Liikehäiriösairaiden asialla toimiva Parkinsonliitto valmistautuu kevään 2019 eduskuntavaaleihin omilla vaaliteeseillään. Hyvinvointivaltiossamme on hyvä akuuttihoito, mutta pitkäaikaissairaiden hoidossa on paljon epäkohtia, jotka tulee korjata tasa-arvoisen ja parhaan mahdollisen hoidon turvaamiseksi.

Liikehäiriösairaudet ovat mitä suurimmissa määrin pitkäaikaissairauksia, jotka invalidisoivat ja johtavat lopulta toimintakyvyn alentumiseen. Oikeanlaisella hoidolla ja kuntoutuksella haittavaikutukset voidaan kuitenkin minimoida niin, että yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi koituva laitoshoitovaihe jää mahdollisimman lyhyeksi.

Laitoshoito lyhyeksi

Laitoshoito on yhteiskunnalle potilaan hoidossa kaikkein kallein vaihtoehto ja potilaan elämänlaadun kannalta epätoivottava. Jokainen haluaa elää kotonaan mahdollisimman pitkään.

Toimenpiteet:

  • Katkeamaton hoitopolku: oikeaan aikaan annettu oikeanlainen hoito pidentää omatoimista elämää ja lyhentää laitoshoitovaihetta.
  • Satsataan hoitoihin ja lisätään ns. kajoavia hoitoja. Hoitaminen on kallista, mutta laitoshoito on vieläkin kalliimpaa.

Kuntoutus kannattaa

Oikeanlainen kuntoutus auttaa ylläpitämään toimintakykyä, ja siksi kuntoutukseen satsatut rahat maksavat itsensä takaisin lyhyempänä laitoshoitovaiheena.

Toimenpiteet:

  • Kuntoutuksen hintaa korostavat kilpailutukset on lopetettava. Laadun polkeminen hinnan kustannuksella johtaa turhaan ja pahimmillaan jopa vääränlaiseen kuntoutukseen. Hetkellinen säästö tulee lopulta kalliimmaksi kuin asiantuntevasta kuntoutuksesta maksaminen.
  • Kuntoutus vaatii sairausryhmäkohtaista erityisosaamista ja kokemusta, jota potilasjärjestöillä on paljon. Kuka tahansa ei voi kuntouttaa ketä tahansa. Osaamisen ja kokemuksen kerääminen vaatii vuosia, ja sitä ei saa heittää hukkaan lyhyen aikavälin kilpailutuksilla. Hintaa korostavat kilpailutukset katkaisevat pitkäaikaisia hoitosuhteita ja pakottavat asiantuntevia kuntoutustoimijoita ajamaan toimintojaan alas.

Tasa-arvoa hoitoon

Suomessa, tasa-arvon maassa, hoito on edelleen epätasa-arvoista. Potilaiden saama hoito vaihtelee suuresti asuinpaikasta johtuen. Asiantuntemus ja lääkärit keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin. Nykytilanteessa potilaan saama hoito riippuu pitkälti siitä, sattuuko kohdalle hoitava lääkäri, joka hallitsee sairauden eri hoitovaihtoehdot. Tämä näkyy ennen kaikkea erityisosaamista vaativien toimenpiteiden kohdalla: esimerkiksi syväaivostimulaattorin asentamisen jälkeen potilaan toimintakyky riippuu suuresti siitä, miten laitteen asennuksen jälkeiset säädöt osataan hoitaa. On turha asentaa kallista laitetta, jos siitä ei saa tarvitsemaansa apua.

Toimenpiteet:

  • Resurssien ja osaamisen pitää jakautua tasaisesti alueiden välillä, jotta sairastuneet saavat tarvitsemaansa asiantuntevaa hoitoa asuinpaikastaan riippumatta. 
  • Vaativat, erityisosaamista edellyttävät toimenpiteet pitäisi keskittää asiantuntijuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Pitkäaikaissairaiden hoito kuntoon

Suomessa on hyvä akuuttihoito, mutta pitkäaikaissairaiden hoidossa on puutteita. Hoitopolut katkeavat ja kuntoutuksen tarjoajat vaihtuvat, vaikka kestävien hoitosuhteiden merkitys on suuri.

Toimenpiteet:

  • Jokaiselle on taattava oikeus tavata hoitava lääkäri nykyistä useammin. Etenevissä pitkäaikaissairauksissa potilaan kunnon seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää mm. oikeanlaisen lääkityksen kannalta. Lääkärin vaihtuminen sysää vastuun kunnon ja lääkityksen toimivuuden arvioinnista liikaa potilaan ja tämän omaisten vastuulle.
  • Lisätään resursseja ja varmistetaan, että hoitopäätökset ovat asiantuntevien lääkäreiden päätöksiä.

 

 

 

Jaa artikkeli