Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Poimintoja Neurologipäiviltä

4.11.2016

Suomen Neurologiyhdistyksen järjestämiä Neurologipäiviä vietettiin Helsingissä.  Yhdistys on neurologian ja muiden neurotieteiden parissa työskentelevien lääkäreiden yhdysside ja edistää mainittujen tieteenhaarojen kehittymistä maassamme. Yhdistys järjestää mm. laadukasta ammatillista täydennyskoulutusta, josta vuosittain järjestettävät Neurologipäivät ovat yksi esimerkki. Tänä vuonna Neurologipäiville osallistui yli 300 neurologia.

Lieviltäkin vaikuttavat pään vammat otettava vakavasti

Pään vammat ovat hyvin yleisiä urheilussa, joskin vammat ovat pääosin lieviä. Jopa kolmasosaan vammoista liittyy kuitenkin pitkittyneitä oireita. Myös lieviltä vaikuttavat pään vammat on otettava vakavasti.

Lieviinkin päähän sattuneisiin vammoihin liittyy korostunut riski saada uusia, jopa vakavampia vammoja. Toistuvilla lievillä aivovammoilla voi olla pitkäaikaisia seuraamuksia ja niihin on liitetty suurentunut psyykkisen sairastavuuden sekä hermokudoksen rappeutumisen riski. Kansainvälisesti ajankohtaisena tieteellisen keskustelun ja kiistan aiheena on ollut toistuviin pään traumoihin liitetty krooninen traumaattinen enkefalopatia (chronic traumatic encephalopathy, CTE).

Kaikista aivovammoista 2-9 prosenttia sattuu urheilussa, niistä kuitenkin vain murto-osa kilpaurheilussa. Parhaiden arvioiden mukaan urheiluaivovammoista vain puolet tulevat terveydenhuollon tietoon. Aivovammoille erityisen alttiita lajeja ovat amerikkalainen jalkapallo, rugby, jääkiekko, jalkapallo ja ratsastus.

Valtaosa toipuu aivotärähdyksistä oireettomaksi päivien ja viikkojen kuluttua vammasta. Kuitenkin merkittävällä osalla (jopa 30 prosenttia) toipuminen pitkittyy.

Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa kehitettävää

Akuutin aivoverenkiertohäiriön eli AVH:n jälkeen lähes puolet potilaista tarvitsee moniammatillista kuntoutusta jonka saatavuudessa on Suomessa suuria alueellisia eroja.  Aivoliiton tuore raportti Suomen AVH-kuntoutuksen tilasta koskee vuosia  2013 – 2015. Vain Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä yli 40 prosenttia pääsee tarvitsemaansa moniammatilliseen kuntoutukseen, joillakin alueilla Suomessa siihen pääsee vain muutama prosentti potilaista.

Näyttöön perustuvan ennaltaehkäisevän jatkohoidon ja kuntoutuksen toteutumisen varmistamiseksi myös Suomessa otetaan AVH-kuntoutuksessa käyttöön sekä leikkaussalitoiminnassa että lennonjohdossakin tutuksi tulleet tarkistuslistat (Stroke Checklist).

Botulinumtoksiini A on tehokasta aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeisen raajalihasjäykkyyden eli spastisuuden hoidossa. Tämän aivoinfarktin Käypä hoito -suositukseenkin sisältyvän hoidon saatavuuden paranemisesta huolimatta se on edelleen maassamme alikäytössä. Sama koskee monia muitakin näyttöön perustuvia AVH-kuntoutusmenetelmiä, joiden kustannusvaikuttavuudesta on alkanut kertyä lisätietoa.

AVH-kuntoutus tulee aloittaa välittömästi AVH-tapahtuman jälkeen moniammatillisena ja sitä on jatkettava tarpeeksi pitkään. Tehokkaaseen moniammatilliseen kuntoutukseen pääsy tulee taata asuinpaikasta ja iästä riippumatta. AVH-kuntoutus tulee keskittää riittävän isoihin yksiköihin, joissa keskitytään pelkästään näihin potilaisiin. Jokaiselle kuntoutujalle on laadittava kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista ja ajantasaisuutta AVH-yhdyshenkilön tulee seurata. Koulutusta moniammatillisen AVH-kuntoutuksen mahdollisuuksista ja merkityksestä tulee lisätä.

Jatkuva väsymys on riski terveydelle

Moni hakeutuu väsymyksen ja uupumuksen vuoksi huolissaan neurologin vastaanotolle, kun epäilee vikaa aivoterveydessään. Monilla väsymys on yksinkertaisesti seurausta liian vähästä nukkumisesta. 10 – 15 prosenttia suomalaisista kärsii työn suoriutumisen kannalta merkittävästä vähintään kahden tunnin univajeesta.

