Veikko Tarvainen tunnetaan myös äijäjoogasta

Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen liikuntavuorolla pidettävä joogaryhmä on pyörinyt hyvällä menestyksellä syksystä lähtien. Ryhmään on osallistunut parhaimmillaan noin 20 henkeä.

Ryhmää on ohjannut Veikko Tarvainen, joka tunnetaan myös äijäjoogan isänä. Tarvaisen Parkinson-joogaryhmä sai alkunsa kun eräs Uudenmaan Parkinson-yhdistyksessä toimiva vapaaehtoinen osallistui Tarvaisen joogaryhmään. Tunnin jälkeen keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää joogaryhmää yhdistyksen kanssa.

Vertaisryhmä madaltaa kynnystä osallistua

Parkinson-ryhmän joogaan vertaisuus tuo Tarvaisen mukaan samanlaisen lisän kuin äijäjoogaankin. Tarvaisen mielestä vertaisryhmä madaltaa osallistumisen kynnystä ja ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan.

Vertaisuuden lisäksi Tarvaisen Parkinson-ryhmässä on tärkeä rooli rentoutumisella. ”Ohjaamassani joogassa on normaalia pidempi rentoutuminen, noin 15 minuuttia”, Tarvainen kertoo. ”Ääritapauksissa se johtaa pieniin nukahtamisiin. Ja tilaan, jossa ei oikein tiedä onko nukahtanut vai hereillä.”

Lisäksi Tarvaisen ryhmässä on harjoituksia, jotka treenaavat koordinaatiota sekä kehon molemminpuolisuutta. Kunnon aivojumppaa siis!

"Kaikille mahdollista"

Tarvaisen vetämän tunnin kulkua voi kuvailla kaarena. Tunti alkaa kevyesti ja haastavimmat liikkeet tulevat puolivälissä. Loppua kohti harjoitteet helpottuvat, kunnes tunti päättyy rentoutumiseen.

Joogaryhmissä käy erikuntoista väkeä ja Tarvaisenkin työn haasteisiin kuuluu tämän huomioiminen. Muutama Parkinson-yhdistyksen ryhmästä tuttu ihminen on osallistunut myös Tarvaisen muihin ryhmiin.

”Mun periaate on aina se, että ohjataan siten, että se on kaikille mahdollista”, Tarvainen sanoo. Toisaalta Tarvainen kertoo, että kyvykkäämpiä osallistujia voi ohjata tekemään jotain enemmän.

Vaikka liikkeet ovatkin yksinkertaisia, pitää Tarvainen niitä siitä huolimatta tehokkaina. ”Jotkut hyväkuntoisetkin kommentoivat, että eihän me tehdä oikein mitään, mutta tällä on suuri vaikutus.”

Jooga yhdistää henkisen ja fyysisen 

Tarvainen puhuu joogaliikkeistä hyvin arkisesti, ja rinnastaa ne tuon tuosta jumppaan. ”Jumpasta jooga eroaa siinä, että otamme hengityksen ja keskittymisen mukaan liikkeisiin”, Tarvainen sanoo. ”Esimerkiksi käsi nostetaan sisäänhengityksellä ja lasketaan uloshengityksellä. Se kuulostaa oudolta ja yksinkertaiselta, mutta liikkeen ja hengityksen yhdistäminen ei välttämättä olekaan aivan helppoa.”

Harjoitteihin otetaan aikaa ja niihin keskitytään huolella. Sivutuotteena ymmärrys omasta kehosta syventyy. ”Usein joogassa tutustuu kehoonsa paremmin, kuin monessa muussa lajissa. Kun tuntee kehonsa paremmin, sitä yleensä kohteleekin paremmin", Tarvainen sanoo.

Tarvainen puhuu onnistumisista, joissa ryhmään osallistujien toimintakykyyn on tullut pientä parannusta. Tarvaiselle itselleen jooga vaikuttaa olevan ennen kaikkea henkistä laatua, psyykkeen treeniä. Tarvainen kertoo itse löytäneensä joogan stressaavassa elämäntilanteessa.

Katkoja ajatuskierteisiin

”Henkinen ja psyykkinen puoli on joogassa mukana ja tietysti mukana koko elämässä. Vaikka liikkeet ja harjoitukset ovat hyvin yksinkertaisia, ne ovat parhaimmillaan syviä tuolla henkiselläkin puolella”, Tarvainen toteaa.

Tarvainen toivoo, että osallistujat saisivat vietyä tämän kokemuksen myös arkeensa. ”Jos vaikka sairaus pyörii päässä koko ajan. Kun pääsee siihen rentouden tilaan, niin että se kela tai ajatusten kierre katkeaa edes hetkeksi.” Tarvaisen mukaan harjoittelun jatkaminen johtaa kokemukseen, että se kela katkeaa useammin ja useammin.

Joillain osallistujilla on ollut ennakkoluuloja, että onko tämä liian vaikeeta. ”On hieno nähdä, kun ihminen tulee mukaan ja toteaa, että tämähän on mahdollista", Tarvainen toteaa.

Uudenmaan Parkinson-yhdistys etsii uusia tiloja joogaryhmälle syksyä varten. 

Ilari Huhtasalo

Jaa artikkeli