Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa etenee Eduskunnan käsiteltäväksi. tiistaina julkistettuun esitykseen oli tehty lausuntokierroksen perusteella lukuisia muutoksia. Moni näistä oli sellainen, johon Parkinson-liitto oli aimpaa lakiesitystä käsittelemässä lausunnossaan kiinnittänyt huomiota.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut muistion, johon on koottu lakiesitykseen tehtyjä muutoksia. Nopea vanhemman lakiesitysluonnoksen ja uudemman lakiesityksen vertailu osoittaa, että lakitekstiin on muistiossa mainittujen lisäksi tehty valtavasti muutoksia. Näistä noin kymmenkunta on sellaisia, joita Parkinson-liitto nosti esiin omassa lausunnossaan.

Parannuksia neuvontaan ja palveluohjaukseen sekä oikeusturvaan

Lausuntokierroksen perusteella tehtyihin muutoksiin kuuluu maakunnan liikelaitoksen sekä palveluntarjoajien velvoite huolehtia asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Asiasta säädetään uudessa asiaa koskevassa luvussa. Olen tyytyväinen, että asiaan kiinnitetään riittävää huomiota lakitekstin tasolla. Parkinson-liitto myös jätti lausunnossaan toiveen sosiaalihuollon neuvontaa antavien osaamisvaateesta: tämäkin asia huomioitiin uudessa lakiesityksessä.

Maakunnan valvontavelvollisuutta käsittelevää pykälää on tarkennettu osoittamalla valvontavastuu maakunnalle. Korostimme lausunnossamme, että valvontavastuu pitäisi yksilöidä ja asiakkaan tulisi saada asiansa käsiteltyä kohtuullisessa ajassa.

Asiakkaan oikeusturvaan on myös kiinnitetty huomiota. Lakiesitys huomioi Parkinson-liiton lausunnon mukaisesti asiakkaan ja palveluntuottajan väliset erimielisyydet. Lakiesityksessä asiakas voi maakuntavalituksena saattaa erimielisyytensä maakunnan käsiteltäväksi. Osan päätöksistä voi vanhaan tapaan viedä myös hallinto-oikeuteen.

Neurologin vastaanotot sote-keskuskissa mahdollisia

Hallituksen esitys antaa maakunnalle päätäntävaltaa myös erityistason palvelujen suhteen. Maakunnalle annetaan mahdollisuus säätää myös erityistason avovastaanotot ja konsultaatiot suoran valinnan palvelujen piiriin. Tämä tarkoittaisi, että maakunnan niin salliessa, sote-keskus voisi tarjota asiakkailleen neurologin vastaanottopalveluja.

Aikataulu ja kustannukset kysymysmerkkejä

vaikka lakitekstiä onkin täsmennetty, valinnanvapausuudistuksessa on edelleen suuri määrä kysymysmerkkejä. Näistä suurin lienee tässä vaiheessa uudistuksen aikataulu. Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö on haastattelussa arvioinut yhtiöittämisen ja kilpailun avaamisen kestävän mahdollisesti jopa vuoteen 2022. Myös lakiesitystä tehdään melkoisella kiireellä: vaalikautta on jäljellä alle kaksi vuotta ja jumiutuminen perustuslakivaliokuntaan saattaa vaarantaa toteutumisen samaan tapaan kuin Kataisen hallituksen sote-uudistuksen edellisellä vaalikaudella.

Erinäisissä arvioissa on myös moitittu valinnanvapauden kustannusta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja arvioi valinnanvapausjärjestelmän paisuttavan sote-järjestelmän kustannuksia 300 – 1 000 miljoonaa euroa.

Asia on merkittävä, koska sote-uudistuksen tavoitteisiin on alusta asti kuulunut sote-kustannusten kasvun hillitseminen

Ilari Huhtasalo

Jaa artikkeli