Univaje aiheuttaa ongelmia aivojen toiminnassa, ja se ilmenee loogisen päättelykyvyn sekä luovuuden ja ongelmanratkaisun puutteina. Muisti ja oppiminen häiriintyvät ja toiminnanohjaus kärsii. Univajeen taustalla on useimmiten se, että ihmiset eivät nuku riittävästi, kun televisio, tietokone tai muu tekeminen vie aikaa unelta. Toisena syynä on unettomuus ja tilannetta voivat hankaloittaa erilaiset vuorokausirytmin häiriöt kuten viivästynyt tai aikaistunut unirytmi, epäsäännöllinen uni-valve-rytmi tai ei-24-tunnin unirytmi.

Väsymyksen taustalla voi olla myös unen huono laatu, jolloin se ei virkistä. Unenaikaiset hengityskatkokset eli apneat, kuorsaus, päiväväsymys, aamupäänsärky ja tiedonkäsittelyn ongelmat viestivät usein uniapneasta. Uniapnea vaikuttaa monien sairauksien, kuten masennuksen, sydän-ja verisuonisairauksien ja diabeteksen taustalla.’

Univajetta aiheuttaa myös aivoperäinen levottomat jalat -oireisto. Väestössä 5-15 prosentilla on nukkumaan mennessä epämiellyttäviä, levottomia tuntemuksia jaloissa, jotka helpottuvat, kun jalkoja liikuttaa. Heistä 2 – 3 prosenttia tarvitsee lääkehoitoa.

Narkolepsiaon hyvin harvinainen päiväväsyneisyyden aiheuttaja, johon liittyy nukahtelutaipumus ja nopea unennäkeminen. Yöuni on katkonaista ja unen aikana esiintyy unihalvauksia ja -hallusinaatioita.

Milloin aivojen sairaus tai vamma on ajamisen este?

Noin 20 prosenttia liikennekuolemista johtuu sairauskohtauksista (vrt. rattijuopumus 17 prosenttia).  Merkittävä osa ajokyvyn alenemisesta johtuu neurologisista ongelmista. Aikaisemmat STM:n sovellusohjeet ovat määritelleet ajoterveyden kriteerit useissa neurologisissa tiloissa, kuten epilepsia, muistihäiriöt, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, aivoleikkausten jälkitilat, Parkinsonin tauti ja vireystilahäiriöt.

Tämän vuoden alusta suuri osa ajoterveysasioiden toimivallasta siirtyi poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi), joka jatkossa vastaa lääkäreiden ohjeistuksen päivittämisestä. Poliisi valvoo edelleen ajokortin haltijan ajoterveyttä. Trafin palveluntuottajana on Ajovarma Oy, joka vastaa ajokorttihakemusten käsittelystä ja mm. järjestää ajokokeen (”inssi”).  Ajoterveyden alentumisesta johtuvat rajoitukset käsittelee edelleen poliisi.

Ajoterveyden sairauskohtaisiin kriteereihin tuli useita tarkennuksia. Muun muassa liiallinen väsyttävien lääkkeiden käyttö voi olla ajokyvyn este. Päihdeongelman hallintaan kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Aivoverenkiertohäiriöiden uusiutumisriskiä arvioidaan entistä tarkemmin. Merkittävä muutos on viranomaisilmoitus, kun ajokielto kestää vähintään kuusi kuukautta aikaisemman kahden vuoden sijasta. Tästä seuraa, että suuri osa epileptisistä kohtauksista kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Viranomaisilmoitusten määrän arvioidaan moninkertaistuvan. Lääkäri voi käyttää ajoterveyden määrittämisen apuna terveysperusteista ajokyvyn testiä, joita järjestävät erikoistuneet autokoulut.

Ajoterveyteen voivat vaikuttaa samalla henkilöllä usean erikoisalan sairaudet. Tällöin sekä muissa ongelmatapauksissa ajoterveys pyritään määrittelemään lääkäreiden välisen yhteistyön perusteella tarkoituksena tuottaa yksi yhteinen kannanotto potilaan ajokykyyn. Arviointia varten on perustettu monialainen Tyksin Ajopoli, joka kokoontuu kuukausittain. Vastaavaa ollaan käynnistämässä myös HUS:ssa.

Lähde: Neurologipäivien tiedote (Viestintäpalvelu Tuula Vainikainen)

Julkaistu 4.11.2016

Jaa