Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Mielen hyvinvoinnin tukipilarit löytyvät arkisista asioista

Milla Granlund3.6.2021

Mielenterveyteen on syytä kiinnittää huomiota myös silloin, kun kaikki on hyvin. Mielenterveystaitoja on mahdollista kehittää ja on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että elämässä on mielen hyvinvointia tukevia asioita. Sairastuminen, ero tai esimerkiksi läheisen menettäminen ovat tilanteita, joissa mieli saattaa horjua. Myös positiiviset asiat, kuten yhteenmuutto rakkaan kanssa tai uudessa työssä aloittaminen, vaikuttavat mielen hyvinvointiin.

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvoja Raili Alénin mukaan mielen hyvinvoinnin tukipilareita ovat arkiset asiat.

– Rutiinit pitävät pakan koossa. Yritä nukkua öisin, päivällä touhua, syö säännöllisesti ja muista juoda vettä. Liiku päiväsaikaan, jotta saat auringosta D-vitamiinia ja ole yhteydessä ystäviisi, Alén listaa.

Myös toimiminen osana yhteiskuntaa on Alénin mukaan tärkeää. Esimerkiksi järjestötoiminta voi antaa sisältöä elämään. Alén toivoo, että jokaiselta löytyisi elämästään sellainen asia, joka luo yhteenkuuluvuutta toisten kanssa ja mahdollistaa vuoropuhelun.

– On se sitten palkkatyö, vapaaehtoistyö tai jokin harrastus. On tärkeää tuntea itsensä hyödylliseksi ja tärkeäksi jossain ryhmässä. Jokainen meistä tarvitsee toisia ja vuoropuhelua toisten kanssa, Alén toteaa.

Emme ole täällä yksin

Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen on saatavilla apua. Avun pyytäminen on tärkeää etenkin silloin, kun se tuntuu vaikeimmalta. Alén kertoo, että kynnys soittaa ja hakea apua on monelle kuitenkin korkea. Omasta tilanteestaan kertominen saattaa hävettää, mutta voimien loppuessa on tärkeää uskaltaa hakea apua.

– Kun rutiinit alkavat rakoilla, ei jaksa käydä suihkussa eikä jaksa nousta sängystä, on syytä hakea apua. Emme ole täällä yksin. On tärkeää kertoa, että nyt en jaksa. Meille soittaa paljon ihmisiä ja monet ajattelevat, etteivät kehtaa kertoa. Usein kuitenkin kuulee, että oli positiivista, kun toinen halusi olla apuna ja auttaa. Jo se, että avaa suunsa, on tavallaan ensimmäinen askel, Alén kannustaa.

Alén kertoo ymmärtävänsä, että etenkin näkyvän sairauden hyväksyminen osaksi itseään vie aikaa. Hän kannustaa kuitenkin kiinnittämään huomiota hyviin asioihin, jotta sairaus ei valtaa mieltä kokonaan. Tärkeintä on löytää itsestään muitakin puolia kuin sairaus ja rakentaa identiteettiään niiden varaan.

– Ei anna sen määrittää itseään, vaikka kyseessä on pitkäaikainen sairaus, josta on paljonkin haittaa elämässä. Jokaisella on monia rooleja. Voi olla äiti, puoliso ja ystävä tai esimerkiksi hyvä maalaamaan ja piirtämään, Alén kuvailee.

Myös läheisen on muistettava pitää huolta itsestään

Sekä somaattisten että mielen sairauksien kohdalla läheisen tärkein rooli on olla läsnä ja tukena.

– Läheisten rooli on vaikea. Läheinen haluaisi usein tehdä mahdollisimman paljon, mutta siihen ei pysty. On hyvä muistaa, että hoitotaho on muualla ja oma rooli on olla läsnä ja kuunnella, toimia kannustajana ja toivon tuojana.

Läheisiä Alén muistuttaa, että jos omat voimat loppuvat, ei pysty auttamaan ja tukemaan toista. Hän kannustaa elämään myös omaa elämäänsä, harrastamaan ja vaalimaan omia sosiaalisia kontakteja.

– On oltava omia harrastuksia ja ystäviä. Vaikka puoliso vie ajatukset kokonaan, on elämässä oltava muitakin ihmisiä.

