Esiintyvyys

Essentiaalinen (toisesta sairaudesta tai ulkoisesta tekijästä riippumaton) vapina on yksi tavallisimmista neurologisista diagnooseista ja toiseksi yleisin liikehäiriö levottomien jalkojen jälkeen. Essentiaalista vapinaa on noin prosentilla väestöstä eli se on selvästi tavallisempi kuin Parkinsonin tauti tai MS-tauti.

Sitä esiintyy nuorillakin, joskus jopa lapsillakin, ja esiintyminen nousee ikääntymisen myötä. Tämä vapinamuoto on yhdellä 20:stä yli 40-vuotiaista ja vanhuksista joka viidennellä. Essentiaalinen vapina on silti ilmeisen alidiagnosoitu, koska suurimmalla osalla vaiva on lievä eikä lääkitystä tarvita. Toisaalta osalla vapina voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Essentiaalista vapinaa esiintyy yhtä paljon miehillä kuin naisilla. Yli 60 %:lla tapauksista on oireilevia sukulaisia, koska vapina periytyy todennäköisesti vallitsevasti. Geenivirheitä on paikannettu tiettyihin kromosomeihin vain pienellä osalla potilaista. Kun yhteistä geenivikaa ei ole löytynyt, ei geenitutkimuksia ole tarpeen tehdä.

Oireet

Essentiaalinen vapina on liikkeessä ja asennon ylläpitämisessä ilmaantuvaa vapinaa, joka näkyy selvimmin eteen ojennetuissa käsissä ja tarkassa työssä. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat käsiin usein huomaamatta stressitilanteissa tai fyysisen rasituksen jälkeen. Vapina voi häiritä huomattavasti esimerkiksi kirjoittamista, syömistä ja juomista. Essentiaaliseen vapinaan voi liittyä ei-motorisia oireita kuten unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta. Essentiaalinen vapina ei vaikuta elinikään.

Diagnosointi

Terveyskeskus- tai työterveyslääkäri osaa vastaanotolla diagnosoida essentiaalisen vapinan. Erotusdiagnostiikkaa tarvitsevat ja vaikeaoireiset potilaat lähetään neurologille. Keskeistä on erottaa tila Parkinsonin taudista, jossa vapina on harvataajuisempaa lepovapinaa. Essentiaaliseen vapinaan ei yleensä liity vapinan lisäksi muuta neurologista poikkeavuutta.

Hoito

Vain selvästi haittaavaa vapinaa on syytä hoitaa. Beetasalpaaja propranololi on tavallisin lääke. Se tehoaa parhaiten käsivapinaan, mutta pään ja äänen vapinaan teho on vähäinen tai olematon. Liian pieni annostelu on yleinen syy lääkkeen tehottomuuteen. Lääke auttaa monia kohtalaisesti tai hyvin. Muitakin lääkkeitä (enimmäkseen epilepsialääkkeitä) voidaan käyttää tapauskohtaisesti. Vaikea-asteista pään vapinaa hoidetaan toisinaan botuliinitoksiinilla. Vaikeimmat tapaukset ohjataan neurokirurgiseen hoitoarvioon, lähinnä syväaivostimulaation harkintaan. Hoitotulokset ovat usein hyviä.

Essentiaalisen vapinan perimmäinen syy on edelleen avoin ja taudissa on vielä selvittämättömiä osa-alueita. Tutkimus jatkuukin vilkkaana.

Teksti perustuu Parkinson-postia -lehden numerossa 3/2013 julkaistuun artikkeliin. Tarkistanut neurologian erikoislääkäri Seppo Kaakkola.

Tietoa ja tukea

Tarkempaa tietoa mm. essentiaalisen vapinan diagnostiikasta ja hoitomuodoista löytyy Essentiaalinen vapina -oppaasta. Oppaan paperiversion voi halutessaan tilata osoitteesta parkinsonliitto@parkinson.fi

Essentiaalista vapinaa sairastavilla ei ole toistaiseksi omaa yhdistystä. Jos haluat saada liiton jäsenlehden, sen voi tilata erikseen tain voit liittyä esim. paikallisen Parkinson-yhdistyksen jäseneksi, jolloin lehti tulee jäsenetuna. Lisätiedot täältä.

Facebookissa on myös suljettu ryhmä, nimeltään Essentiaalinen vapina, joka on hyvä kanava saada vertaistukea. 

Essentiaalisesta vapinasta tehtyjä opinnäytetöitä

Kevät 2019

Essentiaalista vapinaa sairastavien ihmisten tuen tarpeet (kirjallisuuskatsaus), Karppinen M. & Kovalainen S. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169210/Karppinen_Minna%20Kovalainen_Sini.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Essentiaalista vapinaa sairastavien ihmisten tuen tarpeet (haastattelututkimus), Rantakari E.  & Rautiainen J. https://www.theseus.fi/handle/10024/168159

Kirjallisuuskatsauksen perusteella essentiaalista vapinaa sairastavien tuen tarve voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tuen tarpeeseen. Haastatteluissa korostuivat sairastavien tarve vertaistuelle, ohjaaminen tuen piiriin sekä sairauteen liittyvän tiedon tarve.

Molempien opinnäytetöiden tulokset osoittavat että essentiaalista vapinaa sairastavat tarvitsevat tietoa sairauden fyysisistä vaikutuksista (perustietoa sairaudesta, hoitovaihtoehdoista, kivusta ja fysioterapiasta). Tuen tarvetta koetaan myös sopivan lääkehoidon löytymisessä, lääkkeettömien hoitokeinojen saatavuudessa, hoidon jatkuvuudessa ja taloudellisessa tukemisessa.

Psyykkisistä ja sosiaalisista tuen tarpeista opinnäytetöissä nostettiin esiin sairauteen liittyvä huoli, sosiaaliset tilanteet joissa koettiin häpeää ja eristäytymistä, jopa psyykkisiä ongelmia. Näiden vähentämiseksi toivottiin tiedonvälitystä sairauden tunnetuksi tekemiseksi.

Jaa artikkeli