Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Puhelin- ja nettihuijaukset – kuka tahansa voi joutua kohteeksi

Heljä Tuomi30.3.2021

Puhelin- ja nettihuijaukset ovat hyvin yleisiä ja niistä myös uutisoidaan paljon. Varsinkin nettihuijauksia tapahtuu silti lisääntyvässä määrin. Huijauksiin liittyvissä asioissa tarvitaan tietoa, neuvontaa ja tukea.

Tässä artikkelissa on haastateltu Suvanto ry;n Mummonmarkan vartijat -hankkeen hankesuunnittelijoita Erja Ronkaista ja Pirjo Laveria. Hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa ikäihmisiin kohdistuvista huijauksista ja yleensäkin taloudellisesta hyväksikäytöstä ja antaa siihen liittyvää neuvontaa. Hankkeessa muistetaan lisäksi läheisten tekemästä taloudellista hyväksikäytöstä.

Miten meitä huijataan?

– Huijauksia on paljon erilaisia ja hyvin eritasoisia, Ronkainen ja Laveri kertovat.

Huijatuksi voi joutua vaikkapa omalla kotiovella, puhelimessa, ostoksilla tai netissä. Netissä huijariin voi törmätä lähes missä vain: keskustelu-, deitti-, osto- ja myyntipalstoilla sekä verkkokaupoissa.

Puhelin- ja nettihuijausten tekotavat vaihtelevat hyvin paljon ja huijarit myös vaihtavat toimintaansa ajankohtaisten tilanteiden mukaan. Esimerkiksi poikkeavaa yhteiskunnallista tilannetta saatetaan käyttää apuna huijauksissa. Huijarit ovat hyvin taitavia ja usein varsinkin sähköpostiin tuleva huijausviesti on hyvin vaikea tunnistaa oikeasta viestistä.

– Huijarit käyttävät taitavasti hyväkseen paitsi ajankohtaisia tilanteita myös psykologiaa, Ronkainen kertoo.

Uhrille luvataan netissä tai puhelimitse satumaista palkintoa tai helppoa tapaa ansaita rahaa, tai esimerkiksi täydellistä romanttista suhdetta. Huijarit haluavat vedota tunteisiin.

Usein huijauksissa uhri koetetaan saada tekemään hätiköity päätös. Uhri yritetään saada uskomaan, että ilman nopeata päätöstä tässä ja nyt joko hyvä tilaisuus menee ohi tai omaisuus vaarantuu. Vaatimus nopeasta päätöksestä voi olla varoitusmerkki mahdollisesta huijaustilanteesta.

Ihmisiä huijataan usein myös remontteihin liittyvissä asioissa. Mahdollisen asiakkaan kanssa voidaan käydä todella pitkiä neuvotteluja, joissa vedotaan esimerkiksi siihen, että remontti olisi välttämätön tai että naapurikin on lähtenyt mukaan. Sovittavat remontit voivat kuitenkin olla todella ylihintaisia, kun niitä jälkeenpäin vertaa muiden toimijoiden tekemiin remontteihin. Remonttineuvotteluissakin koetetaan saada asiakas tekemään ostopäätös hyvin nopeasti.

Valepoliisit

On tapauksia, joissa huijari on esittäytynyt poliisina. Varoituksia tällaisista valepoliiseista voi lukea lehdistä melko usein.

– Valepoliisi voi esimerkiksi huijata, että pankkitililtäsi on jo hävinnyt puolet, ja jos et nyt heti anna hänelle pankkitunnuksia, menetät loputkin, varoittaa Ronkainen.

Poliisista on kuitenkin toistuvasti kerrottu, ettei poliisi koskaan kysy pankkikorttia, pin-koodia tai tunnuksia verkkopankkiin. Myöskään pankki ei koskaan kysy sähköpostilla tai puhelimella pankkitietoja, kuten pankkitunnuksia tai korttitietoja.

Huijareiden esiintyminen poliisina voi johtua siitä, että olemme oppineet luottamaan virkavaltaan Suomessa. Ei ole kuitenkaan väärin pyytää poliisia esittämään todistusta henkilöllisyydestään ja varmistua, että kyseessä on oikea viranomainen.

Keitä huijataan ja miksi?