Alén kannustaa myös osallistumaan omaisille tarkoitettuun vertaistukitoimintaan. Siellä pääsee tuulettamaan omia ajatuksiaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Näin ei tule niin helposti tiuskittua sairastavalle läheiselleen ja ymmärtää, ettei ole ajatustensa kanssa yksin.

Sairauden myötä elinpiiri saattaa kaventua

Hermolla-lehden numeroon 4/2021 kerättiin ajatuksia siitä, mitkä näkymättömät oireet ovat pahimpia. Vastauksissa nousivat esille väsymys ja muiden ihmisten ymmärtämättömyys sairauden tuomista muutoksista. Oireet voivat myös olla sellaisia, että niiden takia ei uskalla osallistua sosiaalisiin tilanteisiin, jos esimerkiksi ei ole tietoa, pääseekö vessaan tarvittaessa nopeasti.

Alénin mukaan on tavallista, että sairauteen kuuluu eristäytyminen, kun sairautta ei jaksa selittää jatkuvasti muille. Läheisen roolina on pyrkiä siihen, että elämä pysyy mahdollisimman normaalina. Toistuvien kieltäytymisten jälkeen kannustaminen liikkeelle vaatii kuitenkin sinnikkyyttä.

– On hyvä ymmärtää, että sairaus saattaa muuttaa ihmistä. Ominaista on se, että ihminen eristäytyy eikä halua olla toisten ihmisten kanssa tekemisissä. Siinä läheisen rooli on tärkeä, jotta elämä pysyisi normaalina. Ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja yritetään tehdä sellaisia asioita, mitä aiemminkin tehtiin, Alén neuvoo.

Vaikka läheinen muuttuu sairauden myötä, on Alénin mukaan tärkeää tunnistaa milloin äänessä on sairaus ja milloin se ihminen, jonka on vuosien ajan tuntenut.

– On hyvä muistaa, että siellä jossain sairauden pohjalla on se sama ihminen, jonka on tuntenut vuosien ajan. Sanon usein, että sairaus puhuu ja se ihminen, johon olet tutustunut, on siellä pohjalla vielä.


Ruoka

  • Tasainen ruokarytmi saa jaksamaan paremmin
  • Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja maukasta
  • Muista juoda riittävästi vettä
  • Pyri syömään tasaisesti pitkin päivää – hyvä ruokailurytmi on 4–6 ateriaa päivässä
  • Kuuntele omaa kehoasi ja valitse sellainen ruokavalio, joka vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin
  • Ruokailun ei pidä aiheuttaa stressiä, vaan ruoasta kuuluu nauttia ja sallivuus on tärkeää
  • Ikääntymisen myötä annoskoot pienenevät, joten ruoan ravitsevuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota

Uni

  • Uni auttaa elimistöä palautumaan ja tasapainottaa hermoston toimintaa
  • Sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismit aktivoituvat unessa
  • Uni on oppimisen ja muistamisen kannalta tärkeää
  • Unen aikana mielellä on tilaa käsitellä päivän aikaisia tapahtumia ja kerättyä tietoa
  • Unen aikana aivot käsittelevät sellaisia tunteita, jotka eivät saa päivän aikana huomiota
  • Raitis ilman ja kevyt liikunta muutama tunti ennen nukkumaanmenoa auttavat nukahtamaan
  • Pyri menemään nukkumaan ja heräämään suunnilleen samaan aikaan joka päivä
  • Mikäli mielessä pyörivät huolet pitävät hereillä, kirjoita ne huolilistaan ja lupaa itsellesi palaavasi asiaan seuraavana päivänä

Liikunta eli kehon huoltaminen

  • Kehon huoltaminen tarkoittaa sitä, että liikkuu, venyttelee ja verryttelee omalle keholle sopivalla tavalla
  • Liikunta auttaa hallitsemaan stressiä ja parantaa unen laatua sekä helpottaa nukahtamista
  • Liikunta tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden luomiseen
  • Lihaskunnon ylläpitäminen ja tasapainoharjoittelu auttavat arjen haasteista selviämisessä
  • Tärkeintä on löytää mielekäs ja itseä kiinnostava tapa liikkua
  • Osoitteesta oivamieli.fi löydät tietoisen liikkeen harjoituksia

Lähde:
MIELI – Suomen Mielenterveys ry
www.mieli.fi

Jaa