Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on ikävä seuralainen. Mutta ei se elämää estä. Se on jopa tuonut
elämääni hyviä asioita, kuten roppakaupalla uusia ystäviä.

Meitä parkkislaisia on paljon. Aina löytyy joku, jolle soittaa ja jonka kanssa voi keventää mieltään. Koskaan ei ole tarvinnut jäädä yksin.

Työiässä Parkinsonin tautiin sairastuneet

Suomessa on kaikkiaan noin 16 000 Parkinsonin tautia sairastavaa ja uusien tautitapausten ilmaantuvuus on noin 800–1000 vuodessa. Näistä noin 300 eli noin joka kolmas sairastuu työikäisenä. Noin 15 prosenttia kaikista sairastavista on työelämässä.

Työikäisillä sairaus diagnosoidaan yleensä työuran loppupuolella, mutta on niitäkin, joilla sairaus diagnosoidaan ennen 40, jopa ennen 30 ikävuotta. Sairauden alkuvaiheessa herää huoli siitä, mitä sairaus tuo tullessaan. Yksi päällimmäisiä huolenaiheita on työ ja toimeentulo, jos sairastuu työiässä tai peräti kesken opintojen. Onneksi Parkinsonin taudissa muutokset ovat yleensä verrattain hitaita, mikä antaa aikaa suunnitella tulevaa.

Parkinsonin taudin vaikutuksista työkykyyn on vaikea lausua mitään yleistä, sillä sairaus oireilee hyvinkin yksilöllisesti. Lisäksi jokaisella on toimenkuvasta riippuen työssään omat vaatimuksensa. Parhaan tuloksen kaikille osapuolille tuo, jos työntekijän jäljellä oleva työkyky ja kokemus hyödynnetään suunnitellusti, sairastavan voimien ja työn vaatimusten puitteissa.

Sopeuttamiskeinot kannattaa selvittää varhaisessa vaiheessa

Työntekijän on mahdollista pyytää työterveyshuoltoa järjestämään kolmikantaneuvottelu, jossa kokoontuu työterveyslääkäri, työnantaja ja työntekijä. Työntekijän on hyvä pohtia etukäteen, millaiset muutokset helpottaisivat työntekoa.

On monia sopeuttamiskeinoja, joilla työnantaja voi tukea sairastunutta työntekijää: esimerkiksi konkreettiset muutokset työtilaan tai erilaiset joustot, kuten liukuva työaika, osa-aikatyö tai mahdollisuus tehdä etätöitä. Työnantajan on hyvä huomioida, että sairastava saattaa tarvita saman työn tekemiseen enemmän aikaa kuin ennen. Tämä on tärkeää muistaa etenkin silloin, kun työntekijä toimii tehtävässä, jossa työntekijällä itsellään on vastuu oman työaikansa seurannasta. Levolle ja palautumiselle tulisi jäädä riittävästi aikaa.

Varsinkin alkuvaiheessa työssä jatkaminen on usein mahdollista. Monelle se on tärkeää paitsi henkilökohtaisen talouden, myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta sairauden myötä esimerkiksi stressinsietokyky heikentyy ja väsymys lisääntyy, mikä voi tehdä joillekin työelämässä olemisesta sinnittelyä. Stressi ja kuormitus on omiaan pahentamaan oireita.

Mahdollisuus työajan lyhentämiseen ja muihin työtä tukeviin toimenpiteisiin kannattaakin selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin saamisen jälkeen.

Ammatillinen kuntoutus

Yksi keino työuran jatkamiseksi voi olla ammatillinen kuntoutus. Se on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Tavoitteena on parantaa mm. työssä jatkamisen edellytyksiä. Ammatillista kuntoutusta kustantavat mm. työeläkelaitokset ja Kela.

Ammatillisen kuntoutuksen keinoina ovat esimerkiksi työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Työeläkekuntoutukseen pääsyn perusedellytyksenä on työkyvyttömyyden uhka. Päätöstä tehdessään työeläkelaitos arvioi, pystytäänkö työkyvyttömyyden uhkaa pienentämään ammatillisella kuntoutuksella. Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä kuntoutusta, jonka lähtökohtana on yhteistyö oman työpaikan kanssa.

Ne, joiden kohdalla työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, voivat hakea ammatillista kuntoutusta Kelasta. Tutustu ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteisiin Kelan verkkosivuilla.

Työkyvyttömyys

Parkinsonin tauti on etenevä sairaus ja lopulta eteen tulee tarve pohtia osatyökyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa työelämässä pystytään jatkamaan keskimäärin 4,3 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 1,7 vuoden päästä diagnoosista.

Toisaalta tiedetään, että joku on jatkanut työssä jopa 15 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Henkilökohtaista vaihtelua on paljon riippuen muun muassa sairauden oireistosta ja työtehtävistä.