Yksityiseltä puolelta löytyy runsaasti eri kuntoutuspalveluiden tuottajia, joille voi hakeutua itse maksaen. Yksityisille puolelle voi kuitenkin tilanteesta riippuen päästä myös Kelan, kunnan, sairaanhoitopiirin tai vakuutusyhtiön myöntämällä maksusitoumuksella.
Myöntäjästä riippuen maksusitoumus voi kattaa kaikki kustannukset tai osan niistä, jolloin maksettavaksi jää tietty omavastuu. Esimerkiksi kuntien myöntämillä maksusitoumuksilla omavastuu on sarjahoitona annetusta hoidosta 11,40 euroa kerralta, mikä on sama kuin julkisen terveydenhuollon vastaava maksu. Maksusitoumuksella saa yleensä 10–20 hoitokertaa. Neuropisteessä käy asiakkaita eri tahojen myöntämillä maksusitoumuksilla, mutta myös itse maksaen.
– Jotkut tulevat meille ensin kerran tai pari itse maksaen kokeilemaan esimerkiksi kävelyrobottia. Jos siitä todetaan olevan hyötyä, kyseinen asiakas voi pyytää esimerkiksi omalta lääkäriltään suosituksen maksusitoumukseen tai hakea sitä Kelalta, jotta hän voi jatkaa useampia hoitokertoja, Turun Neuropisteessä työskentelevä fysioterapeutti Armi Henriksson selittää. Hoitopaikkaa ei maksusitoumuksella kuitenkaan voi valita täysin itse, sillä ostopalveluna kuntoutuspalveluita hankkivat tahot kilpailuttavat palveluntuottajansa ja käyttävät vain sellaisia, joiden kanssa niillä on sopimus.
ERI OSAAMISALUEITA
Julkinen terveydenhuolto ostaa osan palveluistaan yksityisiltä palveluntuottajilta esim. resurssivajeesta johtuen tai siksi, että yksityinen taho pystyy tarjoamaan sellaista palvelua, jota julkisella puolella ei ole. Tällainen on esimerkiksi Turun Neuropisteen kävelyrobotti. Vastaavanlaisia kävelyrobotteja on vain muutama koko maassa. Sen on todettu olevan hyvä etenkin neurologisille kuntoutujille.
– Kävelyrobotissa kone ohjaa kuntoutujan liikkeitä oikein. Se tuntee sensoreiden avulla mahdolliset muutokset jalkojen liikkeessä ja muuttaa ohjausta sen mukaan. Koneen avulla jalkoja voidaan liikuttaa täysin tai vain avustaa liikkumista, riippuen siitä, kuinka hyvin kuntoutujan jalat toimivat. Kävely rentouttaa ja vähentää mahdollista spastisuutta eli jäykkyyttä. Kävelyrobotti soveltuu sellaisille kuntoutujille, jotka pystyvät vähintään istumaan tuettuna, Henriksson kertoo. Henriksson on kokeillut Neuropisteen kävelyrobottia sekä Parkinson- että Huntington-kuntoutujien kanssa. Laitetta voi hyödyntää monipuolisesti, sillä sitä voi käyttää myös ilman jalkojen koneohjausta. Harjoittelu on turvallista, sillä valjaiden avulla pysyy pystyasennossa ja kaatumavaaraa ei ole, vaikka tasapaino olisi heikko. Neuropisteen palveluista löytyy fysioterapiapalveluiden lisäksi toimintaterapiaa ja puheterapiaa. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä.
– Kotikäynti on suositeltavaa silloin, kun käynti vastaanotolla kävisi asiakkaalle turhan rankaksi, jolloin käynti ei aja asiaansa. Se voi tulla kyseeseen, jos asiakas on selvästi heikkokuntoinen tai jos hänellä on esimer-kiksi muistivaikeuksia. Silloin on helpompaa, että me menemme käymään hänen luonaan. Neuropisteen työntekijät ovat kukin erikoistuneet eri osa-alueisiin, kuten esim. neurologiseen kuntou-tukseen. Se on asia, joka kannattaa ottaa huomioon yksityisiä palveluita hakiessa.
– Vaikka yksityiseltä voi halutessaan itse valita paikan, suosittelen ottamaan huomioon palveluntarjoajan osaamisen. Liikehäiriösairaudet ovat neurologisia sairauksia, jotka yleensä vaativat neurologista osaamista myös kuntoutuksen järjestäjältä, Henriksson neuvoo.
Artikkeli julkaistu hermolla-lehdessä 4/2019
