Vielä ei olla maalissa.
Kuva: Hemeroteca Digital CC BY-NC-SA 2.0

Sotessa riittää draamaa. Vaalikausi on ylittänyt jo puolivälinsä ja kipeät ratkaisut pitäisi saada pakettiin hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja keväällä 2019. Jännitystä lisää perussuomalaisten hajoaminen ja nykyisen hallituksen niukahko määräenemmistö eduskunnassa.

Sote on varmasti ollut Sipilän hallituksen suurimpia ponnistuksia ja vaikka ratkaisuja on saatu puristettua kokoon reipasta tahtia, on pulmia nyt vaalikauden puolivälissä yhä kiireeksi asti.

Kataisen hallituksen sote-puristus osoitti, kuinka lyhyt aika yksi vaalikausi on massiivisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiselle.

Maakuntauudistus hyvässä vauhdissa - Valinnanvapaus uuteen valmisteluun

Sote-uudistuksessa myllerretään kahta suurempaa uudistusta: maakuntauudistusta sekä valinnanvapauslainsäädäntöä, jonka on tarkoitus tuoda yksityinen palveluntuotanto julkisen rinnalle. Sipilän hallitus on haukannut edeltäjiään suuremman palan – Kataisen ja Stubbin hallitukset tyytyivät järjestelemään julkista palvelutuotantoa.

Sipilän hallituksen maakuntauudistus on jo mennyt perustuslakivaliokunnan sihdin läpi pienin viilauksin. Vaikka maakuntavaaleja lykättiin vuodella, on maakuntauudistuksen toteutuminen jokseenkin todennäköistä. Uskoisin maakuntien olevan vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä seuraavalla vuosikymmenellä. Maakunnille on siirtymässä myös tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta sekä aluehallintovirastoilta.

Sen sijaan valinnanvapauslainsäädäntö tarvitsee perustuslakivaliokunnan mielestä vielä isoja muutoksia, ennen kuin se voidaan katsoa ns. normaalin säätämisjärjestyksen mukaan. Isoimmat pulmat löytyivät julkisen palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisestä sekä uudistuksen aikataulusta. Esitys palautui valtioneuvoston valmisteltavaksi ja palaa perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi myöhemmin.

Pakkoyhtiöittäminen joutuneekin jatkovalmistelussa roskakoriin. Yhtiöittämistä on perusteltu kilpailuneutraliteetilla. Kunnalliset palveluntuottajat ovat sikäli etulyöntiasemassa yksityisiin nähden, etteivät ne varsinaisesti voi mennä konkurssiin.

Pakkoyhtiöittämistä on arvosteltu ideologisena hankkeena yksityistää suomalainen terveydenhuolto. Perustuslakivaliokunta torppasi pakkoyhtiöittämisen, koska piti maakuntien omaa palveluntuotantoa palvelujen saatavuuden kannalta tärkeänä.

Seuraavat vaalit siintävät jo

Vaalikautta on jäljellä vielä riittävästi sote-uudistuksen loppuunsaattamiseksi, mikäli suurempia esteitä ei enää löydy. Jännitettävää kyllä piisaa. Kestääkö Uusi vaihtoehto –eduskuntaryhmän kokoonpano kipeät sote-väännöt? Hyväksyykö Kokoomus valinnanvapauslain karsimisen?

Vielä muistetaan, kuinka Kataisen/Stubbin hallitus alkoi kampittamaan omia lakihankkeitaan loppumetreillä. Mitä lähemmäs seuraavat vaalit tulevat, sitä vastentahtoisemmin kipeitä päätöksiä halutaan enää puolueissa tehdä. Sitä vaikeampaa on keksiä uusia ratkaisuja.

Ilari Huhtasalo                                                                          

Jaa artikkeli