Maria Hartikaisen mukaan Parkinsonin tautia sairastavat voisivat helpottaa tietokoneen käyttöään apuohjelmilla ja tietokoneen apuvälineillä. Tänä vuonna valmistunut pro gradu -tutkielma valottaa tietokoneen käytön vaikeuksia Parkinsonin tautia sairastavilla. Tietoruudusta löydät Marian listat hyödyllisistä apuohjelmista ja -välineistä!

Näillä selätät hiirivapinan ja virhelyönnit: Marian apuväline- ja apuohjelmalistat

Ergonomiaan, kuten työasentoon liittyvät avut

Hiiren käyttöön liittyvät apuohjelmat ja -välineet 

Näppäimistön käyttöön liittyvät apuohjelmat ja -välineet

Maria Hartikainen on vastavalmistunut filosofian maisteri tietojenkäsittelytieteen alalta. Tampereen yliopistossa opiskellut Hartikainen teki pro gradu – tutkielmansa vuorovaikutteisen teknologian opinalalta.

Hartikainen teki gradunsa otsikolla Parkinsonia sairastavien tietokoneen käyttö. Hartikainen teki tutkimustaan varten kyselyn noin kahdellekymmenelle Parkinsonia sairastavalle ja lisäksi kävi kolmen kotona seuraamassa päivittäistä tietokoneen käyttöä.

Tutkimuksessaan Hartikainen totesi että Parkinsonin taudin oireet haittaavat tutkituilla tietokoneen käyttöä, mutta erilaiset tietokoneen käytön apuvälineet ja apuohjelmat olivat tutkituille tuntemattomia.

”Isäni on sairastanut Parkinsonin tautia kymmenen vuoden ajan. Keväällä tuli puhetta, että käden tärinä vaikeuttaa tietokoneen käyttöä”, Hartikainen kertoo.

Hartikainen ei etsinnöistään huolimatta löytänyt aiheesta juurikaan tietoa. ”Ajattelin, että uteliaisuuttani katson mikä auttaisi enkä löytänyt aiheesta lähes mitään. Siinähän tuli hyvä aihe.” Hartikainen toteaa. Gradun aihe oli noina aikoina haussa ja Parkinsonin tauti ja tietokoneen käyttö vaikutti mielenkiintoiselta ja tarpeelliselta tutkimuskohteelta.

Suvituulesta tutkimussuuntaa

”Isäni oli menossa Suvituuleen kuntoutukseen elokuussa. Olin viemässä isääni sinne. Olin yhteydessä Parkinson-liittoon, eikä heillä ollut materiaalia tietokoneen käytöstä. Keskustelut liitossa innoittivat.”

Tutkielman teko alkoi kirjallisuuskartoituksella. Hartikaisen mukaan: ”Yleisistä motorisista ongelmista löytyi materiaalia” Parkinsonin taudin aiheuttamista tietokoneen käytön vaikeuksista sen sijaan löytyi tietoa niukasti. ”Norjasta löytyi kaksi artikkelia, jotka perustuivat yhteen tutkimukseen. Tutkimukset kartoittivat Parkinsonin taudin aiheuttamia ongelmia ja apuvälineitä”, Hartikainen toteaa.

Hartikainen oli Parkinson-liiton toiminnanjohtajaan Hanna Mattilaan yhteydessä. Parkinson-liitto tarjosi apua tarjoamalla ilmaista ilmoitustilaa tutkimukseen liittyvän kyselyilmoituksen julkaisuun.

”Myöhemmin olin yhteydessä Tampereen Parkinson-yhdistykseen ja Kangasalan Parkinson-kerhoon, joista sain apua ja vinkkejä tutkittavien etsimisessä.” Tutkimuksen edetessä Hartikainen julkaisi viestin kyselytutkimuksesta

 Parkkispaikalla, josta sai suurimman osan kyselyvastauksistaan. Parkkispaikka on Parkinsonin tautia sairastavien internet-keskustelupalsta.

Tietokoneen käyttöä koskevan tutkimuksen anteja

Kysely tuki haastatteluissa saatuja tuloksia. ”Tein kolme haastattelua, jotka tein haastateltavien kotona. Haastattelu oli heillekin tärkeä. Oli hienoa havaita että käsittelemäni aihe oli tärkeä. Haastattelu oli vapaamuotoinen. Kokemus oli kaikenkaikkiaan mukava.” Hartikainen toteaa.

”Kyselyistä ei osannut riittävässä määrin ymmärtää, mitä toiminnan hitaudella tarkoitettiin. Kyselyssä sanottiin, että käyttö on hidasta, mutta haastatteluissa näki mitä tuolla hitaudella oikeastaan tarkoitettiin.”

Hartikainen erittelee tutkimuksessaan eri Parkinsonin taudin aiheuttamia haasteita tietokoneen käytölle. ”Hitaus ja hankaluus olivat suurin haaste haastatelluiden tietokoneen käytössä. Kursorin osoittaminen oli haastavaa. Käytön hankaluus tuli esiin joka kohdassa. Tietokoneen käytöstä aiheutui myös epämukavuutta ja huonon ergonomian aiheuttamia vaikeuksia.”

