Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Navigointiapua kuntoutusviidakkoon

Emmi Nuppula1.12.2019

Kuntoutusta tarvitsevan voi olla vaikea hahmottaa, mitä vaihtoehtoja hänellä on. Kuntoutusta järjestäviä ja rahoittavia tahoja on monia ja niitä koskee eri lainsäädäntö. Hajanaiselta tuntuva järjestelmä ja erilaiset termit saavat monen pään pyörälle. Kuntoutus on kuitenkin tärkeä osa sairauden aiheuttamiin elämänmuutoksiin sopeutumista, ja siksi sitä kannattaa hyödyntää sairauden eri vaiheissa.

Kuntoutus tukee hoitoa ja sen avulla pyritään auttamaan sairastuneen arjessa pärjäämistä. Parkinsonliiton kursseille osallistuneet korostavat yleensä tärkeimpänä antina vertaistukea ja omasta sairaudesta saatavaa tietoa. Jokaisen kannattaisi ehdottomasti hyödyntää monipuolisesti eri tahojen järjestämiä kuntoutusmahdollisuuksia, Parkinsonliiton kuntoutussuunnittelija Pia Vierimaa kannustaa.

Suomessa kuntoutusta järjestää julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Varta vasten liikehäiriösairail-le räätälöityä kuntoutusta järjestää Parkinsonliitto ja Kela. Kelan kuntoutus perustuu kuntoutuslakiin, ja on siksi sisällöltään tarkkaan säädeltyä. Parkinson-liitto järjestää kurssinsa Sosiaali- ja terveysministeri-ön alaisen STEAn rahoituksella, ja Parkinsonliiton kurssitarjonta vaihtelee enemmän sisällöltään ja teemoiltaan. Kelan ja liiton kurssit ovat siis osittain erilaisia. Sama henkilö voi hakeutua molempien kursseille, eikä osallistuminen yhdelle sulje pois hakemista toiselle.

– Hakea saa periaatteessa niin usein kuin haluaa, mutta kannattaa mahdollisuuksien mukaan suo-sia eri kursseja, sillä jotkut niistä ovat tarkoitettu tiettyyn sairauden vaiheeseen. Jos hakijoita liiton kursseille on enemmän kuin paikkoja, pyrimme priorisoimaan ensikertalaiset, Vierimaa selittää.

Parkinsonliitto järjestää ryhmämuotoisia kursseja, jotka ovat joko diagnoosikohtaisia tai kaikille liikehäiriösairauksia sairastaville yhteisiä teemakursseja. Osa järjestetään yhteistyössä Neuroliiton kanssa. Kursseille haetaan Parkinsonliiton kautta ja ne ovat muuten maksuttomia, mutta joihinkin kursseihin sisältyy omavastuu yöpymisestä. Pääosa kursseista on sopeutumisvalmennusta, mutta tässä artikkelissa puhutaan selkeyden vuoksi kuntoutuksesta, joka kattaa molemmat. Molempien tavoitteena on auttaa ja tukea henkilöä selviytymään omasta arjestaan paremmin.

Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa, ja kuntoutuksen maksut määräytyvät terveydenhuollon asiakasmaksujen mukaan. Se, tarjoaako kunta avomuotoista ryhmä- ja yksilökuntoutusta esim. terveyskeskuksissa, kotikuntoutusta tai myöntääkö se maksusitoumuksia yksityisille palveluntuottajille, on täysin kuntakohtaista. Se selviää parhaiten kysymällä oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista tai omalta lääkäriltä. Tilanteesta riippuen kuntoutukseen voi lääkärin suosituksesta päästä Kelan, kunnan tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella ja halutessaan voi myös hakeutua yksityiselle puolelle itse maksaen.

Kelan kuntoutus liikehäiriösairaille

Kela järjestää liikehäiriösairaille räätälöityä kuntoutusta joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä kuntoutuksena. Se on asiakkaalle maksutonta. Kelan kuntoutus on moniammatillista, sen sisältö on tarkkaan määritelty ja kuntoutujalle asetetaan tavoitteita, joiden toteutumista mitataan.

– Kela kilpailuttaa omat kuntoutuspalveluiden tuottajansa ja laatii niille palvelukuvauksen, joka on tavallaan ohje siitä, miten kuntoutus tulee toteuttaa. Sillä pyritään takaamaan tasapuolinen kuntoutus paikasta riippumatta, selittää Kelan liikehäiriösairauksien kursseista vastaava suunnittelija Pirjo K. Tikka.

Kela järjestää vuosittain diagnoosikohtaisia kursseja liikehäiriösairauksia sairastaville. Lisäksi liikehäiriösairaat voivat hakea Kelan muillekin kursseille, kuten esim. ikääntyneiden monisairaiden kursseille. Kelalla on myös omaishoitajille kohdennettuja kuntoutuskursseja, joista osa on tarkoitettu pelkästään omaishoitajille ja osa omaishoitajalle ja hoidettavalle yhdessä. Kurssit ovat ryhmämuotoisia, mutta niihin sisältyy myös yksilötapaamisia ohjaajien kanssa. Niihin haetaan Kelan kautta ja hakemukseen liitetään lääkärinlausunto, kuntoutussuunnitelma tai muu lääketieteellinen selvitys, joka sisältää vastaavat tiedot.

– Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, Kela ottaa hakijoihin yhteyttä ja pyrkii tarjoamaan vaihtoehdoksi muita kursseja tai mahdollisesti harkinnanvaraista yksilökuntoutusta, Tikka sanoo. Kela voi myöntää yksilökuntoutusta joko harkinnanvaraisena tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena kuntoutuslaitoksessa. Yksilökuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää esim. arjen tai työn sujuvuutta. Yksilökuntoutus voi sisältää yksilöllisen ohjelman lisäksi ryhmämuotoista toimintaa, mutta lähtökohtana ovat aina yksilön omat tarpeet, jotka määritellään etukäteen. Harkinnanvaraista yksilökuntoutusta voidaan myöntää ilman ikärajaa. Vaativaan kuntoutukseen (ent. vaikeavammaisten kuntoutus) sen sijaan voivat hakea vain alle 65-vuotiaat, joilla on sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimista. Kuntoutuksen tavoite ei ole hoidollinen, vaan arkisuoriutumista tukeva.

– Vaativa kuntoutus järjestetään avomuotoisena terapiana tai yksilökuntoutuksena laitoksessa. Jos esimerkiksi toimintaterapiasta on hyötyä liikehäiriösairaudessa, haetaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaan ja mahdollisuuksien mukaan lähimmälle terapeutille. Vaativan yksilökuntoutuksen perusteet pohjautuvat kuntoutuslakiin, eli sairauden tai vamman tulee rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa henkilön arjessa selviytymistä, Tikka selittää. Yksilökuntoutuksen tarpeen määrittelee aina lääkäri. Harkinnanvaraiseen yksilökuntoutukseen voi hakea joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon lääkärin lähetteellä. Vaativaan yksilökuntoutukseen puolestaan kelpaa vain julkisen terveydenhuollon lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, sillä jos Kela ei myönnä vaativaa yksilökuntoutusta, sen järjestämisvastuu siirtyy kunnalle.

Kuntoutuksen ABC

  • moniammatillinen = eri alan ammattilaiset, esim. neurologi, fysioterapeutti ja psykologi, tekevät yhteis-työtä kuntoutujan tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • avokuntoutus = avomuotoinen kuntoutus toteute-taan yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Ohjelman sisältö on usein sama kuin laitosmuotoisessa, jossa yövytään. Avomuotoisessa kuntoutuksessa käydään kotoa käsin.
  • laitoskuntoutus = luonteeltaan intensiivistä kuntou-tusta, joka yleensä sisältää yöpymisen kuntoutus-laitoksessa. Laitoskuntoutus voi tarpeen vaatiessa toteutua avomuotoisena, jolloin henkilö ei yövy kuntoutuslaitoksessa, mutta osallistuu päivän aikana kuntoutusohjelmiin. Järjestetään tyypillisesti muuta-man tai useamman päivän mittaisissa jaksoissa.
  • ryhmäkuntoutus = ryhmässä tapahtuvaa ohjelmaa tai toimintaa, joka usein mahdollistaa vertaistuen ja kokemusten vaihtamisen. Ryhmäkuntoutus voi olla avo- tai laitosmuotoista. Esim. kuntoutus- ja sopeutu-misvalmennuskurssit ovat ryhmämuotoisia.
  • yksilökuntoutus = yksilönohjaukseen perustuvaa kuntoutusta, joka perustuu yksilön omille tarpeille. Yk-silökuntoutus voi olla esim. fysioterapiaa tai toiminta-terapiaa tai moniammattilisen tiimin suunnittelemaa monipuolista toimintaa.
  • vaativa yksilökuntoutus (myös vaativa lääkinnällinen kuntoutus, ent. vaikeavammaisten kuntoutus) = Kelan tuottamaa vähintään vuoden kestävää yksilö-kuntoutusta, jonka tavoitteet eivät ole hoidollisia vaan suoriutumista tukevia. Vaativaa kuntoutusta ei voi saada, jos on julkisessa laitoshoidossa tai yli 65-vuotias. Toteutusmuotona voi olla laitoskuntoutus, eri terapiat tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit. Vaatii julkisen terveydenhuollon lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman. Lisätietoja www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus
  • harkinnanvarainen yksilökuntoutus (myös moniam-matillinen yksilökuntoutus) = Kelan toteuttamaa yksilöllistä laitoskuntoutusta, joka järjestetään jaksoissa. Tavoitteet ovat yksilölliset ja moniammatillinen tiimi laatii ne yhdessä kuntoutujan kanssa. Harkinnanva-raiseen kuntoutukseen ei ole yläikärajaa. Hakea voi julkisen tai yksityisen puolen lääkärin lähetteellä. Lisätietoja www.kela.fi/moniammatillinen-yksilokuntoutus
  • terapia = sisältää erilaisia terapiamuotoja, kuten esim. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkite-rapia, neuropsykologinen kuntoutus tai psykoterapia. Voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista.

Artikkeli julkistu hermolla-lehdessä 4/2019

Jaa