Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Nyt on Parkinson-tietoisuuden kuukausi – tule kuulolle tanssi- ja luentotilaisuuteen 13.4.

1.4.2021

Tiedote 01.04.2021
(på svenska nedan)

Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa arviolta 16 000 ihmistä. Parkinsonin taudin taustalla on ikätekijän lisäksi myös erilaisia ympäristötekijöihin liittyviä riskitekijöitä. On arvioitu, että väestön ikääntyessä Parkinsonin tauti tulee yleistymään 2–3 kertaisesti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Kuten muitakaan liikehäiriösairauksia, Parkinsonin tautia ei voida parantaa, mutta muiden hoitomuotojen ohella oikeanlaisella kuntoutuksella ja liikunnalla sen oireita voidaan lievittää ja toimintakykyä ylläpitää mahdollisimman pitkään. Mitä pidempään toimintakyky säilyy, sitä vähemmän laitoshoitoa tarvitaan.

Laitoshoitotarpeen minimoimisella on painoarvoa, sillä pitkäaikaissairaudet aiheuttavat merkittävän osan terveydenhuollon suorista kustannuksista ja tulevaisuudessa kustannukset yhä kasvavat. Kaikkien neurologisia sairauksia sairastavien kuntoutus tulisikin nähdä kannattavana investointina.

– Kuntoutuksen hyödyt ovat parhaat silloin, kun se on ennakoivaa. Kuntoutusta tulisi myös tarjota jatkuvasti, sillä varsinkaan etenevissä sairauksissa sen vaikutukset eivät ole pysyviä, Parkinsonliiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila sanoo.

Potilasjärjestöt tekevät tärkeää työtä

Ammattilaisten tekemä ohjattu kuntoutus ei kuitenkaan yksistään riitä pitämään toimintakykyä yllä, vaan sairastavan tulee huolehtia siitä, että monipuolinen liikunta on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Tässä Parkinsonliitolla on potilasjärjestönä tärkeä rooli.

Parkinsonliitto auttaa aktivoimalla sairastuneita oikeanlaiseen liikkumiseen liikuntavideoiden ja -vinkkien avulla sekä antamalla maksutonta liikuntaneuvontaa. Lisäksi liitto tukee yhdistysten liikuntatoimintaa.

– Potilasjärjestöillä on Suomessa pitkä historia sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen järjestäjinä ja merkittävä rooli sairastavien itsehoidon tukemisessa. Me tarjoamme paljon sellaista, mitä julkinen terveydenhuolto ei kata. Järjestöjä ja niiden tarjoamia järjestölähtöisiä palveluita ei tule unohtaa käynnissä olevassa sote-uudistuksessa, Mattila vetoaa.

Huhtikuu on Parkinson-tietoisuuden kuukausi ja maailman Parkinson-päivää vietetään 11.4. Tänä vuonna tietoisuuskuukauden teemana on liikunta ja kuntoutus.

Parkinsonliitto järjestää 13.4.2021 kaikille kiinnostuneille avoimen Parkinson-päivän tanssitapahtuman verkossa. Ohjelmassa on yhteistanssia tanssinopettaja Helena Ahti-Hallbergin ja Baila con Parkinson -tanssiliikuntatuotteen kehittäjien Tero Laakson ja Peppi Haapalan johdolla. Tilaisuutta voi seurata maksutta Parkinsonliiton kotisivuille avautuvan etäseurantalinkin kautta.

Ohjelmassa:
12.00 Parkinsonliiton henkilökunnan tervehdys
12.15 Sote-uudistuksen vaikutukset, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
12.20 Mitä uutta Parkinsonin taudin hoidossa?, neurologi Valtteri Kaasinen
13.20 Tauko
13.35 Tanssin merkitys hyvinvoinnille, tanssija Helena Ahti-Hallberg
13.45 Yhteistanssi: salsa

Lisätietoja:

järjestösuunnittelija Reetta Siltanen, 040 085 6005, reetta.siltanen@parkinson.fi
toiminnanjohtaja Hanna Mattila, 040 512 2352, hanna.mattila@parkinson.fi

Reetta Siltasen kautta saa myös yhteyden Tero Laaksoon, Peppi Haapalaan ja Helena Ahti-Hallbergiin.

