Dystonia

Tämä on hyvin moninainen sairaus ja vointi vaihtelee päivittäin. Muille puhuminen auttaa.

Olen huomannut, että stressi ja mielialan lasku vaikuttavat dystoniaoireiden voimistumiseen. Kaikkein lähimpien ihmisten tuki ja ymmärrys tuntuvat hyvältä ja saa elämän vaikuttamaan taas paremmalta.

Vuosien saatossa on voinut todeta, että tämä on hyvin moninainen sairaus.

Dystonia

Dystonia on aivojen liikesäätelyn häiriö. Se aiheuttaa lisääntynyttä lihasjännitystä, virheasentoja ja lihasten tahdosta riippumattomia toistuvia ja nykiviä liikkeitä. Dystoniaan saattaa liittyä myös vapinaa. Kipu on tavallinen liitännäisoire.

Dystonia voi kohdistua mihin tahansa tahdonalaiseen lihakseen tai lihasryhmään. Tavallisimmin häiriö kohdistuu niskan alueen lihaksiin ja aiheuttaa pään kiertymistä tai nykiviä pään liikkeitä. Dystonia voi oireilla myös muualla vartalossa ja kasvojen tai nielun lihaksissa. Pahimmassa tapauksessa häiriö kohdistuu kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin. Dystonia voi siis olla paikallinen eli fokaalinen tai yleistynyt.

Dystoninen häiriö saattaa voimakkuudeltaan vaihdella. Oirekuvat voivat olla hyvin erilaisia.

Dystonian esiintymishuippu on 50–69 vuoden iässä, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa, myös lapsena. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

Syytä dystonian syntyyn ei tiedetä. Dystoniaa ei voida parantaa, mutta oireita voidaan lieventää botuliinipistoksin, lääkehoidolla ja vaikeissa sairausmuodoissa syväaivostimulaatiolla. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä.

Suomessa erilaisia dystonioita sairastaa yhteensä yli 5000 henkilöä. Osa dystonioista on erittäin harvinaisia.