Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2017

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,85 %. Perustoimeentulotuki siirtyy kunnista Kelaan, ja Suomessa kokeillaan perustuloa.

Ensi vuonna etuuslainsäädännön on tulossa muutoksia. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Kela päivittää tiedot muutoksista verkkosivuilleen.

Etuuksien euromäärät muuttuvat

Vuoden alussa lähes kaikkien Kelan etuuksien euromäärät muuttuvat, kun kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta.

Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

 Indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia joitakin kymmeniä senttejä päivässä tai enintään alle 10 euroa kuukaudessa. Rintamalisät ja veteraanilisä pysyvät ennallaan. Toimeentulotuen perusosa suurenee.

Perustoimeentulotuen hakemukset Kelaan

Perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1.2017. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin.

Kela antaa päätöksen perustoimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot. Perustoimeentulotuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 1. pankkipäivä. Jos tuen maksu ei ehdi säännölliseen maksupäivään, tuki on asiakkaan tilillä 2 pankkipäivän päästä päätöksestä.

Toimeentulotuen muutos ei koske Ahvenanmaata. Siellä toimeentulotuen hoitaa kokonaisuudessaan kunta.

Työttömyysturvaan runsaasti muutoksia

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.

Peruspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä työttömillä, joilla on työhistoriaa enintään 3 vuotta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on jatkossa 300 päivää.

Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivänä sellaisella työttömällä, jonka työssäoloehto on täyttynyt 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaa pitenee 5 päivästä 7 päivään.

Kaikkia työttömyysturvan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty.

Perustuloa kokeillaan 2 vuotta

Kela vasta Suomessa toteutettavasta ainutlaatuisesta perustulokokeilusta, jonka on tarkoitus alkaa 1.1.2017. Kokeilun alkaminen edellyttää kuitenkin vielä lain hyväksymistä.

Kelan toteuttamassa kokeilussa selvitetään, voitaisiinko sosiaaliturvaa muuttaa yksinkertaisemmaksi ja paremmin työhön kannustavaksi. Perustulokokeiluun on valittu satunnaisotannalla 2 000 osallistujaa 25–58-vuotiaiden työttömien joukosta. Kela ilmoittaa osallistujille valinnasta joulukuun lopussa.

Osallistujat saavat perustuloa 560 e/kk. Kokeilun osallistuja voi myös saada sen lisäksi esimerkiksi osan työttömyysturvasta. Perustulo on veroton etuus, eivätkä kokeiluun osallistujan muut tulot vähennä sitä. Jos osallistuja saa kokeilun aikana työpaikan, hän saa sekä palkan että perustulon.

Kokeilu kestää 2 vuotta ja sen aikana seurataan osallistujien työllistymistä. Kokeilusta saadaan arvokasta tietoa siitä, voisiko perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja parantaa työllistymistä.

Yleisessä asumistuessa enimmäisasumismenot ja perusomavastuu kiristyvät hieman

Hallitus on esittänyt, että yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitetaan johtuen valtion talousarvioesityksessä esitetyistä säästötavoitteista. Kuntaryhmissä 1 ja 2 sovellettaisiin vuonna 2017 samoja enimmäisasumismenoja kuin vuonna 2016. Kuntaryhmissä 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 %:lla.

Erikseen maksettavina vesimaksuna ja lämmityskustannuksina hyväksyttäisiin sama määrä kuin tänä vuonna.

Kansaneläkeindeksin leikkaaminen 0,85 %:lla tarkoittaa yleisessä asumistuessa sitä, että tuen perusomavastuu kiristyy. Hakijan tulojen tulee olla hieman pienemmät kuin tänä vuonna, jotta hänellä olisi oikeus täysimääräiseen asumistukeen.  Vuonna 2017 täysimääräiseen tukeen oikeuttaa 597 euron kuukausitulo lisättynä 99 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 221 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.

Lääkekorvauksista säästetään, mutta vuosiomavastuu pienenee

Vuonna 2017 voimaan tulevista lääkesäästöistä monet liittyvät Kelan lääkekorvauksiin. Esimerkiksi diabeteslääkkeet siirretään alempaan 65 % erityiskorvausluokkaan, johon kuuluu myös sepelvaltimo- tai verenpainetautilääkkeitä. Insuliinivalmisteet kuitenkin korvataan ylemmässä erityiskorvausluokassa (100 %) kuten ennenkin.

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto kuitenkin pienenee. Vuonna 2017 se on 605,13 euroa kalenterivuodessa (610,37 euroa vuonna 2016). Jos vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.