Huijarit valitsevat uhrejaan sekä sattumanvaraisesti että valikoimalla. Niin pienituloiset kuin suurituloisetkin kelpaavat uhreiksi. Romanssihuijaukset taas kohdennetaan yleensä tietyn ikäisiin naisiin.

Huijaamalla saaduilla henkilötiedoilla huijari voi tehdä ostoksia verkossa tai toimia uhrin nimissä. Kalastamillaan pankkitunnuksilla huijari pyrkii tyhjentämään uhrin pankkitilin mahdollisimman pian. Nykyiset pankkipalvelut ovat onneksemme muuttuneet vahvan tunnistautumisen myötä melko turvallisiksi, joten esimerkiksi luoton nostaminen pelkillä pankkitunnuksilla on hyvin hankalaa.

Miten välttyä huijauksilta

– Maltti on valttia. Pysähdy ja mieti, onko sinulle tarjottu ehdotus tai tilanne todellinen. Mieti, kuulostaako se liian hyvältä ollakseen totta?, Ronkainen neuvoo.

On myös hyvä miettiä ajoissa huijauksen mahdollisuutta ja omien toimien turvallisuutta. Pankkitunnukset tulee säilyttää turvallisessa paikassa, eikä pankkikorttia tule antaa tilapäisestikään kenenkään käyttöön. Pankkitilin voi suojata asettamalla sille käyttörajoituksia eli rajaamalla summa, minkä verran maksukortilla voi kerrallaan ostaa tai kuinka paljon tililtä voi nostaa rahaa. On mahdollista myös rajata, missä maassa maksukorttia voi käyttää.

Mahdollisuuksien mukaan kannattaa pitää pari erillistä pankkitiliä, joista toiseen tulee säännölliset tulot ja menee säännölliset maksut ja pitää käyttötilillä vain pieni summa. Näin koko omaisuus ei ole yhdellä tilillä.

– Erilliseen säästämiseen ja säästötileihin ei tarvita kortteja, Laveri neuvoo.

Verkko-ostosten suhteen kannattaa olla kriittinen ja tutkia näyttävätkö nettikaupan sivut uskottavilta. Toisinaan verkkosivujen kautta tehdyistä ostoksista valittaminen tai ostoksen palauttaminen on tehty mahdottomaksi. Näissä tapauksissa luottokortilla tehdyt ostokset ovat hieman turvallisempia, sillä huijaustapauksissa luottokorttiyhtiö yleensä vastaa vahingosta, jolloin asiakas saa huijatut rahat takaisin.

On myös hyvä aina tarkistaa saadut laskut, jotta ne ovat aiheellisia. Näin ei epähuomiossa maksa vilpillisesti lähetettyjä laskuja tai laskua ostoksesta, jonka joku toinen on tehnyt nimissäsi.

Mitä jos joudun huijatuksi?

Ei ole häpeä, jos joutuu huijatuksi.

– Tekevälle sattuu ja kuka vain voi haksahtaa huijaukseen, muistuttaa Ronkainen.

Huijausta ei saa jäädä murehtimaan yksin vaan on hyvä tunnustaa rohkeasti, että on joutunut huijauksen uhriksi, ja alkaa selvittämään, miten asian voi korjata.

Jos vasta epäilee tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen tai jutella vaikkapa kunnan sosiaalityöntekijän tai seurakunnan diakonin kanssa. Pääasia on, että keskustelee jonkun kanssa.

Jos epäilys on vahva tai on varma huijauksesta, tulee ottaa yhteyttä suoraan poliisiin. Jos kyse on pankkitunnusten joutumisesta vääriin käsiin, pankkitili tulee sulkea mahdollisimman nopeasti ottamalla yhteyttä omaan pankkiin tai valtakunnalliseen sulkupalveluun. Nopea yhteydenotto voi estää lisävahingot.

  • Valtakunnallinen rikosuhripäivystys p. 116 006
  • Valtakunnallinen pankkien yhteinen sulkupalvelu p. 020 333
  • Kuluttajaliiton puhelinneuvonta digihuijauksiin liittyen palvelee numerossa 09-454 22 140

Julkaistu Hermolla-lehdessä 1/2021

Jaa