Nu är det månaden för Parkinsonmedvetenhet – kom och lyssna på Parkinsondagens dans- och föreläsningsevenemang den 13 april
Uppskattningsvis 16 000 människor i Finland har Parkinsons sjukdom. Bakom Parkinsons sjukdom ligger förutom åldersfaktorn också olika riskfaktorer som har samband med miljöfaktorer. Det har uppskattats att i takt med att befolkningen åldras kommer Parkinsons sjukdom att bli 2–3 gånger vanligare under de kommande två årtiondena.

Liksom andra rörelsestörningssjukdomar kan Parkinsons sjukdom inte botas, men vid sidan av andra behandlingsformer kan man med rätt rehabilitering och motion lindra dess symtom och upprätthålla funktionsförmågan så länge som möjligt. Ju längre funktionsförmågan bevaras, desto mindre anstaltsvård behövs.

Att minimera behovet av anstaltsvård är viktigt, för långtidssjukdomar orsakar en betydande del av hälsovårdens direkta utgifter och i framtiden kommer utgifterna att växa ytterligare. Rehabilitering av alla med neurologiska sjukdomar borde ses som en lönsam investering.

– Fördelarna är störst då rehabiliteringen är förutseende. Rehabilitering borde erbjudas kontinuerligt, för i synnerhet i fråga om framskridande sjukdomar är dess effekter inte varaktiga, säger Parkinsonförbundets verksamhetsledare Hanna Mattila.

Patientorganisationerna utför ett viktigt arbete

Rehabilitering handledd av yrkespersoner är dock inte i sig tillräckligt för att upprätthålla funktionsförmågan, utan patienten ska själv se till att mångsidig motion utgör en del av det dagliga livet. Här har Parkinsonförbundet som patientorganisation en viktig roll.

Parkinsonförbundet hjälper till med att aktivera de insjuknade att röra på sig med hjälp av motionsvideor och -tips samt genom att ge kostnadsfri motionsrådgivning. Dessutom stöder förbundet föreningarnas motionsverksamhet.

– Patientorganisationerna har en lång historia i Finland som arrangörer av anpassningsträning och rehabilitering, och de har en betydande roll i stödjandet av patienternas egenvård. Vi erbjuder sådant som den offentliga hälsovården inte omfattar. Organisationerna och de tjänster som är knutna till organisationerna bör inte glömmas bort i den pågående social- och hälsovårdsreformen, vädjar Mattila.

April är Parkinsonmedvetenhetens månad och den internationella Parkinsondagen firas den 11 april. I år är temat för medvetenhetsmånaden motion och rehabilitering.

Parkinsonförbundet ordnar den 13 april 2021 ett öppet dansevenemang på nätet för alla intresserade, Parkinsondagen till ära. På programmet står gemensam dans under ledning av danslärare Helena Ahti-Hallberg samt Tero Laakso och Peppi Haapala, som utvecklat dansmotionsprodukten Baila con Parkinson. Man kan följa med evenemanget gratis via en länk som öppnas på Parkinsonförbundets webbplats.

På programmet (evenemanget är på finska):

12.00 Hälsning från Parkinsonförbundets personal
12.15 Social- och hälsovårdsreformens effekter, familje- och omsorgsminister Krista Kiuru
12.20 Vad är nytt i behandlingen av Parkinsons sjukdom?, neurolog Valtteri Kaasinen
13.20 Paus
13.35 Dansens betydelse för välbefinnandet, dansare Helena Ahti-Hallberg
13.45 Gemensam dans: salsa

Tilläggsinformation:

organisationsplanerare Reetta Siltanen, 040 085 6005, reetta.siltanen@parkinson.fi
verksamhetsledare Hanna Mattila, 040 512 2352, hanna.mattila@parkinson.fi

Jaa