Peruspääoma Suomen Parkinson-liiton v. 1997 perustamaan Parkinson-säätiöön saatiin Sylvia Sjölundin testamenttilahjoituksesta Parkinson-liitolle. Summa oli suuruudeltaan 507 000 markkaa. Vuosina 1997–2017 säätiö on jakanut 229 kpl apurahoja, joiden yhteissumma on 1 182 342 euroa. Suomen Parkinson-säätiö täytti kuluvana vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetty seminaari kokosi säätiön rahoittamia tutkijoita sekä asiasta kiinnostuneita 2.10. Ruoholahdessa sijaitsevaan Radisson Seaside hotelliin.

dosentti Merja H. Voutilainen
Dosentti Merja H. Vuotilainen luennoi tutkimistaan CDNF/MANF-hermokasvutekijöistä

Professori Seppo Kaakkolan juontama tilaisuus esitteli viime aikoina säätiön rahoituksella tehtyä tutkimusta ja säätiön tukemia edistysaskelia Parkinsonin taudin hoidossa.

Uusia hermokasvutekijöitä

dos. Merja H. Voutilaisen esitteli tutkimaansa CDNF/MANF –hermokasvutekijöiden ryhmää, joka on suhteellisen uusi löytö. CDNF-MANF –hermokasvutekijät leviävät aivoissa aiemmin tunnettuja hermokasvutekijöitä helpommin, mikä saattaa edesauttaa käyttökelpoisuutta hoitotarkoituksissa.

Hermokasvutekijät ovat proteiineja tai peptidejä, jotka suojaavat ja elvyttävät aivosoluja. Herantis Pharma aloittaa tulevana vuonna kliiniset kokeet, joissa tutkitaan hermokasvutekijöiden käyttöä Parkinsonin taudin hoitoon. Voutilainen on tehnyt tutkimustaan Helsingin yliopiston biotekniikan instituutissa, jossa myös Herantis Pharman lääkeaihiota on tutkittu.

Kuvantamisella lisävarmuutta Parkinsonin taudin diagnoosiin

Neurologian erikoislääkäri, dosentti Valtteri Kaasisen esitelmä kuvantamisesta Parkinsonin taudin diagnostiikassa herätti keskustelua. Kuvantamismenetelmiä on karkeasti jaotellen kaksi: aivojen rakennetta kuvaavat rakenteelliset kuvantamismenetelmät  ja aivojen toimintaa merkkinaineen avulla kuvaavat toiminnalliset kuvantamismenetelmät. Kaasisen mukaan monet harvinaisemmat parkinsonismit paljastuvat rakennekuvissa, kun taas dopamiinijärjestelmän toimintahäiriöt näkyvät toiminnallisessa kuvantamisessa.

Kuvantaminen tuo lisävarmuutta diagnostiikkaan, mutta täyttä varmuutta diagnoosista ei kuvantamisella saavuteta. Kaasisen mukaan Parkinsonin taudin diagnostiikassa syntyy virheitä, mutta lohduttaa, ettei esimerkiksi parkinsonlääkkeiden käytöstä synny pysyviä haittoja.

Uusissa aivostimulaattoreissa aiempaa enemmän säätövaraa sekä suuntaavat elektrodit

Juhlavuottaan viettää tänä vuonna myös aivostimulaattori, joka keksittiin 30 vuotta sitten vuonna 1987. Ranskalainen neurokirurgi Alim Benabid havaitsi aivoleikkausta tehdessään talamukseen kohdistetun sähkövirran lievittävän Parkinsonin taudin oireita. Havainto johti DBS-tekniikan kehittymiseen ja on ollut Suomessakin käytössä jo vuodesta 1995.

Aihetta käsitteli puheenvuorossaan osastonylilääkäri, dosentti Eero Pekkonen. Pekkosen mielestä modernista DBS-hoidosta on Suomessa voitu puhua vuodesta 2006 eteenpäin. Tällöin leikkausta edeltävä kuvaaminen ja leikkauksen jälkeinen säätörutiini tulivat osaksi hoitokokonaisuutta. Pekkonen toivoo, että aivostimulaattorin asetusten säätämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Pekkosen mielestä leikkauksen hyöty valuu hukkaan, mikäli säätöjä ei saada kohdalleen.

Pekkonen mainitsi myös stimulaattorilaitteiden kehittyneen ja kertoi uudessa Töölössä asennettavassa mallista, jossa on aiempaa monipuolisemmat säätömahdollisuudet sekä suunnattava elektrodi. Uusien laitteiden lisäksi Pekkonen kertoi jatkossa vanhoilla jo asennetuilla stimulaattoreilla saatavan laajemmat säätömahdollisuudet. Tämä on mahdollista hoitoyksiköihin saatavien uusien ohjausyksiköiden avulla.


 
Tuomo Anttila nautti Parkinson-säätiön juhlaseminaarin luennoista

Pekkosen mukaan Suomessa asennetaan noin 100 stimulaattoria vuosittain. Näistä noin 40–50 tehdään HYKS:ssa. Pekkonen totesi, että stimulaattoreita pitäisi asentaa nykyistä enemmän sekä nykyistä aikaisemmin. Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että stimulaattori olisi syytä asentaa jo, kun tilanvaihtelut osoittautuvat vaikeasti hallittaviksi tavanomaisen lääkityksen avulla.

Perustutkimus valottaa levodopan aiheuttamien pakkoliikkeiden syntyä

Dosentti Outi Salminen kertoi tutkimuksestaan, joka käsitteli levodopan aiheuttamien dyskinesioiden eli pakkoliikkeiden hoitoa eläimillä. Tutkimuksessa löydettiin yhteys dyskinesioiden ja kolinergisen sekä histaminergisen järjestelmän kanssa. Parkinson-säätiön tukema perustutkimus suuntaa lääkehoidon kehittämistä levodopan aiheuttamiin dyskinesioihin.

"Syvällisiä juttuja"

Tuomo Anttila kertoo ”Kyllä se anti hyvä oli. Ensimmäiset esitelmät olivat syvällisiä juttuja”

Mikään aiheista ei suoraan koskenut Anttilaa. Esitellyt aiheet vaativat hänen mukaansa vielä jatkotutkimusta, joissa voi kestää vielä hyvän aikaa.

Lue kattava raportti Säätiön juhlaseminaarin luennoista sekä Valtteri Kaasisen artikkeli kuvantamisesta Parkinsonin taudin diagnostiikassa viikolla 49 ilmestyvästä Parkinson-postista!

Jaa artikkeli