Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Musiikki kuntouttaa!

Jukka Tauriainen1.1.2019

Nykytutkimuksen perusteella tiedetään, että musiikki- ja laulupohjaisella kuntoutuksella on merkitystä aivotoiminnalle ja ihmisen hyvinvointiin. ”Tunteiden kielenäkin” usein pidetty musiikki on yhteydessä puhumiseen, tunteisiin, liikkumiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin.

”Musiikki puhuu, kun sanat eivät riitä” (Hans Christian Andersen) kuvaa hyvin musiikin merkitystä ihmiselle. Ihmisen kyky laulaa on yli 200 000 vuotta vanha ja se on saattanut muodostaa perustan puheen kehittymiselle.

Nykyaikainen aivokuvantaminen on osoittanut musiikin kuuntelulla ja aktiivisella harrastamisella olevan monipuolisia myönteisiä vaikutuksia aivojen toimintaan. Musiikkiterapian ja erilaisten musiikillisten toimintojen käyttö hoito-, terapia- ja kuntoutusmuotona on saanut tukea tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimukset puoltavat musiikin käyttömahdollisuuksia toisaalta vaikuttavana lääkkeettömänä hoitomenetelmänä ja toisaalta eri-ikäisten ihmisten elämää rikastuttavana harrastuksena.

Kuntoutuksen ja itsehoidon kannalta puhuminen ja laulaminen aktivoivat laajoja alueita aivoissa. Laulaminen aktivoi näitä alueita, etenkin oikealla aivopuoliskolla, vielä voimakkaammin kuin puhuminen. Joskus on helpompi laulaa kuin puhua. Musiikin aktiivinen harrastaminen myös muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa. Musiikkiaktiviteetit vaikuttavat myönteisesti esimerkiksi ikääntyneen henkiseen hyvinvointiin vähentämällä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä ylläpitämällä itsenäisyyttä ja itsetuntoa.

Säännölliset musiikkiharrastukset ovat yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin kykyihin ja ne olivat yhteydessä myös pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan yli 75-vuotiailla terveillä vanhuksilla. Muistisairailla työmuisti, omaelämäkerrallinen muisti ja omaisen psyykkinen hyvinvointi paranivat lauluryhmässä enemmän kuin kuunteluryhmässä, ja vaikutukset saattoivat kestää useita kuukausia. Voisiko omaan itsehoitoon itse kukin lisätä päivittäisen liikunnan lisäksi myös musiikilliset aktiviteetit eli tanssimisen, laulamisen, soittamisen ja musiikin kuuntelun?

Musiikki liikehäiriösairauksissa

Mielimusiikin kuuntelu auttaa rentoutumaan, parantaa mielialaa ja hyödyttää kuntoutumista. Liikehäiriösairauksiinkin usein liittyvien kipujen sietämisessä ja lievittymisessä musiikista voi olla apua.

Parkinsonin taudin ja muidenkin liikehäiriösairauksien kohdalla musiikki ja rytmi näyttävät parantavan sairastuneen kävelyä (nopeutta, askelpituutta ja rytmiä). Ulkoisilla ärsykkeillä kuten musiikilla tuntuu olevan myönteistä vaikutusta kävelyn ja muidenkin motoristen toimintojen aloittamiseen ja niistä suoriutumiseen. Hoitopaikoissa voitaisiin aamuaskareet tehdä sairastuneen mielimusiikin tai yhdessä laulamisen tahdissa.

Parkinsonin taudissa tanssilla on myönteinen vaikutus liikkumisvaikeuksiin, tasapainoon ja kestävyyteen varsinkin lievässä ja keskivaikeassa taudin vaiheessa.

Rytmi ja liike ovat olennainen osa musiikkia ja aivoissa jopa musiikin passiivinen kuuntelu aktivoi automaattisesti aivojen liikealueita. Ihmisen taipumusta jaksottaa liikkeitään musiikin tahtiin on hyödynnetty erityisesti kävelyn harjoittamisessa mm. Parkinsonin taudissa. Rytmisen auditiivisen stimulaation (RAS), jossa käytetään metronomia tai musiikkia tahdistamaan liikkeitä, on todettu parantavan kävelykykyä. Lisäksi kuullun tai jopa mielessään lauletun musiikin on muutamissa tutkimuksissa havaittu parantavan kävelyä ja muutakin liikkumista Parkinsonin tautia sairastavilla.

Musiikki Parkinsonliiton kursseilla

Liiton kurssivalikoimaan kuuluu myös vuonna 2020 kaksi musiikkiteemaista kurssia. Niissä käytetään yhtenä mallina neurologisille sairausryhmille kehitettyä RGM-menetelmää, joka perustuu paljolti rytmin vaikutukseen. Tätä Ronnie Gardinerin kehittämää RGM-musiikkiterapiamenetelmää on Ruotsin terveydenhuollossa käytetty jo vuodesta 1993 asti esim. Parkinsonin tautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja MS-tautia sairastavien kuntoutuksessa. Nimekkäissä jazzkokoonpanoissa rumpuja soittaneen Gardinerin RGM-menetelmä aktivoi samanaikaisesti monia aisteja sekä liikkuvuutta, motoriikkaa, tasapainoa, keskittymistä ja muistia.

Parkinsonliiton musiikkipainotteisten kurssien vetäjä, mikkeliläinen musiikkiterapeutti Heidi Simos toivoo, että ihmiset rohkaistuisivat etsimään ja kuuntelemaan mielimusiikkiaan vaikka päivittäin. Vaikka vaan kuuntelemaan ja tutkailemaan, millaisia tuntemuksia tai muistoja erilaiset kappaleet ja musiikki heissä herättää.

– Musiikki aktivoi aivoja, nostaa mielialaa ja sen avulla voidaan kuntouttaa ja tehostaa esimerkiksi motoriikan säätelyä, Heidi kertoo.
Kurssien jälkeen moni osallistuja on konkreettisesti alkanut enemmän harrastaa musiikkia, kuten käymään konserteissa tai hankkineet kotiinsa soittimia.

Musiikkiterapiaan voi hakeutua itsemaksavana asiakkaana tai lääkärin lähetteellä, jolloin maksajana voi olla sairaanhoitopiiri tai Kela (alle 65 v.).

Juttu perustuu poimintoihin akatemiatutkija, psykologian dosentti Teppo Särkämön Neuroneuvonnan järjestämästä luennosta 27.8.2019. Särkämö on tutkinut musiikin vaikutuksia varsinkin neurologisille ryhmille. Hyvää lisätietoa löytyy myös Parkinson postia -lehden 3/2018 musiikki teemanumerosta.

Julkaistu Hermolla 4/2019 -lehdessä.

Jaa