04.04.2011

Viime vuosina on selvinnyt, että Parkinsonin tautiin liittyy jostakin syystä normaalia enemmän ns. impulssikontrollihäiriöitä: liiallista pelihimoa, hyperseksuaalisuutta, pakonomaista ostelua ja ahmimista. Osalla sairastavista nämä ongelmat ovat hyvin hankalia ja johtavat suurten taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös parisuhdekriiseihin. Turussa tehdyssä laajassa tutkimusprojektissa kartoitettiin impulssikontrollihäiriöiden syitä ja neurobiologiaa suomalaisilla Parkinsonin tautia sairastavilla.

Aiempien tutkimusten perusteella oli jo tiedossa, että Yhdysvalloissa ja Kanadassa impulssikontrollihäiriöistä kärsii noin 14 % eli joka seitsemäs Parkinsonin tautia sairastava. Muussa väestössä nämä ongelmat ovat selvästi harvinaisempia (2–6 %). Impulssikontrollihäiriöt vaikuttaisivat liittyvän parkinsonlääkitykseen ja erityisesti dopamiiniagonisteihin, mutta niitä voi esiintyä ilman lääkityksiäkin. Koska impulssikontollihäiriöistä suomalaisilla potilailla oli vain vähän tietoa, selvitimme impulssihäiriöiden esiintyvyyttä, syitä ja neurobiologiaa neljässä eri tutkimuksessa.

Ensimmäisessä tutkimuksessamme kartoitimme vuosien 2009–2011 aikana impulssikontrollihäiriöiden esiintyvyyttä Suomen Parkinson-liiton jäsenistössä. Yhteensä 605 henkilöä osallistui tutkimukseemme. Pelihimon esiintyvyys oli 7.0 %, mikä on seitsemänkertainen muuhun suomalaisväestöön verrattuna. Lisäksi havaitsimme, että joka kolmas suomalaisista Parkinsonin tautia sairastavasta on kokenut jonkinasteisia  impulssikontrollin ongelmia. Nämä ongelmat ovat siis myös Suomessa hyvin yleisiä. Tutkimuksemme mukaan erityisesti miehillä ja alle 65-vuotiailla on suurentunut riski sairastua impulssikontrollihäiriöihin ja samanaikaisesti hyvin monella potilaalla esiintyy masentuneisuutta.

Yksi keskeinen tutkimuskysymyksemme oli myös se, miksi parkinsonlääkitys aiheuttaa vain osalle impulssikontrollihäiriöitä, esim. vaikean pelihimon, vaikka pelaaminen ei ole aiemmin ihmistä kiinnostanut,  kun taas osalle ei lääkityksestä aiheudu tällaisia haittoja.

Toisessa tutkimuksessamme tutkimmekin rahapelaamisen ja pelihimon neurobiologiaa aivojen PET-kuvauksella. Osoitimme, että rahapelaaminen saa aikaan dopamiinin vapautumista aivojen palkkiojärjestelmässä riippumatta pelaamisen tuloksesta eli siitä, voittiko henkilö pelatessaan vai ei. Tämä löydös saattaa selittää kiinnostusta rahapelaamiseen, vaikka pelaaminen yleensä tuottaa tappioita. Lisäksi kanadalaiset kollegamme ovat aiemmin havainneet, että dopamiinia vapautuu pelaamisen aikana enemmän parkinsonpotilailla, jotka kärsivät pelihimosta, kuin niillä, joilla ei peliongelmia ole.

Kolmannessa tutkimuksessamme havaitsimme PET-menetelmällä, että impulssikontrollihäiriöistä kärsivillä parkinsonpotilailla on poikkeuksellisen voimakas dopamiinitoiminta aivojen otsalohkon alueella. Näiden otsalohkon hermosolujen tiedetään osallistuvan aivojen palkkiojärjestelmän toimintaan ja sitä kautta aktivoituvan mm. rahapelaamisen aikana.  Parkinsonlääkitys saattaakin vaikuttaa impulssikontrollihäiriöihin sairastuvilla poikkeuksellisen voimakkaasti otsalohkon alueella aiheuttaen liiallisen mielenkiinnon pelaamiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan.

Neljännessä tutkimuksessa selvitimme pelihimoon liittyviä aivojen rakenteellisia muutoksia sekä tavallisella magneettikuvauksella että erittäin herkkää diffuusiotensorikuvausta käyttäen. Havaitsimme, että pelihimosta kärsivillä henkilöillä on laajalla alueella aivojen valkeassa aineessa lieväasteista rappeumamuutosta, joka ei kuitenkaan näy magneettikuvien silmämääräisessä tarkastelussa. Näiden aivojen valkean aineen muutosten merkitys on toistaiseksi epäselvä, mutta vastaavanlaisia muutoksia on havaittu aiemmin myös huume- ja alkoholiriippuvuuksien yhteydessä.

Tutkimukset suoritettiin Valtakunnallisessa PET-keskuksessa ja TYKS:n neurologian klinikassa yhteistyössä Suomen Parkinson-liiton ja -säätiön kanssa. Nämä tutkimukset muodostavat väitöskirjatyöni, jonka pääohjaajana toimii neurologian dosentti Valtteri Kaasinen.

Haluan esittää lämpimät kiitokseni kaikille tutkimuksiimme osallistuneille ja Suomen Parkinson-säätiölle tutkimustyöni tukemisesta. Näiden tuloksien pohjalta voidaan toivottavasti jatkossa kehittää tehokkaampia hoitomuotoja impulssikontrollihäiriöistä kärsiville Parkinsonin tautia sairastaville.

Teksti: LL Juho Joutsa, tutkijalääkäri
Valtakunnallinen PET-keskus ja neurologian klinikka
TYKS ja Turun yliopisto

Kirjallisuutta:

Joutsa J, Martikainen K, Vahlberg T, Voon V, Kaasinen V. Impulse control disorders and depression in Finnish patients with Parkinson’s disease. Parkinsonism Relat Disord. Published online 2011 Oct 7. doi: 10.1016/j.parkreldis.2011.09.007

Joutsa J, Saunavaara J, Parkkola R, Niemelä S, Kaasinen V. Extensive abnormality of brain white matter integrity in pathological gambling. Psychiatry Res. Published online 2011 Nov 10. doi: 10.1016/j. pscychresns.2011.08.001

Steeves TD, Miyasaki J, Zurowski M, Lang AE, Pellecchia G, Van Eimeren T, Rusjan P, Houle S, Strafella AP. Increased striatal dopamine release in Parkinsonian patients with pathological gambling: a [11C] raclopride PET study. Brain 2009 May;132(Pt 5):1376-85.

Weintraub D, Koester J, Potenza MN, Siderowf AD, Stacy M, Voon V, Whetteckey J, Wunderlich GR, Lang AE.Impulse control disorders in Parkinson disease: a cross-sectional study of 3090 patients. Arch Neurol. 2010 May;67(5):589-95

Parkinson-Postia-lehti 4/2011