Tutkittavat olivat sairastaneet Parkinsonin tautia keskimäärin 10 vuotta. Vaikka tutkittavat erosivatkin monessa kohtaa toisistaan, olivat ongelmat suureks

i osaksi yhteisiä. ”Muutamalla ei ollut isompaa ongelmaa tietokoneen käytössä. Hekin olivat kuitenkin jo huomanneet muutoksen”, Hartikainen kiteyttää.

Hartikainen ei aikataulusyistä ehtinyt tutkimuksessaan testata apuvälineiden vaikutusta tietokoneen käyttöön. Tutkimuksessa on kuitenkin luetteloitu tietokoneen käyttöön tarkoitettuja apuohjelmia ja apuvälineitä. Hartikainen sanoo, että jatkotutkimukselle olisi sijaa apuohjelmien ja –välineiden testauksessa.

Helposti apua hiirikäden vapinaan ja virhelyönteihin

Gradun liitteenä on käyttövaikeuksien perusteella järjestetty katsaus apuohjelmiin ja välineisiin. Katsaus käy läpi ergonomisia sekä hiiren että näppäimistön käyttöön liittyviä ongelmia. Hartikaisen mukaan apuvälineitä on olemassa monipuolisesti, mutta jo Windowsin mukana tulevista helppokäyttöasetuksista on paljon apua.

Windowsiin on sisäänrakennettu toimintoja, jotka avustavat mm. näkö- ja kuulovammaisia sekä motorisista haasteista kärsiville. Helppokäyttökeskuksen saa Windows-käyttöjärjestelmissä avattua painamalla Windows-näppäintä ja U-kirjainta näppäimistöltä yhtä aikaa. Helppokäyttöasetuksissa on mahdollista tehdä lyhyt kysely, jonka perusteella ohjelma antaa suosituksia Windowsin helppokäyttöasetuksien käytöstä.

Erillisistä apuohjelmista Hartikainen on nähnyt käytössä SteadyMouse –ohjelman. SteadyMouse suodattaa hiirikäden tärinän aiheuttamaa liikehdintää ja tahattomia hiiren painalluksia. Ohjelman asetuksia voi säätää omien mieltymystensä ja käyttömukavuuden mukaan. Vahinkoklikkaukset suodattuvat siten, että ohjelma lukee painalluksen vasta kun nappia on pidetty itse säädettävä aika pohjassa.

”Yllätyin siitä, kuinka harva oli kokeillut apuvälineitä tai apuohjelmia. Lähes kaikilla haastatelluilla oli käytössään perushiiri ja -näppäimistö.” Hartikainen kertoo. Opinnoissaan Hartikainen on kuitenkin tutustunut useisiin erilaisiin tietokoneen käyttöä helpottaviin apuvälineisiin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat näppäimistöön asennettava reikälevy, joka estää näppäimien väliin osuvat painallukset sekä erilaiset ergonomiset hiiret kuten sauvahiiri, pystyhiiri ja pallohiiri, joita suositellaan myös Parkinsonin tautia sairastaville. Pallohiiri ja sauvahiiri helpottavat erityisesti tietokoneen käyttöä tärisevällä kädellä. Pystyhiiren käyttö taas on mukavampaa, sillä käsi on pystyhiirellä käytettäessä luonnollisemmassa asennossa.

Tutkimus osoittautui tarpeelliseksi

Hartikaisen tutkimuksen ohjaaja on menossa esittelemään Hartikaisen tutkielmaa Lissaboniin, jossa vietetään kansainvälistä tietotekniikan käyttöä helpottavia apuvälineitä ja –ohjelmia käsittelevää Assets 2015 -konferenssia. Konferenssissa käsitellään muun muassa avustavien teknologioiden ja käyttäjien välistä aukkoa. ”Tietokoneen käyttöön löytyy paljon erilaisia apuvälineitä ja –ohjelmia, mutta niiden olemassaolosta ei tiedetä. Ainakin Parkinsonin tautia sairastavista on sellainen tuntuma, etteivät apu löydä avuntarvitsijaa.” Hartikainen kertoo.

Kynnyksen apuohjelmien ja –apuvälineinden käyttöön ei tarvitsisi olla näin korkealla. Hartikaisen mukaan kaikki tutkimuksen ohessa julkaistulla listalla mainitut ohjelmat ovat kaikkien saatavilla eli ilmaisia tai hinnaltaan huokeita. Apuvälineet ovat toki hankintoina hintavampia, mutta lisäävät erityisesti käyttömukavuutta ja ergonomiaa. Apuvälineitä on saatavilla verkkokaupoista, mutta Suomesta löytyy muutama näihin erikoistunut yritys kuten Comp-Aid ja Ergopoint, jotka myös avustivat Hartikaista tutkimuksen teossa.

Hartikainen lähettää vielä kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille. ”Ilostuin ihmisten innokkuudesta auttaa. Kaikki joihin olin aiheen tiimoilta yhteydessä auttoivat innokkaasti. Kyselyyn vastattiin tosi rehellisesti.”

Teksti ja kuvat Ilari Huhtasalo