (varalla Pertti Metso, Uudenmaan Parkinson-yhdistys), Jaakko Ylinen, Tampereen Parkinson-yhdistys (varalla Kari Tupala, Tampereen Parkinson-yhdistys), Jari Hartikainen, Uudenmaan Parkinson-yhdistys (varalla Pertti Kumpulainen, Mikkelin Parkinson-yhdistys), Teuvo Viinikangas, Pohjois-Suomen Parkinson-yhdistys (varalla Erkki Töyssy, Tampereen Parkinson-yhdistys), Riikka Isaksson, Suomen Dystonia-yhdistys (varalla Susanne Olenius, Suomen Dystonia-yhdistys), Esko Myllylä, Turun seudun Parkinson-yhdistys (varalla Antti Reinikainen, Turun Parkinson-yhdistys).

Liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila esitteli kokouksessa liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2017.

 

 

 

 

 

 

 

Esitys elintapavalintojen vaikutuksesta Parkinsonin taudin riskiin

Ennen kokouksen alkua Parkinson-säätiön apurahan tänä vuonna saanut FT Katri Sääksjärvi esitteli väitöskirjatyönsä Ravinnon, elintapojen sekä sydän ja verisuonintautien riskitekijöiden yhteys Parkinsonin taudin riskiin.

Sääksjärvi kertoi, että Parkinsonin taudin osalta ravitsemukseen liittyviä seurantatutkimuksia on maailmassa tehty vielä vähän eli alle kymmenen.

Oman tutkimusaineistonsa hän kokosi Autoklinikka-tutkimuksiin (v. 1966–1980) osallistuneista ihmisistä, jotka eivät tutkimuksen alkuvaiheessa sairastaneet Parkinsonin tautia. Terveyttä koskevien rekisterien avulla näiden ihmisten sairastumista Parkinsonin tautiin seurattiin vuosikymmenen ajan.

Omassa tutkimuksessaan ei Sääksjärvi löytänyt yksittäisiä ruoka-aineita, jotka olisivat vaikuttaneet Parkinsonin taudin riskiin.

”Joitakin yhteyksiä löytyi kuitenkin. Hedelmät ja marjat näyttivät pienentävän naisten riskiä Parkinsonin tautiin sairastumiseen. Maidon kulutus oli taas yhteydessä kohonneeseen sairastumisrikiin. Sen sijaan hapatetut maitotuotteen eivät lisänneet tautiin sairastumisen riskiä.”

Vastoin yleisiä oletuksia lihajalosteiden ja makkaroiden syöminen näytti Sääksjärven tutkimusaineistossa suojaavan Parkinsonin taudilta. Myöskään epäterveellinen tai terveellinen syömisen yhteyttä tautiin sairastumisen riskiin ei tutkimuksessa voitu osoittaa.

Ihmisillä, joilla oli sydän- ja verisuonisairauksen riskitekijöitä, oli tutkimuksessa pienentynyt riski sairastua Parkinsonin tautiin, mikä johtui kohonneista veren rasva- ja sokeriarvoista.

FT Katri Sääksjärvi esitteli Parkinson-liiton syysliittokokouksessa väitöskirjatyötään, joka käsittelee elintapojen vaikutusta Parkinsonin taudin riskiin.

Toisaalta lievä ylipaino lisäsi sairastumisriskiä. Monet tautiin sairastuneet kuitenkin laihtuvat jo ennen oireiden ilmaantumista ja samalla myös veren rasva- ja sokeriarvot muuttuvat.

Sääksjärvi pohtikin, voisivatko veren matalat rasva- ja sokeriarvot ennustaa puhkeamassa olevaa Parkinsonin tautia.

Alkoholin käytöllä ei tutkimuksessa ollut yhteyttä Parkinsonin taudin syntyyn.

Parkinsonin tautiin sairastumiselta suojaaviksi tekijöiksi osoittautuivat Sääksjärven tutkimuksessa marjojen syönnin ja veren kohonneiden rasva- ja sokeriarvojen ohella runsas liikunta, kahvinjuonti ja tupakointi.

Jatkotutkimuksia tarvitaan sen vahvistamiseksi, voivatko elintavat vaikuttaa taudin puhkeamiseen vai muuttavatko  taudin alkuvaiheet käyttäytymistä ja elintapoja ja siten aiheuttavat havaitut yhteydet. Havaittuihin yhteyksiin voivat vaikuttaa myös kuolemat muihin samojen riskitekijöiden aiheuttamiin tauteihin ennen kuin Parkinsonin tauti on ehtinyt syntyä”

Soten keskiössä ihminen

Oman tervehdyksensä syysliittokokoukseen toi ensi vuonna perhe- ja perusturvaministerinä aloittava turkulainen kansanedustaja Annukka Saarikko, joka esityksessään keskittyi sote-ratkaisun tuomiin keskeisiin muutoksiin.

Sote-uudistuksen tärkeimpänä osiona Saarikko sanoi pitävänsä sote-integraatiota, jossa perustason ja erityistason palvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Saarikko sanoi, että ihmistä ja hänen hyvinvointiaan pitää tarkastella sosiaali- ja terveyspuoli samanaikaisesti huomioiden.

”Potilas on silloin keskiössä, ja hänen tilannettaan käsitellään kokonaisuutena. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat silloin myös esim. kuntien tarjoamien liikunta- ja kulttuuripalvelujen mahdollistaminen osana terveyden edistämistä.”

”Vertaisuutta ja kokonaisasiantuntijuutta sote-uudistukseen tuovat järjestöt. Maakunnat, jotka jatkossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, voivatkin kerätä hyviksi osoittautuneita käytäntöjä järjestöiltä, jotka voivat olla myös palvelujen tuottajia.

Saarikko sanoi, että sote-uudistuksen rinnalle tarvitaan myös kuntoutuksen uudistusta; sen miettimistä kuka on oikeutettu kuntoutukseen ja miten kuntoutusta tarvitseva saisi sitä oikea-aikaisesti.

”Suomi olisi erilainen ilman järjestöjen kaltaisia toimijoita. Järjestöt antavat ihmisille mahdollisuuden ydessäoloon, jossa tiivistyy jotain hyvin oleellista ihmisyydestä”, totesi Saarikko.

Esityksensä lopuksi Saarikko siteerasi Miia Moision kolumnia: ”Kun ihminen on ihmiselle läsnä omasta ytimestään käsin, näkee toisen ytimeen, kunnioittaa sitä ja pitelee kuin perhosta, on taivas lähellä.”

Kauniisti sanottu ihmisyydestä ja ihmisenä olemisesta. Ajatus toisen kunnioittamisesta ja arvostamisesta oman kokemuksen tuomalla ymmärryksellä on vahvasti läsnä myös Parkinson-liiton toiminnassa ja vapaaehtoistyön kehittämisessä.

Arja Pasila

Jaa artikkeli