Essentiaalinen vapina

Yritän ottaa sen silleen, että se ei hallitse mun elämää se vapina.

Ihana kohdata muita vapisijoita ja kokea, ettei ole tämän ongelman kanssa yksin

Kuntoutus

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen ja mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä.

Sairautena essentiaalinen vapina vaikuttaa laaja-alaisesti koko elämään, ja siksi sairastavien hoidossa ja kuntoutuksessa painottuu moniammatillinen työskentely. Kuntoutuksen tulee kohdistua sairastavan itsensä hankaliksi kokemiin toimintakyvyn ongelmiin.

Heti sairauden alkuvaiheessa on tarpeellista tehdä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuvataan kokonaisvaltaisesti kuntoutujan toimintakyvyn haasteita, toiveita ja tarpeita. Kuntoutussuunnitelma ohjaa lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumista ja sen laatii hoitava lääkäri yhdessä kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin kanssa.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea ja edistää elämänhallintaa ja itsenäistä toimintakykyä päivittäisistä toimista suoriutumisessa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin kuuluu kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus, kuntoutustarpeen selvitys, apuvälinepalvelut, laitos- tai avomuotoiset kuntoutusjaksot ja kuntoutusohjaus. Lisäksi siihen kuuluu kuntoutumista tukevat ja edistävät terapiat, joita ovat muun muassa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapia.

Tilanteesta riippuen lääkinnälliseen kuntoutukseen voi lääkärin suosituksesta päästä Kelan, kunnan tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella ja halutessaan voi myös hakeutua yksityiselle puolelle itse maksaen. Kuntoutuksen järjestämisen vastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken vaihtelee paikkakuntien mukaan.

Terapiat tukevat toimintakykyä

Essentiaalista vapinaa sairastaville keskeisiä kuntoutusmuotoja ovat fysioterapia (esimerkiksi työfysioterapia), toimintaterapia (apuvälineet), puheterapia ja psykologin tai neuropsykologin tekemä arvio.

Fysioterapiassa harjoittelu keskittyy tyypillisesti yläraajojen voimaharjoitteluun, minkä on tutkimuksissa todettu vähentävän käsien vapinaa. Myös aktiivisen rentoutumisen on todettu vähentävän vapinaoiretta.

Toimintaterapiassa voidaan yksilöllisen arviointiin pohjautuen miettiä, mitkä asiat ja toiminnot ovat vaikeutuneet sairastuneen arjessa ja miten niistä selviytymistä voidaan tukea. Arvioinnin pohjalta toimintaterapeutti voi suositella yksilöllistä terapiaa ja/tai suositella apuvälineitä esimerkiksi ruokailuun ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Ruokailun apuvälineistä esimerkiksi painavammat ruokailuvälineet voivat helpottaa syömistä. Toimintaterapeutilta saa myös ohjausta ja tukea arjenhallintaan.

Sopeutumista tukevat kurssit

Parkinsonliitto järjestää sopeutumista tukevia ryhmämuotoisia kursseja, joissa sairastavat ja heidän läheisensä etsivät yhdessä asiantuntijoiden ja vertaisten kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten selviän sairauden kanssa? Mitä voin tehdä sairauden oireiden lievittämiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi?

Asiantuntijoiden vetämissä luento- ja ryhmäkeskusteluissa kuntoutujia autetaan tunnistamaan omat voimavaransa sekä löytämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevia uusia toimintatapoja ja ajatusmalleja. Toisilta kurssilaisilta saa vertaistukea.

Essentiaalista vapinaa sairastaville pyritään vuosittain järjestämään oma kurssinsa.

Älä jää yksin. Tutustu kurssivalikoimaamme ja hae mukaan. Tämä linkki vie sinut palvelut-osion sivulle, josta löydät listauksen kaikista kursseista, joihin essentiaalista vapinaa sairastavat läheisineen voivat hakeutua.

Kelan kuntoutus

Kela järjestää maksutonta yksilöllistä kuntoutusta. Kela voi myöntää yksilökuntoutusta joko vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena (alle 65-vuotiaille) tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena kuntoutuslaitoksessa. Tutustu Kelan järjestämään kuntoutukseen Kelan sivuilla.