Jos lääke on erityisen kallis, Kela korvaa jatkossa kerralla enintään 1 kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän nykyisen 3 kuukauden määrän sijaan. Erityisen kalliiksi katsotaan lääkkeet, joiden yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli 1 000 euroa.

Kaikkiin korvattaviin valmisteisiin tulee toimitusväli. Jatkossa korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määrääjän antaman ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi uudesta erästä voi saada korvausta aikaisintaan 3 viikkoa ennen edellisen erän loppumista, jos valmistetta on edellisellä kerralla ostettu 3 kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Toimitusväli on vastaavasti lyhyempi, jos valmistetta on ostettu pienemmissä erissä.

Lääkereseptien voimassaoloaika muuttuu nykyisestä 1 vuodesta 2 vuoteen.

Muutokset ovat osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa, jossa tavoitteena on saada 150 milj. euron lääkekorvaussäästöt vuodesta 2017 alkaen.

Sairauspäivärahan laskusääntö muuttuu

Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärät pienenevät 23,93 eurosta 23,73 euroon päivältä.

Työtuloihin perustuvan sairauspäivärahan laskusääntö muuttuu 1.1.2017 alkaen siten, että sairauspäiväraha on 70 % päiväansiosta 30 350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30 350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 prosenttiin. Muutos ei koske erityishoitorahaa tai vanhempainpäivärahoja.

Uusi laskusääntö koskee vain 31.12.2016 jälkeen alkavia uusia sairauspäivärahakausia. Muutos liittyy julkisen talouden säästötoimiin, joiden kautta hallitus pyrkii säästämään 22 miljoonaa euroa.

Omaishoitajien ja ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia

Kelan omaishoitajien kuntoutuskursseille ja parikursseille voivat vuodesta 2017 alkaen osallistua myös lasten ja nuorten omaishoitajat.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kuntoutuja tarvitsee sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen.

Muussa kuntoutuksessa kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienenee 23,93 eurosta 23,73 euroon ja työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskusääntö muuttuu. Kuntoutusraha on 70 % päiväansiosta 30 350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30 350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 %:iin. Muihin kuntoutusrahan määräytymisperusteisiin ei tule muutoksia.

Kaikki sairausvakuutusmaksut  muuttuvat

Kaikki sairausvakuutusmaksut muuttuvat osana työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimusta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu muuttuu sairausvakuutusmaksuksi ja on 1,08 % vuonna 2017 maksettavista palkoista (2,12 % vuonna 2016). Näin työnantajan maksu pienenee 0,94 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2017 Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu on 1,58 % palkasta (0,82 % vuonna 2016).  MYEL- yrittäjillä päivärahamaksu on niin ikään 1,58 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,06 % eli yhteensä 1,64 % (vuonna 2016 yhteensä 0,95 %).

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2017 (1,3 % vuonna 2016). Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,45 % (vuonna 2016 1,47 %), joka sisältyy ennakonpidätykseen.

Vammaistuet pienenevät jonkin verran

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,85 %. Tuen uusi määrä on 0,50–3,60 euroa edellisvuotta pienempi.

Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 61,71 e/kk, korotettu hoitotuki 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk. 

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Indeksiin sidotut eläkkeet pienenevät

Eduskunnan hyväksymä 0,85 % leikkaus on pysyvä. Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti. Rintamalisä ja veteraanilisä eivät kuitenkaan pienene.

Vuonna 2017 yksin asuvan kansaneläke on 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävän 557,79 e/kk. Takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä pienenee nykyisestä 766,85 eurosta 760,26 euroon.

Myös Kelan maksamat perhe-eläkkeet pienenevät. Lesken alkueläke on 324,33 euroa ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 euroa. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,69 euroa.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Uusi tukimuoto: eläketuki

Hallitus esittää 60 vuotta täyttäneille pitkäaikaistyöttömille uutta, kertaluonteista tukimuotoa, joka tulisi voimaan kesäkuussa. Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Se on tarkoitettu 60 vuotta täyttäneille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville pitkäaikaistyöttömille.  

Eläketuki on eläkemäinen etuus, sillä sen saaja voi saada Kelasta myös muita eläkeläisen tukia, kuten eläkkeensaajan asumistukea tai eläkettä saavan hoitotukea.

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuessa sovelletaan vuonna 2017 samoja lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin vuosina 2015 ja 2016.

Kuitenkin esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Eläkkeensaajana töissä

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2017 ansaita enintään 737,45 e/kk. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2017 ansioraja on siis 6,39 e/kk pienempi kuin vuonna 2016.

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.

Lähde: Kelan tiedote
Lisätietoa: www.kela.fi

Jaa artikkeli